murresana, jota en tiennyt

oikeen tuttu sana ja oon itte melko köppäänen ollut aina )

helisevä kirjoitti:

oikeen tuttu sana ja oon itte melko köppäänen ollut aina )

No tuskin sentään. Mutta ei kelvannut äidelle kun yritin tarjota et onko niinku "yks´oikoonen",
nekin merkitsee jotenkin erilaista käsitystä.

Ja tulipa mieleen sana, "soilaa" ei aavistustakaan mitä tarkoittaa?

Johan sen taas kyselin.

Avutonta pohojalaista murretta osaan siksi, että asuin karjalaisille osoitetussa kylässä ja siellä oli äitini lisäksi ehkä kaksi muuta pohjanmaalta naitua :)

Oli kova paikka aloittaa koulu mietä ja sietä haastaen, mutta ei kestänyt kuin alaluokat, kun muutimme sieltä pois.:).

Lisbet* kirjoitti:

No tuskin sentään. Mutta ei kelvannut äidelle kun yritin tarjota et onko niinku "yks´oikoonen",
nekin merkitsee jotenkin erilaista käsitystä.

Ja tulipa mieleen sana, "soilaa" ei aavistustakaan mitä tarkoittaa?

Johan sen taas kyselin.

Avutonta pohojalaista murretta osaan siksi, että asuin karjalaisille osoitetussa kylässä ja siellä oli äitini lisäksi ehkä kaksi muuta pohjanmaalta naitua :)

Oli kova paikka aloittaa koulu mietä ja sietä haastaen, mutta ei kestänyt kuin alaluokat, kun muutimme sieltä pois.:).

Lue lisää

aivan vieras sana .
kuulostaisi virtaukselta ?

helisevä kirjoitti:

aivan vieras sana .
kuulostaisi virtaukselta ?

Eipä olekkaan! Vaan kun puhuu pahaa toisesta,
ja seläntakana. Olisiko soimaa sanasta muunnos.

Henkilö oli Ähtäristä joka tuota sanoa käytti.

Lisbet* kirjoitti:

Eipä olekkaan! Vaan kun puhuu pahaa toisesta,
ja seläntakana. Olisiko soimaa sanasta muunnos.

Henkilö oli Ähtäristä joka tuota sanoa käytti.

johan tuo olisi ollutkin helppo johdatella, kiitos tiedosta.

Entäs mitä teet kun virutat ?

helisevä kirjoitti:

johan tuo olisi ollutkin helppo johdatella, kiitos tiedosta.

Entäs mitä teet kun virutat ?

Voi mennä pahastikin väärin, vaan tämä pohj.mumma sanoi, ettei pyykkiä tarvitte niin kauhiasti jynssätä, kunhan sen vaan seittemäs vedes virutat!

Osuiko?

*muistelee kuumeisesti "takas?"*

Lisbet* kirjoitti:

Voi mennä pahastikin väärin, vaan tämä pohj.mumma sanoi, ettei pyykkiä tarvitte niin kauhiasti jynssätä, kunhan sen vaan seittemäs vedes virutat!

Osuiko?

*muistelee kuumeisesti "takas?"*

Lue lisää

kyllä minäkin pyykin virutan .
eräs karjalaismummu keroi, kuinka kauhuissaan hän oli ollut, kun hoitaja oli kertonut viruttavansa alapääpesulla ollessa.
mummu oli oottaanut pyllynvenytystä kauhulla.

Lisbet* kirjoitti:

Voi mennä pahastikin väärin, vaan tämä pohj.mumma sanoi, ettei pyykkiä tarvitte niin kauhiasti jynssätä, kunhan sen vaan seittemäs vedes virutat!

Osuiko?

*muistelee kuumeisesti "takas?"*

Lue lisää

meillä virutetahan seittemäs veres )

hymyilevä helisevä kirjoitti:

kyllä minäkin pyykin virutan .
eräs karjalaismummu keroi, kuinka kauhuissaan hän oli ollut, kun hoitaja oli kertonut viruttavansa alapääpesulla ollessa.
mummu oli oottaanut pyllynvenytystä kauhulla.

Lue lisää

Minähän vain hymyjä tarjottelin, sait mun naurukohtaukseen.

Mutta vaihdetaanpa murretta, kun Kalle kirjoittaa kirjoissaan , hilikku, puolonen ja nelejännes, peninkuorma, elämänluukku jne.

Siinä ei äiteen neuvot auttaneenkaan, mut soitin Taivalkosken K.P säätiölle ja sain mahtavan pläjäyksen postissa sellaista tietoa, ettei kirjanlukeminen enää ollut vaikeaa.

hymyilevä helisevä kirjoitti:

kyllä minäkin pyykin virutan .
eräs karjalaismummu keroi, kuinka kauhuissaan hän oli ollut, kun hoitaja oli kertonut viruttavansa alapääpesulla ollessa.
mummu oli oottaanut pyllynvenytystä kauhulla.

Lue lisää

ei kannata ehdottaa pyykin virutusta, siellä nimittäin sana viruttaa tarkoittaa varastamista.

helisevä kirjoitti:

meillä virutetahan seittemäs veres )

Ihan vasiten en kirjoittanut "veres", jotenkin
mä kaihdan sitä sanaa. Kyllä mumma noin sanoi, kuten kirjoitit.

Notta älä mua nyt siitä kovin kurmoota! :D.

naapurimaassa kirjoitti:

ei kannata ehdottaa pyykin virutusta, siellä nimittäin sana viruttaa tarkoittaa varastamista.

kinni nabida

näpata

näppada

omandada

röövida

varastada

Meillä vanhat ryysti kahvinsa asetilta.
Kyllä minä kuvittelisin siitä sanasta aivan muuta.:)

Onko tutumpi kirjoitti:

Meillä vanhat ryysti kahvinsa asetilta.
Kyllä minä kuvittelisin siitä sanasta aivan muuta.:)

muistinkin, "tassiminen", oli jonkunlaista nyppimistä tai nyhtämistä tarkoittava sana.

Voitiin sanoa, että "pitää tassia vielä tämä lehmä", - eli lypsää..tai "ole tassimatta siinä" - eli jotenkin nyhtämättä tai kiusaamatta..

Anoppi käytti myös näissä yhteyksissä tuota "tassi" -sanaa.

Isän isoäiti eli siis minun isomummuni sanoi aina 'tassi' tarkoittaessaan kahvikupin aluslautasta, Ja ruokalautanen oli 'talrikki'. Mummu myös laittoi uunissa ruokaa, jonka nimitys oli 'kuuteloona'. Tiedättekös mitä se on? Uskoakseni isän isovanhemmat olivat uusmaalais-hämäläistä alkuperää.

nyytikki kirjoitti:

Isän isoäiti eli siis minun isomummuni sanoi aina 'tassi' tarkoittaessaan kahvikupin aluslautasta, Ja ruokalautanen oli 'talrikki'. Mummu myös laittoi uunissa ruokaa, jonka nimitys oli 'kuuteloona'. Tiedättekös mitä se on? Uskoakseni isän isovanhemmat olivat uusmaalais-hämäläistä alkuperää.

Lue lisää

puhui myös anoppini, mutta tuota kuuteloonaa en ole kuullut koskaan, ihan outo sana, tai paistoastian nimitys :).

Pirrejuupas kirjoitti:

puhui myös anoppini, mutta tuota kuuteloonaa en ole kuullut koskaan, ihan outo sana, tai paistoastian nimitys :).

'Kuuteloona' ei tarkoita paistoastiaa, vaan sitä mitä sen sisällä on. Ellen ihan väärin muista, niin se sisällys oli rapeakuoriseksi paistettua ruis-puolukkapuuroa. Hyvää kylmän (vanhanaikaisen) maidon kanssa! Ja tuosta 'hyvästä' arvelisin nimenkin juontuvan; ruotsinkielen sana 'god' siinä kummittelee ja 'loona' voisi olla sanasta 'låda'. Eli siis 'hyvää lootaa', vaikka se jonkinlaista puuroa olikin. Puolukat olivat siinä usein kokonaisina ja ruoka oli niin tuhtia, että nälkä lähti taatusti. Isomummun puheessa muutenkin kuului tuollaisia ruotsinvoittoisia suomeksi väännettyjä sanoja, niin kuin se talrikkikin. Lämpimät muistot on jääneet mummusta, keväisin aina poikettiin ensimmäiseksi hänelle näyttämään koulutodistuksia, istuttiin sireenimajassa puutarhakeinussa ja syötiin herkkuja, pannukakkua ja hilloa. Eikä missään enää kasva niin makeita pieniä ja pitkäkarvaisia karviaisia kuin mummun pihalla...

nyytikki kirjoitti:

'Kuuteloona' ei tarkoita paistoastiaa, vaan sitä mitä sen sisällä on. Ellen ihan väärin muista, niin se sisällys oli rapeakuoriseksi paistettua ruis-puolukkapuuroa. Hyvää kylmän (vanhanaikaisen) maidon kanssa! Ja tuosta 'hyvästä' arvelisin nimenkin juontuvan; ruotsinkielen sana 'god' siinä kummittelee ja 'loona' voisi olla sanasta 'låda'. Eli siis 'hyvää lootaa', vaikka se jonkinlaista puuroa olikin. Puolukat olivat siinä usein kokonaisina ja ruoka oli niin tuhtia, että nälkä lähti taatusti. Isomummun puheessa muutenkin kuului tuollaisia ruotsinvoittoisia suomeksi väännettyjä sanoja, niin kuin se talrikkikin. Lämpimät muistot on jääneet mummusta, keväisin aina poikettiin ensimmäiseksi hänelle näyttämään koulutodistuksia, istuttiin sireenimajassa puutarhakeinussa ja syötiin herkkuja, pannukakkua ja hilloa. Eikä missään enää kasva niin makeita pieniä ja pitkäkarvaisia karviaisia kuin mummun pihalla...

Lue lisää

muistelin noiden pitkäkarvaisten karviaismarjojen. olevan.

Niin ja toi kaffikupin aluslautanen on "vati", notta silleen meillä päin. Krannissahan se on toisin, tuokin asia.

Itte ku kirjoitti:

muistelin noiden pitkäkarvaisten karviaismarjojen. olevan.

Niin ja toi kaffikupin aluslautanen on "vati", notta silleen meillä päin. Krannissahan se on toisin, tuokin asia.

Lue lisää

"Meidän ikäiset" kyllä käyttää noista karviaismarjoista nimeä "Stiglut".

Itte ku kirjoitti:

muistelin noiden pitkäkarvaisten karviaismarjojen. olevan.

Niin ja toi kaffikupin aluslautanen on "vati", notta silleen meillä päin. Krannissahan se on toisin, tuokin asia.

Lue lisää

Niinhän se isomummu sanoikin että 'tikkerperi'!

ja makeesti mummu nauroi minulle.

hyvistä seurustelulihaksista, kun näki oikein edustavan naisen peräpään..

Ei ollu pappi eikä lukkar..isä. :)

sellaiselta, mitä kannattaa tavoitella miehen )

kuullut tuota käytettävän ja samoja tuumailin ja kummastelin.

Poikani oli n.4v, kun ukki soitti ja sanoi: "Oo pihassa päivällä, minä tulen käymään".
Poika siihen, että "miksi sinä et ukki tule sisälle?"
(Ukkihan tietysti tarkoitti, että kotona ja poika käsitti tuon "pihassa" tarkoittavan ulkona :))

Että tämmöisiä väärinkäsityksiä, mutta kyllä asia sittemmin selvisi :)

Kitteen puolessa on liämäsai, ollu koko päivän.

Pirre* kirjoitti:

Kitteen puolessa on liämäsai, ollu koko päivän.

..."vihman luati".

Oes ollu tarppeeseen ihan liämäsaekkii :)

Nurmeksessa vaen... kirjoitti:

..."vihman luati".

Oes ollu tarppeeseen ihan liämäsaekkii :)

tiällä taittaa kesttee yön yli tämä liämäsai..

ja hyvä niin, männykkii jo rutikuivaks koko tiennoo. :)

P.s. suatan mie husoja nuita piliviä sinne pohjosseen päin, josko työkkii saisitta tätä herkkuva. Kuhan ei satas koko kessee, tuas..

Pirre* kirjoitti:

tiällä taittaa kesttee yön yli tämä liämäsai..

ja hyvä niin, männykkii jo rutikuivaks koko tiennoo. :)

P.s. suatan mie husoja nuita piliviä sinne pohjosseen päin, josko työkkii saisitta tätä herkkuva. Kuhan ei satas koko kessee, tuas..

Lue lisää

Ette viittis sanoo , mitä se tarkoittaa?
Joku sade mutta minkälainen?

Pirre* kirjoitti:

tiällä taittaa kesttee yön yli tämä liämäsai..

ja hyvä niin, männykkii jo rutikuivaks koko tiennoo. :)

P.s. suatan mie husoja nuita piliviä sinne pohjosseen päin, josko työkkii saisitta tätä herkkuva. Kuhan ei satas koko kessee, tuas..

Lue lisää

...aurinko porotti koko päivän meillä päin...

misislisbet kirjoitti:

Ette viittis sanoo , mitä se tarkoittaa?
Joku sade mutta minkälainen?

kun sattaa silleen vähä tuulen mukana, liämäsai on jo kokolailla päivän kestävä muahiinen sai, eli päiväkausia kestävä kova sade :)

torivahti kirjoitti:

...aurinko porotti koko päivän meillä päin...

välleen ukkosttaa, on niin musta taivas ja tuulloo puuskissa kovvoo.

Vuan nyt pittää männä postelin kaveriks, ja otettava välleen unta kualliin, ei muuten kunniin kukko laula uamulla.

Öitä kaikille.

Pirre* kirjoitti:

kun sattaa silleen vähä tuulen mukana, liämäsai on jo kokolailla päivän kestävä muahiinen sai, eli päiväkausia kestävä kova sade :)

Voi hyvänen aika, lueskelin ja huomasin et olit vastannut. Kiitti.

Olin välillä poies.Enkä tänne muistanut kurkata.

No en ikinä ymmärtäisi, kirjoitin oikein ylös vihkooni nämä sanat, sitä tiedä josko "noin"
ulkomaankieltä joutuu opiskeleen :D

Niin, ensin ollaan muutama päivä lietsussa ja sitten männään pihhaan.

torivahti kirjoitti:

...aurinko porotti koko päivän meillä päin...

Sanaa "vällee" käytetään minusta usein väärin - tai sitten kyseessä ovat vain paikalliset vaihtelut. Äidinpuoleinen sukuni oli Karjalasta, ja siellä "vällee" tarkoittaa kylläkin "pian, äkkiä, nopeasti". Kun mummo laittoi minut asialle ja hoputti, saattoi hän sanoa: "A määhä sie vällee!" eli "Ala jo joutua siitä, älä vitkastele."

misislisbet kirjoitti:

Voi hyvänen aika, lueskelin ja huomasin et olit vastannut. Kiitti.

Olin välillä poies.Enkä tänne muistanut kurkata.

No en ikinä ymmärtäisi, kirjoitin oikein ylös vihkooni nämä sanat, sitä tiedä josko "noin"
ulkomaankieltä joutuu opiskeleen :D

Lue lisää

kerkiäähän näihin..:)

Ai arvelitko ottaa ulukolaisen miehen, so. savolaisen :)

Joskus vuonna 1 ja 2 olin laivalla yökerhossa tarjoilijana, ja työkampraattina oli Raumalta neitonen, hän oli tuonut lomaltaan paikallislehden ja kun olimme päivät paikallaan,
vietimme "meidän" kannella aikaamme.

Hän hauskuutti meitä lukemalla siitä uutisia ja tapahtumia.
Eihän me ymmärretty juurikaan mitään.
Monet hauskat muistot nousee mieleen

Lisbet* kirjoitti:

Joskus vuonna 1 ja 2 olin laivalla yökerhossa tarjoilijana, ja työkampraattina oli Raumalta neitonen, hän oli tuonut lomaltaan paikallislehden ja kun olimme päivät paikallaan,
vietimme "meidän" kannella aikaamme.

Hän hauskuutti meitä lukemalla siitä uutisia ja tapahtumia.
Eihän me ymmärretty juurikaan mitään.
Monet hauskat muistot nousee mieleen

Lue lisää

...kärsi krapulamaanantain hikoillen ja kun töiden jälkeen pääsi juottotiskille, totesi ykskantaan: "Nii pal saa kärssi ettei mittä määrää"

torivahti kirjoitti:

...kärsi krapulamaanantain hikoillen ja kun töiden jälkeen pääsi juottotiskille, totesi ykskantaan: "Nii pal saa kärssi ettei mittä määrää"

..ihan selkeetä suomee. :-))

Lisbet* kirjoitti:

Joskus vuonna 1 ja 2 olin laivalla yökerhossa tarjoilijana, ja työkampraattina oli Raumalta neitonen, hän oli tuonut lomaltaan paikallislehden ja kun olimme päivät paikallaan,
vietimme "meidän" kannella aikaamme.

Hän hauskuutti meitä lukemalla siitä uutisia ja tapahtumia.
Eihän me ymmärretty juurikaan mitään.
Monet hauskat muistot nousee mieleen

Lue lisää

Rauma on yksi niistä kaupungeista, joissa olen joskus asunut. Olin aika pieni, kun muutimme sinne, ja aluksi oli paljonkin kielivaikeuksia. En millään ymmärtänyt, kun naapurin tytöt pihalla leikkiessämme kysyivät:

- Kui pal oikke kelloaik mahta olla?

Kirjoitettuna asia taitaa olla aika selvä, mutta kuvitelkaapa sama nopeasti ja lounaisnuotilla sanottuna, niin on kyllä aika käsittämätön kysymys.

Tiedättekös muuten minkälainen on "flassu"? Kyseisen sanan etymologiaa en tunne, tietääkseni ei ainakaan ruotsissa tai saksassa ole lähisukuista sanaa, joka kuulostaisi edes likimain samalta.

Se muuten on Rauma' giäl, ei Raum' giäl. Raum on nimen perusmuoto, Rauma' sen genetiivi.

Lapskoussia sanotaan usein raumalaiseksi ruokalajiksi, mutta se on itse asiassa kansainvälistä perua, nimeä myöten. Liverpoolilaisia muut britit haukkuvat nimellä "scouse", joka on lyhennys lapskoussin englanninkielisestä nimestä "lobscouse". Merimiesten mukanahan tämä liha-perunamuhennos levisi niin Raumalle kuin Liverpooliinkin.

Kaupunkilainen kirjoitti:

Rauma on yksi niistä kaupungeista, joissa olen joskus asunut. Olin aika pieni, kun muutimme sinne, ja aluksi oli paljonkin kielivaikeuksia. En millään ymmärtänyt, kun naapurin tytöt pihalla leikkiessämme kysyivät:

- Kui pal oikke kelloaik mahta olla?

Kirjoitettuna asia taitaa olla aika selvä, mutta kuvitelkaapa sama nopeasti ja lounaisnuotilla sanottuna, niin on kyllä aika käsittämätön kysymys.

Tiedättekös muuten minkälainen on "flassu"? Kyseisen sanan etymologiaa en tunne, tietääkseni ei ainakaan ruotsissa tai saksassa ole lähisukuista sanaa, joka kuulostaisi edes likimain samalta.

Lue lisää

'flassu' väännös muista kielistä, kuten niin suuri joukko, suurin osa, muistakin oudoilta kuulostavista sanakummajaisista.
Auttaisi etsiskelyssä, jos tietäisi sen merkityksen.

Onhan toki monista muistakin kielistä, kuin saksasta tai ruotsista saatu kieleemme lainasanoja.

etymologialtaan kirjoitti:

'flassu' väännös muista kielistä, kuten niin suuri joukko, suurin osa, muistakin oudoilta kuulostavista sanakummajaisista.
Auttaisi etsiskelyssä, jos tietäisi sen merkityksen.

Onhan toki monista muistakin kielistä, kuin saksasta tai ruotsista saatu kieleemme lainasanoja.

Lue lisää

Saksa ja ruotsi olivat esimerkkeinä, koska varsinkin ruotsista on raumankieleen lainattu koko joukko sanoja.

Flassu tarkoittaa laimeaa, haaleaa, väritöntä, latteaa. Ja kun tarkemmin ajattelee, sehän voisi hyvin olla väännös vaikkapa ruotsin sanasta "platt" eli litteä. Sanathan usein muuttavat hiukan myös merkitystään siirtyessään kielestä toiseen, esimerkiksi suomen "savotta" on peräisin venäjän tehdasta merkitsevästä sanasta, tai Stadin slangin sana "skrode" (= roteva, vahva) saksan sanasta "gross" (=suuri).

Kaupunkilainen kirjoitti:

Saksa ja ruotsi olivat esimerkkeinä, koska varsinkin ruotsista on raumankieleen lainattu koko joukko sanoja.

Flassu tarkoittaa laimeaa, haaleaa, väritöntä, latteaa. Ja kun tarkemmin ajattelee, sehän voisi hyvin olla väännös vaikkapa ruotsin sanasta "platt" eli litteä. Sanathan usein muuttavat hiukan myös merkitystään siirtyessään kielestä toiseen, esimerkiksi suomen "savotta" on peräisin venäjän tehdasta merkitsevästä sanasta, tai Stadin slangin sana "skrode" (= roteva, vahva) saksan sanasta "gross" (=suuri).

Lue lisää

englannin sana 'flat' - mieto, tylsä.
Flassu taitaa olla eteläinen sana maassamme?

Ehkäpä meriliikenne on tuonut sinne sanoja, joita ei muualla maassa tunnetakaan?

Kaupunkilainen kirjoitti:

Saksa ja ruotsi olivat esimerkkeinä, koska varsinkin ruotsista on raumankieleen lainattu koko joukko sanoja.

Flassu tarkoittaa laimeaa, haaleaa, väritöntä, latteaa. Ja kun tarkemmin ajattelee, sehän voisi hyvin olla väännös vaikkapa ruotsin sanasta "platt" eli litteä. Sanathan usein muuttavat hiukan myös merkitystään siirtyessään kielestä toiseen, esimerkiksi suomen "savotta" on peräisin venäjän tehdasta merkitsevästä sanasta, tai Stadin slangin sana "skrode" (= roteva, vahva) saksan sanasta "gross" (=suuri).

Lue lisää

on täkäläinen ilmaus, joka sopii esim. suureen urakkaan..

tuli mieleen kirjoitti:

englannin sana 'flat' - mieto, tylsä.
Flassu taitaa olla eteläinen sana maassamme?

Ehkäpä meriliikenne on tuonut sinne sanoja, joita ei muualla maassa tunnetakaan?

Lue lisää

On ihan mahdollista, että raumankielessä on enemmän muista kuin naapurimaiden kielistä kulkeutuneita sanoja kuin muualla maassa. Kuitenkin ruotsista on vaikutteita eniten, ja siitä syystä epäilen flassunkin kulkeutuneen Raumalle ruotsin kautta. Flat ja platt ovat toki sukulaissanoja nekin.

Eihän ihan oikein kai, vaan et trenkää.
Se on , et ei meillä tavata noin tehdä, tai ei tarvis tehdä noin.
Korjatkoot osaavammat.

en tiiä, mutta mahtaisko tarkoittaa trenka= malttaa esim.ei trenkaa mennä maate.
jospa Seppä illalla meille kertoo.
Emmä oo samalta murrealueelta kotoosin vaikka eteläpohjanmaalta oommakin.
Sepällä on ruattinkiältä taustalla , kirjoottanut sellaasta tänne ja mähän oon sellaanen sekakiälinen, jotten mitään kunnolla osaa kirjoottaa enkä puhua, mutta pärjään monella murtehella jopa Raumalla.

ei ole kunnossa.

..paljon mukavia sanoja, joiden tarkkaa merkitystä en ihan aina tunne, mutta asia kyllä tulee aina selväksi. Hän osaa todella hienolla tavalla käyttää oman kotiseutunsa murretta.

Minulla on kirjahyllyssäni savon kielen sanakirja, kyllä sielläkin on paljon hauskoja ja outoja sanoja. Edesmennyt kummitätini käytti taitavasti savon kieltä, hän oikein nautti siitä murteella herkuttelusta, ja ilo oli häntä kuunnella.

Mitäpäs tarkoittaa: "ottoo pikommia" ?

ohrankukkia kirjoitti:

..paljon mukavia sanoja, joiden tarkkaa merkitystä en ihan aina tunne, mutta asia kyllä tulee aina selväksi. Hän osaa todella hienolla tavalla käyttää oman kotiseutunsa murretta.

Minulla on kirjahyllyssäni savon kielen sanakirja, kyllä sielläkin on paljon hauskoja ja outoja sanoja. Edesmennyt kummitätini käytti taitavasti savon kieltä, hän oikein nautti siitä murteella herkuttelusta, ja ilo oli häntä kuunnella.

Mitäpäs tarkoittaa: "ottoo pikommia" ?

Lue lisää

kiiresti, - lisätä vauhtia, luulisin.

Ottoo tupsluikkarit, olj isällä kun otti pikkuset näkäräiset :)

Pirre* kirjoitti:

kiiresti, - lisätä vauhtia, luulisin.

Ottoo tupsluikkarit, olj isällä kun otti pikkuset näkäräiset :)

..ossoot! :-)

ohrankukkia kirjoitti:

..ossoot! :-)

No mitenkäs tämä? Luin kirjasta kun nuori nainen kertoi isänsä lääkinneet heitä esim. toist´toistippaa? Niin montako tippaa?

misislisbet kirjoitti:

No mitenkäs tämä? Luin kirjasta kun nuori nainen kertoi isänsä lääkinneet heitä esim. toist´toistippaa? Niin montako tippaa?

..mutta veikkaan 12 tippaa...

ohrankukkia kirjoitti:

..mutta veikkaan 12 tippaa...

BINGO, ohrankukkia sehän se .Lainarouva kertoi Päätalon kirjassa et hänen isänsä käytti tuollaista sanontaa.Toisenpäälle toinen ;) mikäs sen mukavampaa, jos haluaa?! ;))

misislisbet kirjoitti:

No mitenkäs tämä? Luin kirjasta kun nuori nainen kertoi isänsä lääkinneet heitä esim. toist´toistippaa? Niin montako tippaa?

...sen toist´ toistippaa siten, että sanoja tarkoittaa toista tippaa toisella kymmenellä ja sehän on silloin 12.

Hauskoja nuo vanhat sanonnat.

säntillinen, sänttijuttu - just eikä melkein :)

Raumaa kirjoitetaan sänttilista kun lähdetään kauppaan.

...vaan tyynylle...

..sana :) Lapsuuden kodissa käytettiin aina sanaa "polsteri". Meillä se oli PATJA ja varmaan sitä tarkoitit.
Sana "Vakstuuki" oli myös ahkerassa käytössä, tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Heikunkeikku kirjoitti:

..sana :) Lapsuuden kodissa käytettiin aina sanaa "polsteri". Meillä se oli PATJA ja varmaan sitä tarkoitit.
Sana "Vakstuuki" oli myös ahkerassa käytössä, tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Lue lisää

käsipyyhe, eikun hantuukihan se käsipyyhe oli, joku kangas kummiskin..

P.s. heräsin..:)

Heikunkeikku kirjoitti:

..sana :) Lapsuuden kodissa käytettiin aina sanaa "polsteri". Meillä se oli PATJA ja varmaan sitä tarkoitit.
Sana "Vakstuuki" oli myös ahkerassa käytössä, tiedätkö mitä se tarkoittaa?

Lue lisää

ainakin vahakangas.

on meillä kirjoitti:

ainakin vahakangas.

Polsteri on aina ollut Pohjanmaan mummulassa patjan tilalla (ei tyynyn) ja vakstuuki pöydällä!

Pirre* kirjoitti:

käsipyyhe, eikun hantuukihan se käsipyyhe oli, joku kangas kummiskin..

P.s. heräsin..:)

Hyvää huomenta sinulle ja kaikille muille :)
Oikeastaan tulin kirjoittaneeksi tuon "vakstuuki"-sanan väärin, olisi pitänyt kirjoittaa suomalaisittain "vastuuki".
Se tarkoittaa VAHAKANGASTA. Pienenä lapsena en edes tiennyt sanaa "vahakangas" ja luulin, että vastuuki on suomalainen sana.
Kuten tilprinkari. Se oli jokapäiväisessä käytössä. Vasta kun menin kouluun, sain tietää, ettei sekään ole suomalainen sana. Tilprinkari on maito/mehukannu.

Kyllähän se Äidin puhallus sai ihmeitä aikaan, mut hätätilassa pakastimesta vaikka vihannespussi
pyyheliinan sisälle ja se siihen "kuhmun" päälle.

Jos on jäitä ne muovipussiin ja samoin pyyheen sisään. Ja anteeksi nyt (on jo tarpeeksi tänään haukuttu)mut, jos tälli oli kova, seurantaa, mikäli pahoinvointia huonoa oloa on havaittavissa veisin pojan ensiapuun.
Piirteli vain kotiapu.

teillä esim. multaisella sammalella mehiläisen- tai ampiaisen pistokohtaa?

Liekö vastannut sitä "villaista", vaiko oliko tarkoitus vain niin viilentää kipeää pistokohtaa.

Oisi mukava kuulla onko "maalla" ollut tuossa joku muukin hoitava tarkoitus kuin psyykkinen apu, ts. hoiva..

Mustelmaa hoidettiin tuolla lampaan villaisella, tiiä sitten oliko apua, oikeasti, - selittivät ettei painokohtaan synny veri pahkuraa..

Onko toi "tillukoora" vielä käytössä oleva sana?
en muista koskaan kuulleeni.
ankkastokka - onko toi oikein? -

helisevä kirjoitti:

Onko toi "tillukoora" vielä käytössä oleva sana?
en muista koskaan kuulleeni.
ankkastokka - onko toi oikein? -

pullapitko, leeta meilläpäin.

tokkahan on kirjoitti:

pullapitko, leeta meilläpäin.

Iltaa taas pohojanmaalta!
Tuas pikkuusen aikaa sitten tulin yhyreestä johtokunnan kokouksesta ja siällä oliki mielenkiintoosta asiaa esityslistalla ja pohorittavana. Siinä ensiksi ku mentihin niin heti alakas se "trahteeri" ja se oli yks paras osa sitä aivokökkää. Tuas valtuuston kokous-saliis sitä pirettihin ja oikeen tierä notta kuinkaas se sattuukaan justihin se mun lavitta sillälaalla flatajamahan. Luulis sitä tuallaasehen paikkahan ny parempiaki löytyvän. Uutena varmahan ollu hyvänlaanen ja muotoolusta tuli ensimmääseksi mielehen sellaanen helemikuunen triivu tuas latoniityllä. Pikkuusen siinä oli sellaanen köppääsen flataanen olo sen paritiima mikä ny oltihin.
terv. seppä ja nukkuva Tiitu kulta täältä meirään kotoa.

Huomenta kultaaselle Ohrankukalle!
Täs ollahan Tiitu kullan kans aloottelemas uutta päivää, tai alootettu jo. Puolituntia sitten noustihin ja aamupesulla on käyty ja aamupalaaki syöty.
Aurinkoonen päivä tuloo taas lakeurelle, niin ku varmahan sinne Sinullekki. Niin tuanne uloos ku meirän mielihinki.
Se tua trahteeri tarkoottaa: tarjoilua, tarjolle pantua. Siellä kokoukses oli aluus kaffi tarijoolu niille jokka kaffia juovat. Ittelleni oli mehulasi ku siitä pirän ja samoon teekuppi kyllä menöö.
Lavitta on tuoli ja flatajaa tarkoottaa huonosti kiinnitettyä, tai irtoamas olevaa. Tuolinjalaka flatajaa ny esimerkkinä. Se triivu on tuulenmuovaama lumikinos. Ja Ohrankukkia on taas maaliman kultaasin tyttö ja Tiitu pikkuunen on maaliman kultaasin pieni kani.
Ja ny mun pitää vetää työhaalarit niskahan ja lähtiä vääntämähän kuorma-autoon renkaita irti ja uusia paikoolensa. Hyvää alakavaa päivää Sinulle Ohrankukka, kirijootellahan taas ehtoolla lisää.
terv. minä ja Tiitu

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Iltaa taas pohojanmaalta!
Tuas pikkuusen aikaa sitten tulin yhyreestä johtokunnan kokouksesta ja siällä oliki mielenkiintoosta asiaa esityslistalla ja pohorittavana. Siinä ensiksi ku mentihin niin heti alakas se "trahteeri" ja se oli yks paras osa sitä aivokökkää. Tuas valtuuston kokous-saliis sitä pirettihin ja oikeen tierä notta kuinkaas se sattuukaan justihin se mun lavitta sillälaalla flatajamahan. Luulis sitä tuallaasehen paikkahan ny parempiaki löytyvän. Uutena varmahan ollu hyvänlaanen ja muotoolusta tuli ensimmääseksi mielehen sellaanen helemikuunen triivu tuas latoniityllä. Pikkuusen siinä oli sellaanen köppääsen flataanen olo sen paritiima mikä ny oltihin.
terv. seppä ja nukkuva Tiitu kulta täältä meirään kotoa.

Lue lisää

se seppä siellä? :)

Huomen vaan..

Pirre* kirjoitti:

se seppä siellä? :)

Huomen vaan..

On tuohon pohojanmaan murteeseen tullut sananväännöksiä ruotsin kielestä. Osa pohjanmaatahan on kokonaan ruotsinkielistä aluetta. Pelti on plkkiä, siis pläkkistooppi on peltimuki ja nästyyki nenäliina.
Jos minä savolaisittain sanon että kaullouta niin monikohan tajuaa että kysymyksessä on kaalilaatikko? Voi kuulostaa latinalta tai joltain ihan muulta kieleltä!

piive kirjoitti:

On tuohon pohojanmaan murteeseen tullut sananväännöksiä ruotsin kielestä. Osa pohjanmaatahan on kokonaan ruotsinkielistä aluetta. Pelti on plkkiä, siis pläkkistooppi on peltimuki ja nästyyki nenäliina.
Jos minä savolaisittain sanon että kaullouta niin monikohan tajuaa että kysymyksessä on kaalilaatikko? Voi kuulostaa latinalta tai joltain ihan muulta kieleltä!

Lue lisää

niin ruohtia siinä, piloillani vaan muka latinaksi arvelin. :)

Kuallouttoo sitä meillä syyvvään, ja siitä tykättäännii kovasti.

Tälleen äkkiä ei aina muista noita, ehkä heprealat kuulostavia ilimasuja, tuo antamasi esmerkki olj tosj hyvä. :)

Oun pitänä semmosta murtteella kirjotettuu päiväkirjjoo, ja assiita tulloo hyvinnii heleposti, - kumma juttu kun kirjakielellä lorruilu on vaikkeempoo.

Pirre* kirjoitti:

niin ruohtia siinä, piloillani vaan muka latinaksi arvelin. :)

Kuallouttoo sitä meillä syyvvään, ja siitä tykättäännii kovasti.

Tälleen äkkiä ei aina muista noita, ehkä heprealat kuulostavia ilimasuja, tuo antamasi esmerkki olj tosj hyvä. :)

Oun pitänä semmosta murtteella kirjotettuu päiväkirjjoo, ja assiita tulloo hyvinnii heleposti, - kumma juttu kun kirjakielellä lorruilu on vaikkeempoo.

Lue lisää

Tietenkin tajusin että piloillasi enkä tossissani minäkään vastannut.

Muutta harvinaisen sujuvasti kirjoitat savon murteella! Miksi et käytä sitä näissä palstan kirjoituksissa? Mistä se johtuu että savon murretta aina vähän häpeillään ja väheksytään? Pohjalaiset on ylpeitä omasata murteestaan ja käyttävät sitä joka kääntessä, tuloo ja menöö.

Minä olen sellainen sekasikiö ettei minulla omaa murretta ole. Olen Stadissa syntynyt, Pohjois-Karjalassa kasvanut ja melkein koko aikuisikäni täällä Keski-pohjanmaalla asunut. Äiti oli Pohjois-Karjalasta, isä on Hämäläinen ja kun vielä koko miehen suku on Karjalaisia niin monta murretta on ollut sekaisin eikä niistä mikään oikein tunnu omalta. Puhun ja kirjoitan melkein kirjakieltä. Nyt vasta viime aikoina olen yritellyt elvyttää tuota Pohjois-Karjalaista, jossa on paljon savoa seassa.
Viännettään ja kiänneettaan myö vauan tällä meijän murtteella, se kun soppii meille parraiten!

piive kirjoitti:

Tietenkin tajusin että piloillasi enkä tossissani minäkään vastannut.

Muutta harvinaisen sujuvasti kirjoitat savon murteella! Miksi et käytä sitä näissä palstan kirjoituksissa? Mistä se johtuu että savon murretta aina vähän häpeillään ja väheksytään? Pohjalaiset on ylpeitä omasata murteestaan ja käyttävät sitä joka kääntessä, tuloo ja menöö.

Minä olen sellainen sekasikiö ettei minulla omaa murretta ole. Olen Stadissa syntynyt, Pohjois-Karjalassa kasvanut ja melkein koko aikuisikäni täällä Keski-pohjanmaalla asunut. Äiti oli Pohjois-Karjalasta, isä on Hämäläinen ja kun vielä koko miehen suku on Karjalaisia niin monta murretta on ollut sekaisin eikä niistä mikään oikein tunnu omalta. Puhun ja kirjoitan melkein kirjakieltä. Nyt vasta viime aikoina olen yritellyt elvyttää tuota Pohjois-Karjalaista, jossa on paljon savoa seassa.
Viännettään ja kiänneettaan myö vauan tällä meijän murtteella, se kun soppii meille parraiten!

Lue lisää

Keski-pohjanmaalla, niin eikö sielläkin oo aika paljon savua. ainakin Evijärvellä olen kuunnellut tuota "mie ja sie". Elikkä ei ole niin voimakas pohojalainen kun esim. Seinäjoen - Laihian ja Kurikan ympäristö.

Itte ku kirjoitti:

Keski-pohjanmaalla, niin eikö sielläkin oo aika paljon savua. ainakin Evijärvellä olen kuunnellut tuota "mie ja sie". Elikkä ei ole niin voimakas pohojalainen kun esim. Seinäjoen - Laihian ja Kurikan ympäristö.

Lue lisää

Tämä on siitä kummallinen paikka ettei täällä puhuta oikein mitään murretta. Kun tänne muutimme niin luulin että savoa tiällä immeiset viänttää kun on savon raja parinkummenen kilometrin päässä. Mutta ei täällä kukaan sano sie tai mie. Ehkä joitakin lainauksia oulunpulen murteesta, esim. syödään puurua, juustua ja juodaan maitua.
Eteläpohjanmaaa on kait se oikea pohjanmaa murteineen kaikkineen.

aurinko riättää ja räkittää täyvveltä taivvaalta.

Kiännettään ja viännettään...

Pirre* kirjoitti:

aurinko riättää ja räkittää täyvveltä taivvaalta.

Kiännettään ja viännettään...

Pualenviikoon aikahan.
Kauniitahan noon kaikki murtehet ja soon se paras asia jotta ne säästyys tulevillekki sukupoloville.
Kielihän muuttuu kokoajan, tuloo uusia sanoja ja jotaan varmahan jää poiski. Täällä pohojanmaalla on eroja kielelliseesilimaasuus. Palijon on samaa mutta sitten taas kyllä aivan päinvastoonki.
Tua Suupohjan seutu jos ny vertaa vaikka Kauhavan-Härmään alueitten murteisiin niin aivan selevät eroot.
Ittelläni sotkoo jonkunverran kaksikielisyys ja kyllä ruotsi on jotenki helepompaa. Äiti puhui lasuuskoriis aina meille tenaville pelekästään ruotsia, suomia hän osaas aika huanosti. Samoon mun miniäni sitä puhuu, ymmärtää kyllä suomiaki mutta hänen suomen puhumisensa on kovasti sellaasta takkuusta ja kankiaa. Päivisin ku tualla pajaas remontoin niin kuuntelen melekehen aina ruotsinkielistä rario-ohojelmaa. Savon murteesehen oon tutustunu tualta siskoolikan miehen puolelta. Asuuvat Mikkelis ja heiltä soon jääny melekehen kokonansa pois. Heirän lapsiinsa on tarttunu sellaanen katuslangi ja puheenparsi notta ei ikinä tietääs jotta ovat palijasjalakaasia savolaasia. Jotenki tuntuu notta se tua nuorempiväki jotenki häpiöö omaa murrettansa ja tämän huomaa varmahan joka paikaas. Murrehan on kielellistä rikkautta, näin ku pärvöötellähän naamat vastatusten. Soon sitten virastois ja asiakirijoos taas erijuttu.
Kaikki kuitenkin ollahan samoja Jumalan luamia suomalaasia, aivan Isä Jumalan parhaanta vilijaa.
terv. me aina niin seleväsanaaset seppä ja Tiitu kulta.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Pualenviikoon aikahan.
Kauniitahan noon kaikki murtehet ja soon se paras asia jotta ne säästyys tulevillekki sukupoloville.
Kielihän muuttuu kokoajan, tuloo uusia sanoja ja jotaan varmahan jää poiski. Täällä pohojanmaalla on eroja kielelliseesilimaasuus. Palijon on samaa mutta sitten taas kyllä aivan päinvastoonki.
Tua Suupohjan seutu jos ny vertaa vaikka Kauhavan-Härmään alueitten murteisiin niin aivan selevät eroot.
Ittelläni sotkoo jonkunverran kaksikielisyys ja kyllä ruotsi on jotenki helepompaa. Äiti puhui lasuuskoriis aina meille tenaville pelekästään ruotsia, suomia hän osaas aika huanosti. Samoon mun miniäni sitä puhuu, ymmärtää kyllä suomiaki mutta hänen suomen puhumisensa on kovasti sellaasta takkuusta ja kankiaa. Päivisin ku tualla pajaas remontoin niin kuuntelen melekehen aina ruotsinkielistä rario-ohojelmaa. Savon murteesehen oon tutustunu tualta siskoolikan miehen puolelta. Asuuvat Mikkelis ja heiltä soon jääny melekehen kokonansa pois. Heirän lapsiinsa on tarttunu sellaanen katuslangi ja puheenparsi notta ei ikinä tietääs jotta ovat palijasjalakaasia savolaasia. Jotenki tuntuu notta se tua nuorempiväki jotenki häpiöö omaa murrettansa ja tämän huomaa varmahan joka paikaas. Murrehan on kielellistä rikkautta, näin ku pärvöötellähän naamat vastatusten. Soon sitten virastois ja asiakirijoos taas erijuttu.
Kaikki kuitenkin ollahan samoja Jumalan luamia suomalaasia, aivan Isä Jumalan parhaanta vilijaa.
terv. me aina niin seleväsanaaset seppä ja Tiitu kulta.

Lue lisää

Olen täällä Ruotsissa havainnut mielenkiintoisen seikan ruotsinsuomalaisten murteissa. Ensimmäisen ja toisenkin polven siirtolaisista (suomea puhuvista) kuulee heti missä päin Suomea heidän juurensa ovat. Syynä lienee niin sanottu murteitten koteloitumen. Siis murteet säilyvät perhepiirissä jotakuinkin muuttumattomina koska väestön yleiskieli (ruotsi) ei niihin vaikuta. Juuri siksihän metsäsuomalaisetkin vielä 1900-luvun alussa puhuivat savoa.
Hauska juttu oli myös että kun 70-luvulla muutin tänne niin korvissani soi ensimmäistä kertaa elämässäni Suomen murteitten koko kirjo. Itse viänsin Liperin savvoo.

"veerana" en tiijjä?

Pirre* kirjoitti:

"veerana" en tiijjä?

olis kiire vessaan ja jalat ristissä
koettaa pidätellä.......heh heh

Sitä kun kirjoitti:

olis kiire vessaan ja jalat ristissä
koettaa pidätellä.......heh heh

taitaa olla oma versiosi, tai ns. uusmurteita..:)