Jos olemme lähettäneet reklamaation jostain asiasta vastapuolelle ja vastapuoli ei näihin ehtoihin suostu, onko tämä meidän ehdotus voimassa vai pitääkö lähettää uusi saman sisältöinen? Tai sitten ehdottaa jotain ihan muuta?
Reklamaatio
????
9976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos sopimusta ei synny, ja asialla on suurempaa taloudellista merkitystä, niin kanne käräjäoikeuteen on oikea menettely.
Käräjille ei kannata mennä muissa, kuin a) täysin selvissä asioissa tai b) jutuissa, joiden taloudellinen arvo ylittää 5.000 euroa.
Jos kyseessä on kuluttajan ja yrityksen välisestä riidasta, niin asian voi viedä kuluttujariitalautakuntaan. Sen päätökset eivät ole juridisesti sitovia, mutta aika harva niitä jättää noudattamatta.
Ei se käräjillä käynti niin paljoa maksa. Ja häviäjähän maksaa koko lystin
Käräjillä käyminen on tuottoisaa vain juristeille, muut maksavat tavalla tai toisella.
Jos olet itse juristi, niin omia kustannuksia ei tarvitse laskea. Vastapuolen kulut joutuu yleensä maksamaan vain kaikkein räikemmissä tapauksissa, joita ei kannata oikeuteen viedä.
Oikeusturvavakuutuksn katon perusteella asianajajan laskutus yleensä osuu kattoon, eli on luokkaa 6.000 - 8.000 euroa. Tästä maksat 15 % omaa osuuttasi. Jos vastapuoli saa asian vielä hoviin, tai valitat itse, tuplaantuu hinta, eikä oikeustruvavakuutus enää kata kuluja, joten maksat itse. Riemulla ei sitten ole enää rajoja, jos vastapuoli saa valitusoikeuden korkeimpaan oikeuteen.
OMAT KULUT OIKEUISASTE
(yksinkertainen
juttu)
6.000 käräjäoikeus
4.000 hovioikeus
4.000 korkein oikeus
YHTEENSÄ 14.000
Yhden kohtuullisen selvän jutun oikeudenkäyntikulut ovat helposti tasoa 10.000 - 14.000 euroa. Se on tietysti ihan mukavaa, jos sattuu olemaan juristi ja saamapuolella.
Jos sitten häviät, tuplaat oikeudenkäyntikulut ja maksat korvauksen.
Tämän vuoksi en itse omassa riita-asiassa nosta kannetta alle 5.000 jutussa ollenkaan (paitsi niin selvissä velkomusasioissa, että tuomio on yksipuolinen).
varma. Lueppa hieman noita ennekkotapauksia mitä netistä löytyy...varsinkin asuntoriitatapauksissa häviäjä ei todellakaan maksa kaikkia oikeuskuluja. Siis, todellista häviäjää ei juuri usein löydy, sillä kanne itsessään harvoin pitää 100% niin oikeudenkäyntikulut usein jaetaan molempien maksettaviksi!
Eli, jos haet jotain 5000 euroa ja sulle raastuvassa myönnetäänkin vain 3000 euron korvaus, niin ihan sata varmasti maksat oikeudenkäyntikuluista suurimman osan, etenkin jos vastapuoli on tarjonnut jo aiemmin sulle sen kolme tonnia! Silloin maksat lähes kaiken...mutta hei....saathan sää sen kolme tonnia!
Huonoonvuokralakiin liittyvät oikeudenkäynnit maksaa jokainen pääsääntöisesti itse. Tämä on poikkeus suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja perua ajalta, jolloin vuora-asiat käsiteltiin erillisessä tuomioistuimessa. Juttujen siirto käräjäoikeuteen ei ole käytännössä muuttanut tätä periaatetta. Muissa riita-asioissa vastapuolen kulujen maksaminen on sitten todennäköisempää.
Huonevuokrajuttujen käräjöiminen on muutenkin summien pienuuden vuoksi sopiva puhaa vaikeasti luonnevikaisille.
2.000 eurolla saa keskimäärin 8 tuntia keskihintaisen asianajajan aikaa. Olen istunut pääkäsittelyjä, joihin on kulunut yhtäsoittoisesti enemmän kuin 8 tuntia. Asian valmistelua edellyttää yleensä enemmän kuin 8 tuntia työtä.
Siis alle 5.000 asioita ei kannata viedä käräjäoikeuteen.
voi joka päivä muuttua uudeksi...kyllä se on varmistettava että se vastaanottaja saa sen reklamaation....ja se onkin vaikea temppu...jos siis vastaanottaja ei sitä halua vastaanottaa.
jos ajattelee käyvän oikeutta sellaista ihmistä / yritystä vastaan joka ei liiemmin piittaa mistään reklamaatioista tai oikeudenkäynneistä, niin omat tappiot voi olla hyvinkin mittavat. Menee aikaa paljon, ja pakostakin omia kuluja tulee. Jos vaikka oikeudessa määrättäisiinkin vastapuoli korvauksiin, niin miten sitten kun vastapuoli on varaton eikä aio maksaa latin latia. Kiertelee ja kaartelee porsaanreijissä, ja osaa sen hyvin. On näitä nähty, ja läheltä seurattu ja voivoteltu.
Pahimpia ovat ne riitaoikeudenkäynnit jossa ostaja penää persiilleen menneistä asuntokaupoista jotain korvauksia. Monenlaista reikäpäätä on jobbarina ja asuntogryndereinä niissä bisneksissä. Siinäpä asut sitten paskassa asunnossa jonka ostit joltain sekopäältä, ja jota nyt tyhmyyksissäsi haastelet raastupaan, ja vielä pahinta on se, että se grynderi tietää missä asut, ja lupailee kovasti tulla vierailulle joku päivä, ihan niinkuin vaan tutkimaan sitä kohdetta mistä se riita on. Siinäpä odottelet joka ilta että jokohan se tulee niiden alan kavereiden kanssa tutkimaan sitä puutetta?
Moni asia olisi paljon helpompaa jos ihmiset eivät kuvittelisi että oikeudenkäynti ratkaisee kaiken. Monesti siinä käy juuri päinvastoin, ongelmat vain pahenevat.
Niin, mutta kyllä joku aina hyötyy: ASIANAJAJAT. Ne suosii pitkiä oikeudenkäyntejä. Ihan vaan ammatin puolesta :-)
Reklamaatio on oikeastaan vain tiedonanto, siis juridisesti. Siihen ei tarvitse vastata eikä sen tarvitse sisältää kuin tiedot havaitusta viasta, ei esimerkiksi vaatimuksia ollenkaan.
Juridiselta kannalta perimisellä, raastuvalla uhkailulla yms ei ole mitään asemaa, siis niitä ei edes tarvitse tehdä, vaan jutun voi viedä suoraan oikeuteen.
Reklamaatioon ei toisaalta tarvitse antaa vastausta, eikä vastapuolella ole velvollisuutta ennen haastetta tehdä mitään.
juridinenkin merkitys, varsinkin asuntoihin liittyvissä riitatapauksissa. Tavaran kaupassa asia voi olla toinen. Tietyissä tapauksissa menetät oikeuden vaatimuksiisi jos reklamaatiota ei ole toimitettu oikeaan aikaan.