digitalisoidessaan TV-järjestelmänsä. Eikö siellä saakaan virkaa pelkästään poliittisin perustein?
Viro valmistautuu TV-uutisten mukaan 2 vuoden aikana suoraan HDTV-yhteensopivaan digi-TV-järjestelmään.
Viro valmistautuu TV-uutisten mukaan 2 vuoden aikana suoraan HDTV-yhteensopivaan digi-TV-järjestelmään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun Suomen digipäätös joskus kauan sitten tehtiin, ei HD:stä ollut digipuolella hajuakaan. Niinpä päädyttiin siihen tekniikkaan, joka oli saatavilla päätöstä tehtäessä.
Veikkaanpa, että kahden vuoden kuluttua tarjolla on jotain nyky-HD:tä paljon parempaa. Silloin ollaan Virossakln yhtä lailla jälkijunassa.
Jos aina vain odotetaan sitä parempaa tekniikkaa, ei yhtään päätöstä voida koskaan tehdä.
"Veikkaanpa, että kahden vuoden kuluttua tarjolla on jotain nyky-HD:tä paljon parempaa."
Kuten mitä?
Nykyinen Full HD -resoluutio riittää loistavasti katseluetäisyydelle, joka on 1,5 kertaa tai allekin näytön poikkimitta. Esimerkiksi 40" televisiota voi normaalinäköinen katsella 1,5 metrin päästä erottamatta yksittäisiä pikseleitä elokuvamateriaalissa - eli silmän erottelyvyn raja tulee vastaan ennen kuin television. Ja toisaalta jos kuvakokoa kasvatetaan, ei koko ruutua enää näe päätä kääntämättä, mikä sekään ei ole ideaalinen ratkaisu.
En siis todellakaan usko että tavalliset ihmiset alkaisivat vielä seuraavan parin tai edes viiden vuoden sisällä ostelemaan olohuoneisiinsa mitään 100" näyttölaitteita, ja 3D-tekniikat sun muut lienevät vielä kauempana tulevaisuudessa. Ei ole myöskään syytä odottaa että ihmisten näön tarkkuus jotenkin oleellisisti paranisi lähitulevaisuudessa.
Full HD siis riittää nykyisenlaiselle kaksiulotteiselle kuvalle varmasti loppuun asti, ja siksi se on ja olisi ollut ainoa järkevä ratkaisu digitekniikaksi.
Nyt ei Suomen kannattaisi hötkyillä mihinkään - eikös Viro käytä DVB normia ja MPEG4 pakkausta, kun Suomessa on MPEG2 (kuten monissa muissakin maissa).
DVB-T2 starndari - eli tuleva terrestriaalilähetysten HDTV standardi ei ole vielä edes valmis (2009 ?) ja laitteitakaan ei luonnollisesti ole markkinoilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/DVB
Kuten toinen kirjoittaja kommentoi, Suomessa tehtiin päätöksen aiemmin.
DVB-T2 ei ole HDTV-standardi sen enempää kuin DVB-T, DVB-C, DVB-S tai DVB-S2.
Suomessa aloitettiin digilähetykset vuonna 2001 silloisella tekniikalla. Suomessa digilähetyksiä on voinut seurata jo kauan, vaikka osa katsojista siirtyikin digiin vasta viimehetkillä.
Viron kannatti ottaa käyttöön H.264 (MPEG-4 AVC), koska se on tällä hetkellä vallitseva tekniikka ja HD-digibokseja on hyvin saatavilla. Tallentavia HD-bokseja DVB-T-verkkoon on niukasti, mutta valmistajien sivuilla niitä on jo kauan mainostettu.
Suomen kannattaa ottaa H.264 käyttöön samaan aikaan, kun siirrytään DVB-T2:een, koska molemmat uudistukset vaatisivat uudet digibokset, joten siirros kannattaa tehdä samaan aikaan. HDTV-lähtetyksiä voi kuitenkin lähettää, testata ja promota käyttämällä nykyistä DVB-T:tä, mutta silloin ei voida hyödyntää DVB-T2:n tuomaa lisäkapasiteettia.
Jos nyt joku maa alkaa suunnitella siirtymistä digitaalisiin lähetyksiin, kannattaisi ainakin minun mielestäni odottaa ja ottaa käyttöön DVB-T2, koska tuskin kestää tolkuttoman kauaa standardin valmistumisesta kun ensimmäiset DVB-T2-virittimet ovat saatavilla digiboksivalmistajille. Muuten HD-boksit ovat kohtuu kehittyneitä DVB-T, DVB-C ja DVB-S/S2 virittimineen. Vain DVB-T2-viritin puttuu.
on Suomessa ilmeisesti kielletty.
Jos Virossa on pystytty tietämään jo vuosia, kuinka HDTV-lähetykset pitää hoitaa, niin mikä esti Suomea muuttamasta älytöntä päätöstään - vai sanooko suomalainen ISOKENKÄ:
Mitä päätin mitä päätin - tehkää kuten sanoin!
Me köyhät joudumme ostamaan uudet boxit, että voisimme katsoa HDTV-lähetyksiä, vai onko niin että köyhät kyykkyyn ja katsokaa tätä moskaa mitä teille annamme.
> Me köyhät joudumme ostamaan uudet boxit, että voisimme katsoa HDTV-lähetyksiä, vai onko niin että köyhät kyykkyyn ja katsokaa tätä moskaa mitä teille annamme.
Ja me köyhäthän emme mitään HDTV:tä nyt katso vielä pitkään aikaan, koska siitä joutuu maksamaan 20-30 euroa kuussa. Ja me köyhäthän olisimme mielellään ostaneet tuplasti kalliimman boksin, jotta olisimme saaneet HDTV:tä heti alusta asti. Emme olisi saaneet perusboksia 150 eurolla muutama vuosi sitten ja emme nyt saisi perusboksia 30 eurolla HDTV:nä.
Mutta me köyhät haluaisimme silti HDTV:tä ehdottomasti heti alusta asti vaikka meillä ei olisikaan vuosiin varaakaan ostaa sellaista 36 - 50-tuumaista FullHD-televisiota.
HDTV:tä, kun kerran ovat köyhiä - niinkö?
Niin, ovatko köyhätkö ensimmäisenä ostamassa uutta teknologiaa? Kyllä se menee niin, että jos ei ole ylimääräistä rahaa, ei olla oltu ensimmäisenä ostamassa vaikkapa FullHD-telkkaria neljällä tonnilla (lähes 24000 mk), sillä se se tarkoittaa joillakin useamman vuoden säästöjä vaan ostetaan halvempi tavallinen ja sekin vasta tarvittaessa. Ei ole merkitystä HD:lla.
Vai pitäisikö sossun maksaa FullHD:tkin ja sitten järjestää isompi asuntokin, jotta sitä 40-tuumaista laajakuvaa voisi katsoa sopivan matkan päästä eli vaikka 3-4 metristä? :-)
"Vai pitäisikö sossun maksaa FullHD:tkin ja sitten järjestää isompi asuntokin, jotta sitä 40-tuumaista laajakuvaa voisi katsoa sopivan matkan päästä eli vaikka 3-4 metristä? :-)"
HDTV:n 40-tuumaista laajakuvaa voi katsoa aivan vierestä, jolloin sossu voi hankkia vain pienen komeron.
Mutta kun tuo sossu ei suostu maksamaan kun tavallisen 15 tuumaisen, kun väittää sen köyhälle riittävän.