Äitini on 78-vuotias. Sai aivo-infarktin joulukuussa-05, seurauksena vasemman puoleinen halvaus ja liikuntakyky kovin heikko.
Hän kaatui 5/07 ja mursi lonkan.
Makasi n. 4kk Honkaharjun os.2:lla. Hoitajat kyllä oli ihania ja mukavia ja todella välittivät äitini voinnista, mutta kun oli ne kolmisenkymmentä muutakin potilasta.
Äitini ei päässyt omasta sängystään liikkeelle kuin harvoin, vaikka seurusteluhaluja olisi ollut kuinka.
Se ei johtunut hoitajien haluttomuudesta, vaan liiallisesta työn määrästä.
Niin paljon kuin kävin äitiäni katsomassa ja vietin aikaani hänen luonaan, en voinut koskaan moittia hoitajien työpanosta. Ei, en todellakaan. Usein ihmettelin, miten he jaksoivat olla niin sydämellisiä ja lämpimiä äitiäni kohtaan.
Varmaan siksi, että he tekee työtä sydämellään, mutta tuntuu, että Imatralla ei arvosteta hoitajien hyvää tahtoa, eikä sydämmellisyyttä.
Imatralla kun taitaa olla vanhukset vain "pisteitä", niin kuin minulle kerrottiin, kun yritin saada äidilleni sairaalahoidon jälkeen parempaa hoitoa, esim. ryhmäkotipaikkaa.
Mutta "pisteiden" mukaan hän on niin hyväkuntoinen, että pärjää kotona, kaupungin tarjoaman kotihoidon turvin. (4x10min/vrk)
Vielä haluaisin kertoa, että äitini avopuoliso kuoli vakavan sairauden murtamana, samaan aikaan, kun äitini makasi sairaalassa lonkkamurtuman vuoksi, joten hänen kärsimyksensä oli niin fyysisiä että psyykkisiä, mutta kaupungin vanhustenhoidossa hän oli vain "piste", jonka voi jättää nyt heitteille, koska hänestä ei ole kaupungille enää muuta kuin työtä.
Äitini on tehnyt koko ikänsä palkkatyötä, sekä vielä hoitanut omia sairaita vanhempiaan, sekä anoppiaan.
Tämäkö on kiitos siitä, että äiti on aina tehnyt enemmän, kuin olisi edes tarvinnut. Hoitanut vielä läheisiään, oman työn ohella.
JA NYT HÄN ON KAUPUNGIN NORMEISSA PELKKÄ PISTE?
Imatralla voisi todella hävetä, vanhuksien asioista päättäjät!!!
Teistäkin tulee joskus "pisteitä" tai teidän omaisistanne. Haluatteko heille myös samanlaisen hoidon, kuin esim. äitini on saanut?
Äitini on minulle tärkeä ja rakas, niin myös teille monille, monille muille vanhusten omaisille.
Löytyisikö meitä tarpeeksi paljon, että saisimme omille rakkaillemmee, heidän ansaitsemansa hoidon ja kohtelun.
T.Anne-Mari
Hän kaatui 5/07 ja mursi lonkan.
Makasi n. 4kk Honkaharjun os.2:lla. Hoitajat kyllä oli ihania ja mukavia ja todella välittivät äitini voinnista, mutta kun oli ne kolmisenkymmentä muutakin potilasta.
Äitini ei päässyt omasta sängystään liikkeelle kuin harvoin, vaikka seurusteluhaluja olisi ollut kuinka.
Se ei johtunut hoitajien haluttomuudesta, vaan liiallisesta työn määrästä.
Niin paljon kuin kävin äitiäni katsomassa ja vietin aikaani hänen luonaan, en voinut koskaan moittia hoitajien työpanosta. Ei, en todellakaan. Usein ihmettelin, miten he jaksoivat olla niin sydämellisiä ja lämpimiä äitiäni kohtaan.
Varmaan siksi, että he tekee työtä sydämellään, mutta tuntuu, että Imatralla ei arvosteta hoitajien hyvää tahtoa, eikä sydämmellisyyttä.
Imatralla kun taitaa olla vanhukset vain "pisteitä", niin kuin minulle kerrottiin, kun yritin saada äidilleni sairaalahoidon jälkeen parempaa hoitoa, esim. ryhmäkotipaikkaa.
Mutta "pisteiden" mukaan hän on niin hyväkuntoinen, että pärjää kotona, kaupungin tarjoaman kotihoidon turvin. (4x10min/vrk)
Vielä haluaisin kertoa, että äitini avopuoliso kuoli vakavan sairauden murtamana, samaan aikaan, kun äitini makasi sairaalassa lonkkamurtuman vuoksi, joten hänen kärsimyksensä oli niin fyysisiä että psyykkisiä, mutta kaupungin vanhustenhoidossa hän oli vain "piste", jonka voi jättää nyt heitteille, koska hänestä ei ole kaupungille enää muuta kuin työtä.
Äitini on tehnyt koko ikänsä palkkatyötä, sekä vielä hoitanut omia sairaita vanhempiaan, sekä anoppiaan.
Tämäkö on kiitos siitä, että äiti on aina tehnyt enemmän, kuin olisi edes tarvinnut. Hoitanut vielä läheisiään, oman työn ohella.
JA NYT HÄN ON KAUPUNGIN NORMEISSA PELKKÄ PISTE?
Imatralla voisi todella hävetä, vanhuksien asioista päättäjät!!!
Teistäkin tulee joskus "pisteitä" tai teidän omaisistanne. Haluatteko heille myös samanlaisen hoidon, kuin esim. äitini on saanut?
Äitini on minulle tärkeä ja rakas, niin myös teille monille, monille muille vanhusten omaisille.
Löytyisikö meitä tarpeeksi paljon, että saisimme omille rakkaillemmee, heidän ansaitsemansa hoidon ja kohtelun.
T.Anne-Mari
Vastaukset 11
Vanhimmat
Harmi että näin on joka puolella. Henkilökuntaa vähennetään, työt lisääntyy, työ muuttuu raskaammaksi. Lakkautetaan Vanhainkoteja. Pitäisi lisätä palvelutaloja heille jotka pärjäävät vielä yksin suurimman osan päivästä mutta tarvitsevat välillä katsomista ja apua. Henkilökuntaa ja lääkäreitä lisätä. Säästää Urheilullisella puolella, siihen on resursseja vaikka vähän pienemmässäkin mittakaavassa harrastaa. Ei tarvi olla Uimahalleja, Liikuntataloja, jäähalleja viimosen päälle laitettuja. Silläkin rahalla saisi monelle potilaalle hyvän hoidon ja avun laitoksissa ja panostautua hyvinvointiin ja hoito mahdollisuuksiin. Koska tilaa on harrastaa liikuntaa muutenkin.
Minusta kyllä säästetään ihan väärästä paikasta.
Päättäjät töihin vanhainkoteihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin vuodeksi ensi alkuun, näkisi mitä se työ on.
Itse olen ollut vanhainkodilla töissä joka lakkautettiin, ja se on minua harmittanut, sitä ei mun mielestä olisi pitänyt tehdä. Henkilökuntaa ei vakinaistettu. Oli kodinomainen paikka.
Nyt ajatellaan nuorta sukupolevea että voivat harrastaa liikuntaa mahdollisimman hyvissä ympyröissä. Panostaisi terveyenhuoltoon.
Olen 38v ja mulla on tilaa metsässä juosta ja Järvessä uida aina kun vaan haluan. On sitä pärjätty Nuorisoseuran talon ja koulujen saleissa jumppassa ja pellopeleissä ennenkin.
Tämä vain minun näkemykseni asioista.
Minulla oli mahdollisuus hoitaa Mummoa ja Pappaani kotona, tosin mummoni oli viimeisinä aikoina terveyskeskuksessa, mutta sielläkin kävin auttamassa. Kun en ollut töissä. Olivat minulle tosi rakkaita ihmisiä. Ja sen avun annoin mielelläni. Olin heidän kanssa lapsuuteni kasvanut. Syötti, juotti, ja auttoi.
Kun saisin itsekin olla Mummona sitten kotona :)
kun annoit meille hoitajille myönteistä palautetta. Lämmitti!
Kiitos sinulle!Harvoin meitä hoitajia kiitellään,saati kehutaan.Yritämme parhaamme tehdä,mutta jokapaikassa käsiparia on liian vähän.Päättäjille olisi paikallaan,joskus ihan tulla päiväksi tekemään meidän kanssa työtä.Rakastan työtäni ja vanhuksia,vaikka joskus tuntuu,että kaatuu sänkyyn,kun tulee uupuneena ja kaikkensa antaneena työstään!Kaikille hoitajille ja omaisille hyvää Kesää ja Jaksamista!!!
Mene sinne, missä näitä ryhmäkotipaikkoja jaetaan (silläkin joku erityinen nimike - tietysti) ja kerrot tilanteen, että tämä ei voi jatkua näin. Onhan niiden pakko jotain järjestää.
Nyt on äitimme hoito jo paremmalla mallilla, kun saatiin palkattua hänelle yksityiseltä hyvä ja riittävä hoito.
Reilu puoli vuotta kun meni niin, ettei äiti päässyt edes ulos, koska ei voi itsekseen liikkua.
Ja kyllä mä niitä ryhmäkotipaikkoja silloin kovasti yritin taistella, mutta kun äiti oli pisteytyksen mukaan niin hyväkuntoinen, että pärjäisi kotona.
Kaikkien turvakaiteiden, kynnysten ym. tarvittavien apuvälineiden laitto kyllä jäi puheasteelle, mutta onneksi nyt tämä yksityinen hoitava taho on ottanut äidin hyvin voinnin sydämmen asiaksi ja homma siellä kotona alkaa toimia.
Mutta kyllä meidän omat vanhuksemme tarvitsisivat nyt meitä omaisiaan pitämään heidän puoliaan. Myös hoitajien työtaakkaan tulisi kiinnittää huomiota paljon enemmän. Hoitajien sydämellisyys ja ahkeruuskaan kun ei poista sitä tosiasiaa, että heillä on liikaa töitä. Vai kääntäisinkö asian toisin päin. Hoitajia on liian vähän.
Imatran kaupungin rahoja kun taitaa mennä vääränlaisiin kohteisiin. Mm. suihkuallas Valtionhotellin vieressä imaisi varsin paljon rahaa. Vieressä kun on kuitenkin meidän upea ja historiallinen koski, missä on ihailtavaa turisteille, kuin meille muillekin.
Niilläkin rahoilla olisi palkattu monta hyvää hoitajaa lisää ja meidän
Rakkaat äidit, isät, ukit ja mummit olisivat saaneet nauttia asianmukaisesta hoidosta, jonka he ovat todella ansainneet.
Voi kun kaupunki ymmärtäisi vakinaistaa kiireenvilkkaa pitkäaikaiset sijaisensa. Sijaispula on huutava jo nyt, ei olisi varaa menettää työntekijöitä vakituisten paikkojen perässä muille aloille tai muihin kuntiin.
No nythän vois kait tätä huonoa terveydenhuolto ja vanhustenhuoltotilannetta osoittaa sos-ja terv.lautaknnan suuntaan, eikös siellä ne päättävät istu?
Eikä päätä kuin vain sellaisia asioita,joka koskee heitä itseään ja heidän palkojaan...
Vanhainkodeissa /ryhmäkodeissa todellakin tarvitaan apua,sillä hoitajat ei yksin kertaisesti ehdi tekemään kaikkea ja myös nämä hoitajat ansaitsevat suuren kiitoksen,muiden hoitajien kanssa...
Sellaiset ihmiset jotka ovat työttöminä ja omistavat hygieniapassin,niin sellaisista olisi suuri apu juuri vanhainkodeissa ja ryhmäkodeissa... EI MUUTA KUIN IMATRAN KAUPUNGI VAAN PALKAISI TYÖTTÖMIÄ NÄIHIN KOHTEISIIN JA JÄTTÄT MUT TURHAN PÄIVÄISET IMAKON RAKENTAMISET POIS...
YKSIKÄÄN KÄSIPARI EI OLISI LIIKAA,TUOLLA ALALLA...
... Lisää hoitohenkilökuntaa tarvitaan, mutta kyllä siinä muutakin pitää olla kuin hygieniapassi!!! Ei vanhustenkaan hoito ole vain pelkkää vaippojen vaihtoa ja syöttämistä. Koko ajan henkilökunnan on oltava valppaana, huomattava terveydentilassa tapahtuvia merkkejä, osattava tehdä monenlaisia havaintoja ja käytännönhoitotyötä. Eli koulutus pitää olla, jotta hyvä hoito ja hoiva turvattaisiin!!!
Tuosta hygienia passi kirjotuksesta ymmärsin,että olisi hyvä kun olis sellainen henkilö joka voi tuon ruokapolitiikan kanssa puljata. Sen ei tarvii hoitsu olla. Ryhmiksessä kuitenkin ollaan paljon ruoan ja pyykkihuollon kanssa tekemisissä. Tällaiset henkilöt voisivat hienosti hoitaa nämä hommat ja hoitsuille jäis se työ mihin ovat koulutuksen saaneet. Hoitsuna itsekkin tiedän miten suuri apu näistä tällaisista henkilöistä on. Joskus vain unohdamme sen heille kertoa!!
kertomuksen äidistäsi ja hänen hoidosta. Rohkea teko kertoa ääneen se, mitä monet kuiskuttelevat toisilleen..
Mietin sellaista, että ihmisiltä vaaditaan koulutusta tänä päivänä ja valmiita ammattilaisia sosiaali- ja terveysalalle valmistuu koko ajan. Imatran kaupunki ei osaa hyödyntää varsinkaan sosiaalialan ammattilaisia, jotka voisivat olla suureksi avuksi, kun mietitään oikeita ratkaisuja vanhusten hoidossa. Sosiaalialan ihmiset pystyvät katsomaan ihmistä kokonaisuutena.
Nämä pisteytykset ovat suuntaa antavia, mutta pitäisi niidenkin käytössä käyttää harkintaa joissakin tapauksissa. Johonkin raja on vedettävä hoitopaikkoja jaettaessa, koska ikääntyvien määrä nousee koko ajan.
Vanhukset eivät kaipaa pelkkää sairauden hoitamista, vaan myös heidän sosiaalisesta puolesta olisi huolehdittava, joka sitten taas heijastuu fyysiseen jaksamiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja hyvät läheiset verkostot muihin ihmisiin edesauttaa jaksamista ja kuntoutumista.
Hoitoala kärsii myös siitä, koska hoitajia käytetään hallinnollisissa tehtävissä, vaikka heidän panostaan tarvittaisiin enemmän työkentillä.
Anne-Marin äidille kaikkea hyvää!