Olemme tässä avomiehen kanssa soutaneet ja huovanneet vauva-asian kanssa aika kauan, toden teolla nyt puolisen vuotta. Olemme periaatteessa päättäneet, että aloitamme yrityksen elokuussa. Kumpikin on ihan tohkeissaan ja todellakin lasta haluaa. Kuitenkin olemme alkaneet vähän empimään ja pohtimaan onko sittenkään vielä aika. Haluaisimme aloittaa yrityksen jo vaikka nyt heti; "esteenä" tai hidasteena on oikeastaan vaan kummankin keskeneräiset ja aikaavievät opiskelut.. Miten tai millä tavalla olette tehneet lopullisen päätöksen alkaa yrittää tai odottaa vielä? Mikä on lopulta saanut teidät tekemään päätöksen suuntaan tai toiseen? Me lipsuttiin jo muutaman kerran ehkäisyn käytössä, mutta nyt päätettiin ainakin tiukasti, että elokuulle ehkäisy on ja pysyy!:)Ton päätöksen vahvistaminen helpotti taas sekavia tunteita. Jatko onkin sitten jälleen hämärän peitossa.
miten teitte päätöksen:)
-jahkailija
5591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt täytyy kyllä vastata, sen verran tutulta kuulostaa.. :)
Me olemme avomiehen kanssa puhuneet lapsesta jo muutaman vuoden ajan. Päätimme, että kun opinnot on saatu päätökseen, niin sitten lopetamme ehkäisyn. No sitten kun aika koitti niin jänistimme (tai ennemmin minä jänistin) ja oli paljon muuta työn alla, joten pillereiden syöminen jatkui.
No vihdoinkin melkein vuoden päästä siitä kun pillereiden syöminen oli tarkoitus lopettaa, uskalsimme sen vihdoinkin tehdä. Se ilta kun minun oli tarkoitus aloittaa uusi laatta pillereistä oli yhtä jahkailua. Uskallammeko vihdoinkin sen tehdä? Sitten kun jätti sen yhden pillerin ottamatta, nii tunne oli sanoinkuvaamattoman upea ja tiesimme, että teimme oikean päätöksen. Näin jälkikäteen ajateltuna harmittaa se, että jahkailimme näinkin kauan lopullista päätöstä.
Vinkiksi voisin sanoa, että jos syöt pillereitä, niin jätä ne jo nyt pois ja käyttäkää vaikka kortsua siihen elokuuhun saakka. Näin keho toivottavasti ehtii alkaa toimimaan normaalisti, koska sekin saattaa viedä aikaa. Tämä vain sen takia, koska sitä alkaa olla malttamaton kun "todellinen yritys" alkaa, eikä vain siitä puhuminen. Itse olin niin onnekas, että heti seuraavat kuukautiset tuntuivat "luomuilta" vaikka olinkin syönyt pillereitä kymmenen vuoden ajan.
kerro kerro? Ikänne??
Vaikutatte yllättävän fiksuilta nuorilta ja vastuullisilta tulevilta vanhemmilta..Oletteko vm 75-80??
Mutta odottakaa rauhassa. Kolmikymppisesä se kannattaa ja on kuulkaa nautittavaa:)
Minusta 2-kymppisenäkin vanhemmaksi tuleminen on nautittavaa, jos sitä vain kovasti haluaa.
nimim. 22 vee, takana keskenmeno
hui vaikutammeko noin ikäistämme vanhemmilta.. ollaan synnytty -84 molemmin puolin, yhteiseloa takana kuusi ja puoli vuotta.
lapsi ei ole vielä ilmoittanut tulemisestaan, pian on taas jännittävä hetki kuukaudesta edessä..