ARVAATKO

Arvaatko miltä tuntuu, kun
- on läpinäkyvä kuin sudenkorento
- kilpikuorinen kuin leppäkerttu
- siivetön kuin kastemato
- juureton kuin päiväperho.

Arvaat. Ja näet, kuinka
- sydämeni hakkaa lähelläsi
- tunteeni yritän kuoren alle piilottaa
- häpeän heikkouttani ja vaivun maan alle
- valmistaudun lähtöön joka hetki.

Neuvoisitko minua, kuinka
- rakastuneen sydämenlyönnit tasataan
- kovakin suojakilpi halkaistaan
- matonenkin voi olla ylpeä heikkoudestaan
- selvitän matkani määränpään.

Tulisitko luokseni ja
- ottaisit tuon sykkivän sydämeni huostaasi
- suojaisit pehmeillä sanoillasi minut
- nostaisit korkealle irti maasta vahvoilla käsilläsi
- veisit minut sinne missä onnemme on, sillä tiedät tien.

Sinä päivänä kun kysymysmerkit loppuvat
ei ole muuta kuin me kaksi,
ei aikaa, ei rajoja, ei esteitä,
ei yksilöitä, ei puutteita tai heikkoutta.
Eikä vahvuuden vaatimusta.
Vain yhteen sulautuneet vastaukset
kietoutuneina toisiinsa
erottamattomasti. Kuten me.
4322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tuo runo taitaa nyt hiukan liioitella, mutta viehättävästi niin. Ja kovin on tuttuja tuntoja tässä, varmasti molemminpuolin.

Voisko ajatella niin, että molemmat olisivat sekä heikkoja että vahvoja, niin tasapaino voisi löytyä toinen toista tukien?

Äänestä
  • ihanteellista! Tasapainon löytäminen. Moniko löytää? - Mukavaa huomata jonkun ajatelleen luiessaan, kiitos kommentistasi.

    Äänestä

-mistä helvetistä te näitä revitte?

Äänestä
  • kommenttisi kiittäväksi, vastaus on että elävästä elämästä villillä mielikuvituksella höystettynä. Jos tarkoituksesi on olla ivallinen, jätän kommenttisi omaan arvoonsa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


KuunKeiju kirjoitti:

Arvaatko miltä tuntuu, kun
- on läpinäkyvä kuin sudenkorento
- kilpikuorinen kuin leppäkerttu
- siivetön kuin kastemato
- juureton kuin päiväperho.

Arvaat. Ja näet, kuinka
- sydämeni hakkaa lähelläsi
- tunteeni yritän kuoren alle piilottaa
- häpeän heikkouttani ja vaivun maan alle
- valmistaudun lähtöön joka hetki.

Neuvoisitko minua, kuinka
- rakastuneen sydämenlyönnit tasataan
- kovakin suojakilpi halkaistaan
- matonenkin voi olla ylpeä heikkoudestaan
- selvitän matkani määränpään.

Tulisitko luokseni ja
- ottaisit tuon sykkivän sydämeni huostaasi
- suojaisit pehmeillä sanoillasi minut
- nostaisit korkealle irti maasta vahvoilla käsilläsi
- veisit minut sinne missä onnemme on, sillä tiedät tien.

Sinä päivänä kun kysymysmerkit loppuvat
ei ole muuta kuin me kaksi,
ei aikaa, ei rajoja, ei esteitä,
ei yksilöitä, ei puutteita tai heikkoutta.
Eikä vahvuuden vaatimusta.
Vain yhteen sulautuneet vastaukset
kietoutuneina toisiinsa
erottamattomasti. Kuten me.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu