Kirjoitin keskustelupalstalle 1.1.2007 buggista otsikolla: "Bugg-tanssin syvin olemus?"
Avaukseni kirvoitti yllättäen todellisen keskustelumylläkän. Kiitos osallistujille!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000022482616
Olen sittemmin käynyt lukuisilla bugg-tunneilla. Tuntien yhteismäärä on reilusti yli 40. Tansseissakin oppeja on kokeiltu käytäntöön monesti ja omakohtainen käsitys tanssista nimeltä bugg on muodostunut.
Bugg-kilpatanssin säännöt löytyvät mm. täältä:
http://www.raahentanssiklubi.com/kalajoki2004/buggsaannot.htm
Bugg sellaisenaan on hauska tanssi ja yksi vaihtoehto muiden tanssien joukossa. Kaikilla kädenalitansseilla on myös yhtäläisyyksiä. Monet kuviot ovat eri tansseissa samoja, mutta kussakin tanssissa liikutaan lajinomaisella perusaskelluksella. Buggissa miehen perusaskel on sääntöjen mukaan vieläpä vapaa, joskin käytännössä yleensä askelrytmi lienee sama kuin daamilla.
Myös vienti ja seuraaminen eri kädenalitansseissa on keskenään samalaista.
Heitän keskusteltavaksi käsitykseni siitä, että "Bugg on köyhän miehen jiveä". Bugg on mainio tanssi niille, jotka eivät viitsi opetella buggia vaativampaa jiveä tai edes fuskua. Itse olen tanssinut seuratanssijiveä enemmän kuin buggia.
Avaukseni kirvoitti yllättäen todellisen keskustelumylläkän. Kiitos osallistujille!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000022482616
Olen sittemmin käynyt lukuisilla bugg-tunneilla. Tuntien yhteismäärä on reilusti yli 40. Tansseissakin oppeja on kokeiltu käytäntöön monesti ja omakohtainen käsitys tanssista nimeltä bugg on muodostunut.
Bugg-kilpatanssin säännöt löytyvät mm. täältä:
http://www.raahentanssiklubi.com/kalajoki2004/buggsaannot.htm
Bugg sellaisenaan on hauska tanssi ja yksi vaihtoehto muiden tanssien joukossa. Kaikilla kädenalitansseilla on myös yhtäläisyyksiä. Monet kuviot ovat eri tansseissa samoja, mutta kussakin tanssissa liikutaan lajinomaisella perusaskelluksella. Buggissa miehen perusaskel on sääntöjen mukaan vieläpä vapaa, joskin käytännössä yleensä askelrytmi lienee sama kuin daamilla.
Myös vienti ja seuraaminen eri kädenalitansseissa on keskenään samalaista.
Heitän keskusteltavaksi käsitykseni siitä, että "Bugg on köyhän miehen jiveä". Bugg on mainio tanssi niille, jotka eivät viitsi opetella buggia vaativampaa jiveä tai edes fuskua. Itse olen tanssinut seuratanssijiveä enemmän kuin buggia.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Yhdyn kirjoitukseesi täysin.
Omasta mielestäni on todella ikävää, että lähes kaikki jivet ja nykyään jopa monet menevät polkatkin buggina.
Itse haluan, että myös bugiksi sopivaa soitetaan, mutta haluan myös muiden lajien kuten polkan ja jiven pysyvän elossa ja haluan tanssia esim. näitä niille "tarkoitetulla" tyylillään.
Monta kipaletta menee hyvin buggina, mutta monipuolisuus on parempaa.
Ei KAIKKIA humppia pitäisi mennä buggina.
Sen ymmrrän, jos kunto loppuu, eikä jaksa polkkaa mennä polkkana niin sitä reilusti levätä, eikä mennä sähläämään ja sotkemaan reippaasti etenvää polkkaa.
Lajinomaninen tanssitapa on kuitenkin suomalaisen lavatanssin rikkaus ja suola.
Humppamusiikkiin tanssittava "bugg" ei ole mitään buggia vaan swing-kuvioista kävelyhumppaa. Jo humppamusiikkiin tanssiminen erottaa kävely/kuviohumpan buggista. Suomessa on opetettu käsiotteista kävely/kuvio -humppaa jo 80-luvulla, ja siitä ei silloin käytetty bugg nimitystä. Ompa tanssia opetettukin jive-humppa, swing-humppa... nimisinä. Tanssi tunnetaan myös modern jive ja french jive nimisinä silloin kun se tansitaan sopivatempoiseen tasaiskuiseen (voimakasiskuiseen) tai esim. back-beat musiikkiin.
Kun tanssitaan askel iskulle periaatteella, niin se ei vielä tee tanssista buggia. Tanssin luonteenominaisuus märäytyy musiikin mukaan mihin sitä tanssitaan. Silloin kun humppaa tanssitaan askel iskulle periaatteella, niin se on silloin tyypillisesti jotain kävelyhumppaversiota. Olkoon ote sitten mikä tahansa ja onko tanssi liikkuvaa vai paikallaan tanssittavaa.
Jos suljetun otteen kävelyhumppaa tanssii milongakuvioin, niin se ei suinkaan tee tanssista milongaa, vaikka askellus olisikin täydellisesti sama. Perinteinen vanha kävelyhumppa on ollutkin kuvioiltaan lähes milongaa. Nykyinen elvytetty suljettuotteinen käveluhumppa on ollut aika suoraviivaista, mutta kehittynyt vanhan perinteisen "milongatyylisen" humpan suuntaan.
Ei se humppamusiikki sitä sanele, että mitä tanssilajia mennään eikä se siten bugg-tanssista kuviohumppaa tee. Jos humppaa tanssitaan kuviohumppana tai buggina, niin kyllä tasan tarkkaan sen erottaa jo tanssiparin baunssista, että kumpaa tanssilajia he tanssivat. Vai mennäänkö mielestäsi esim. rumban soidessa aina rumbaa, vaikka pari tanssisikin sitä (slow)foksina?
Ei toimi buggin baunssi ja tyyli humppamusiikkiin. Jos buggin tyylillä ja baunssilla yrittää tanssia humppamusiikkiin, niin se on sama kuin suolasilakkaa söisi mansikkakastikkeella. 80-luvulla opetettiin käsiotteista kuviohumppaa mutta ei siitä bugg nimitystä käytetty, vaan se oli kuviohumppaa, vaikka siinä samoja liikkumisen periaatteita käytettiinkin kuin buggissa.
Suomessa on pitkä perinne käsiotteisen kuviohumpan tanssimisessa. Jostain syystä myös siitä on alettu käyttämään bugg nimitystä, vaikka se on tanssillisesti selvä humppa.
En ole koskaan kuullut sellaista humppamusiikkia, mitä voisi tanssia oikeana perinteisenä buggina ja tanssi svengaisi. Se perinteinen buggin baunssi ja askellus ei humppamusiikkiin kertakaikkiaan toimi. Tietenkin tanssia voi, mutta sen jo näkee, että tanssi ei ole ollenkaan musiikin mukaista.
"Suomessa on pitkä perinne käsiotteisen kuviohumpan tanssimisessa. Jostain syystä myös siitä on alettu käyttämään bugg nimitystä, vaikka se on tanssillisesti selvä humppa. "
Kuka/ketkä käyttävät kuviohumpasta bugg-nimeä? Ei toivottavasti ainakaan kukaan tanssinohjaaja/opettaja/valmentaja.
Eri asia on sitten tietysti se, ettei näitä kahta lajia aina tanssilavojen todellisuudessa erota toisistaan - valitettavasti. Sama tosin on joidenkin muidenkin tanssien kohdalla; jos musiikkia ei kuulu, on vaikea arvata mennäänkö lattailla foksia vai tangoa.
Muuten hyvin samaa mieltä Milongahumppajan kanssa.
Jos ollaan sitä mieltä, ettei polkaa ja humppaa saa mennä räpeltämään bugg-tyylisesti, niin entäs sitten muut tanssilajit?
Otetaan nyt esimerkkinä vaikka rumba, samba, cha cha. Pitäiskö niitä osaamattomien mennä penkille lepäilemään, jos ei kyseisiä tanssilajeja osaa lajinomaisesti tanssia. Itse olen sitä mieltä, että ei tarvitse mennä. Jokainen voi vapaasti tanssia ihan just sillä tyylillä kun itselleen passaa ja taidot antavat myöten.
Samaa mieltä olen siitä, että lajonomainen tanssitapa on rikkaus lavatanssikultturillemme, mutta mitään esteitä tanssimiselle ei pitäisi kuitenkaan asettaa kenenkään toimesta. Muuten vois olla, että loppuisivat penkit kesken josain vaiheessa iltaa.
No ne bugg gurut kun ovat sitä mieltä että kaikki humppaan tanssittu vaihtuvaotteinen on väärin tanssittua buggia.
Kaikkea ne ruotsalaiset keksii. Tuskin he köyhiä sentään ovat. Mikäs siinä jos bugg alentaa kynnystä tanssin maailmaan.
Vaarana vain on se sama yletön kuvioiden palvonta, joka muidenkin swing-tanssien tavoin saattaa vähemmän tanssineiden sivullisten näkökulmasta aiheuttaa vierastusta.
Buggiin käy parhaiten suora biitti. Sufflekomppi taasen istuu jiveen ja nopeampi suffle on helppo mennä fuskuna...
Jotkut parit pyrkii tanssimaan kaiken buggina, jopa tangot. Perusaskel buggissa on niin helppo, että siitä pääsee nopeesti kuvioihin.
No, eihän siinä mitään!
Se tangomusiikkiin tanssittu bugg on ihqu oma tanssi ja on yksi "fusion jive", mitä muualla mailmassa tanssitaan hyvinkin yleisesti. Samankaltaisia tansseja nimitetään myös "smooth jive" nimellä ja muitakin taitaa olla. Myös "le rock" ja "cerock" nimikkeet sisältävät vastaavan tyylisiä tansseja. Nykyisin näiden nimikkeiden alle sijoittuva tanssien kirjo on aika valtava.
Bugg on helpotettua jiveä yhtä paljon kuin jive on helpotettua lindyä.
Jos katsotaan sanakirjasta mitä sana 'jive' tarkoittaa, niin siellä lukee muun muassa:
Slang.
To talk nonsense; kid.
To talk or chat: “You just jive in one big group, putting each other on, trying to top the last line” (Time).
v.tr. Slang.
To cajole or mislead.
adj. Slang.
Misleading; phony.
Toisinsanoen jiven voisi hyvin suomentaa fuskuksi. Se on alkuperältään toisesta tanssista helpotettu versio, samaan tapaan kuin bugg. Sekä jivelle että bugille kävi kuitenkin samalla tavalla - vaikka alkuperäinen idea oli tehdä alkuperäistä helpompi ja yksinkertaisempi tanssi harrastajat alkoivat kehittää tanssia taas vaikeampaan suuntaan kun kyllästyivät liikaan yksinkertaisuuteen ja helppouteen.
Ensimmäiset maininnat jivestä olen löytänyt noin 30's puolivälistä. Siinä vaiheessa swingissä tuli muotiin aikaisempaa hitaammat rytmit ja sitä tanssissa kompensoitiin lisäämällä askelten määrää niin että kahteen iskuun alettiin tanssimaan kolmea askelta. Osa tanssijoista vakiintui tanssimaan hitaitakin rytmejä ssqq askelluksella ja tätä tanssia alettiin nimittämään jiveksi eli suomennettuna fuskuksi. Tässä yhteydessä jive oli oletettavasti tarkoitettu pilkkanimeksi hitaasti tanssitulle swingille.
Samoihin aikoihin myös jazz muusikot pilkkasivat yksinkertaisempaa ja populaarisempaa swingiä soittavia muusikoita jive muusikoiksi.
Myös samoihin aikoihin sijoittuu "Mikkihiiri/Minnihiiri" ja jossain piirretyssä elokuvassa olisivat tanssineet swingiä jollain yksinkertaistetulla askelluksella eli jiveä tanssimalla ja tämä olisi lopullisesti "popularisoinut" yksinkertaisen swingin jive nimiseksi. Ilmeisesti juuri tästä syystä Amerikka on/oli täynnä erilaisia "Minnie" ja "Mickey" nimistä johdettuja swing-tanssipaikkojen nimiä.
Amerikassa on ollut useampiakin isoja projekteja tanssihistoriaan liittyen, ja näistä on ollut myös hyvää materiaalia muutamilla nettisivuilla. Ilmeisesti kaupallisista syistä sivut on supistettu hyvinkin suppeiksi tai niitä ei enää löydy.
"Ensimmäiset maininnat jivestä olen löytänyt noin 30's puolivälistä. Siinä vaiheessa swingissä tuli muotiin aikaisempaa hitaammat rytmit..."
Ei pidä paikkaansa tuo väitteesi hitaampien rytmien muotiin tulemisesta. Swingiä soitettiin jo tuolloin niin hitailla kuin nopeilla tempoilla sekä tuolta väliltä.
Jive tuli tanssijoiden käyttöön terminä aikaisintaan 30 - 40 -lukujen vaihteessa.
Ensimmäinen selkeä tanssiin liittyvä maininta löytyy vuoden 1942 Harvest Moon Ball -kilpailun divisioonajaosta, missä entinen lindy hop -divisioona muutettiin jitterbug-jive -divisioonaksi. Kyseessä oli silti edelleen sama tanssi: lindy hop, jitterbug tai jive, millä nimellä tuota halusi nimittää.
"ja sitä tanssissa kompensoitiin lisäämällä askelten määrää niin että kahteen iskuun alettiin tanssimaan kolmea askelta."
Tanssissa ei kompensoitu mitään hitaampaan swingiin tanssimista lisäämällä askelten määrää kolmeen. Tuolla ei ole mitään tekemistä musiikin nopeuden kanssa.
Totta on, että triple step (kolme askelta) tuli lindy hop -tanssijoiden käyttöön n. vuosina 1933 - 1934, josta alkoi sen suosio. Silti se ei syrjäyttänyt aikaisempaa askel- tai potkuperustaa useimpien lindy hop -tanssijoiden keskeisenä lindy hop -perustana. Sen voit itse selvittää mistä tahansa youtubesta löytyvästä ko. ajan lindy hop -videosta.
"Myös samoihin aikoihin sijoittuu "Mikkihiiri/Minnihiiri" ja jossain piirretyssä elokuvassa olisivat tanssineet swingiä jollain yksinkertaistetulla askelluksella eli jiveä tanssimalla ja tämä olisi lopullisesti "popularisoinut" yksinkertaisen swingin jive nimiseksi."
Mikäpä on tämä yksinkertaistettu askellus, kun lindy hoppia tanssittiin jo sen synnystä (ainakin vuodesta 1928) alkaen askeleilla ja potkuilla. Askel/potkuperustan suosio jatkui aina swing-kauden loppuun, jona voitaneen pitää 50-luvun loppua. Triple step -perustan suosio ei tuolloin ohittanut vanhemman askel-/potkuperustan suosiota.
Mielenkiintoista sen sijaan on se, että 6 count kuviot lisääntyivät lindy hopissa 30-luvun loppua kohti mennessä, jopa niin, että viimeistään 40-luvulla lindy hopissa tehtiin valtaosa kuvioista 6 countteina.
8 count kuvioiksi jäivät lähinnä swing outit ja charlestonit, joskin niissäkin käytettiin 6 count -versioita.
Ilmiö on nähtävissä vanhoissa lindy hop -videoissa, joita voi katsoa youtube:sta.
"Amerikassa on ollut useampiakin isoja projekteja tanssihistoriaan liittyen, ja näistä on ollut myös hyvää materiaalia muutamilla nettisivuilla. Ilmeisesti kaupallisista syistä sivut on supistettu hyvinkin suppeiksi tai niitä ei enää löydy."
Jos haluat olla tutkimuksen kärjessä, katsopa sivusto www.dancehistory.org
Bugg-askel on marssiaskel, tam tam tam .... Tämä askel ei svengaa eikä mene sivusuuntaan. Jotkut kisailijat osaavat askeltaa buggia hienosti ylös alas liikkeellä.
Mutta jos haluaa fiilestellä tanssissa musiikin mukaan svengailen, on fusku tai jive parempia musiikin nopeudesta riippuen. Toiseksi kuusi-iskuisuus tuo kuvioihin helpomman kehyksen. Buggissa kun ei oikeastaan ole alku- eikä loppuaskelta, kuhan vaan marssitaan ja häkkyröidään.
Mitä yksinkertaisempi on tanssin askellus, niin sitä vaikeampi siitä on muodostaa tanssi. Valssi ja hidas valssi ovat periaatteessa myös marssitansseja, mutta askellusta hiukan muotoilemalla, niistä saadaan svengaavat tanssit.
Toisin sanoen jos buggia tanssii marssimalla, niin se ei ole mitään tanssia, ja ei ainakaan buggia. Myönnettävä on kuitenkin bettä bugg alkuperäisessä ja nykyisin lähes ainoastaan suomessa tanssittavassa muodossa on aika perustylsää alhaalla nytkyttämistä. Tällaista perustylsää nytkyttämistä ei kovin montaa biisiä illassa viitsi tanssia. Vähempäänkin nytkytykseen kyllästyy.
Ruotsissa bugg alkoi 90 -luvulla selvästi taantumaan ja siellä vapautettiinkin bugg tiukoista säännöistä ja myös musiikki vapautui lähes täydellisesti käsittämään kaikki selkeäiskuiset bugg-nopeuksiset kappaleet. Näin ruotsalainen bugg koki uuden nousun ja se myös muuttui tanssillisesti hyvinkin monipuoliseksi tanssiksi. Suomessa muutama guru yrittää pitää sinnikkäästi kiinni aikaisemmasta vanhasta bugg-tyylistä, mutta uusi aalto vaikuttaa jo meilläkin.
Foksin askelilla on menty perinteisesti lähes mitä tahansa tanssilajia ja nyt bugg alkaa olla samassa asemassa. Eli siitä on tullut helposti omaksuttava jokamiehen yleistanssi.
"Bugg - köyhän miehen jive?"
Otsikon voisi vaihtaa ennemmin
Bugg - tanssitaidottoman jive!
Ei Bugg tosiaankaan ole tanssitaidottomien tanssi. Vaikka Buggin perusaskel ehkä on helppo vasen-oikea, ei se tee tanssista helppoa.
Mikäli haluat oikeasti tanssia Buggia, etkä vain kävellä tössöttää, huomaat että se on vaativa tanssi joka vaatii myös harjoitusta.
Pitää paikkansa. Bugin askelluksen ja kuvioita oppii helposti, mutta bugg tanssin oppiminen onkin eri juttu. Buggin tanssillisuusongelma on se että sen askellus ei tansillisuutta tue, vaan tanssi täytyy siihen erikseen rakentaa. Monipuolisemmissa askelluksissa askellus tukee tanssia ja kun niiden askelluksen oppii, niin samalla myös tanssillisuus on kehittynyt huomaamatta oheistuotteena.
"Buggin tanssillisuusongelma on se että sen askellus ei tansillisuutta tue, vaan tanssi täytyy siihen erikseen rakentaa."
????
Siis Buggin askeleista ei tanssia synny, joten se tanssiosuus tulee kaikesta muusta heilumisesta. Jättämällä askeleet pois ja heilumalla samaan tyyliin on kyse edelleen Buggista.
Täällä onnistuu korkeatasoisemmankin keskustelun käyminen, kunhan onnistutaan pysymään asiassa.
Vastaavan keskustelun käyminen tanssinetin puolella on nykyisin lähes mahdotonta, kun palstapoliisit arvioi ne liian teoreettiseksi ja klikkaavat roskiin, ja tyhjänpäiväiset keskustelut pääsevät jostain ihmeen syystä korkeampiin laatuluokkiin.
Tällä palstalla on ollut muutamia varsin korkeatasoisiakin keskusteluja, jotka ovat melkein loppuun asti pysyneet melkein asiallisinakin. Siksi tänne jaksaa silloin tällöin kirjoittaakin.
Tuote viittaustasi tanssi.netin käytäntöön en kylläkään niele. Hyvin teoreettiset tai analyyttiset tanssitekniikkaasiat ym. eivät ehkä nouse oikopäätä jyviksi, mutta ei niitä kyllä roskiinkaan laiteta. Akana-osasto on niille useimmiten oikea ryhmä.
Vai onko sinulla jotain esimerkkejä korkeatasoisista roskiin menneistä keskusteluista tanssi.netissä (huom. korkealaatuisista?)?
"Vastaavan keskustelun käyminen tanssinetin puolella on nykyisin lähes mahdotonta, kun palstapoliisit arvioi ne liian teoreettiseksi ja klikkaavat roskiin"
Kirjautumisen vaativalle puolelle ehkä, muttei roskiin. Se on ihan eri asia. Suurin osa Tnettiin kirjoittavista lukevat sitä kirjautumisen vaativaa osiota.
Roskiin viestejä on viimeisen kuukauden aikana äänestetty vain 6.
Oletko kokeillut asiallisen korkeatasoisen keskustelun aloittamista Tnetissä?
Avanaq olikin jo vastannut melkein samoin sanoin.
Avauksen tehdessäni odottelin kiivasta keskustelua ja väittelyä, mutta niin ei näytä tapahtuvan. Keskustelu on ollut hillittyä ja huippuasiallista, kun sitä vertaa muihin tanssipalstan säikeisiin!
Otsikkokin olisi hyvin voinut olla keskustelussa ehdotettu:
Bugg - tanssitaidottoman jive!
En kuitenkaan tämän vuoksi poista avaamaani keskustelusäiettä.
Yksi omista huolenaiheistani buggiin liittyen on, että se hapattaa tai suorastaan hapansilakoittaa koko suomalaisen tanssikulttuurin. Huoleni ilmeisesti on onneksi turha.
Kiintoisa teema on buggin tanssiminen humppamusiikkiin, mitä näyttää paljon tapahtuvan. Ainakin parin tanssiopettajan olen kuullut sanovan, että näin ei pitäisi tehdä. Tässäkin säikeessä on saman suuntaisia mielipiteitä.
Selkeä syy tähän löytyy myös bugg-tanssin säännöistä eli askel/isku. Kun humppamusiikkiin tanssitaan buggia, askel tulee vain painollisille iskuille, ei siis joka iskulle!
Kun haen daamia tanssimaan humppamusiikin soidessa, kysyn yleensä mitä tanssityyliä haettava haluaisi tanssia. Jos saan päättää, muistan suosituksen ja yleensä tanssin humppaa. Joskus saatan toisen kappaleen tanssia humppaa ja toisen buggia. Humpan tanssimista en missään tapauksessa vierasta!
Bugg ansaitsee paikkansa tanssina tanssien joukossa. Erityisesti se saattaa toimia sisäänajotanssina kädenalitanssien maailmaan.
Jos kädenalitansseja opettelee ilman minkäänlaista tanssitaustaa, niin bugg on varmaankin helpoin. Mutta jos lavatanssien peruskurssit on jo käyty ja foksi sujuu, niin silloin on mielestäni fusku helpommin omaksuttavissa. Foksia ja fuskua tanssitaan enimmäkseen samaan musiikkiin ja rytmitys on sama. Ja se on siitäkin syystä hyvä, että siitä on melko helppoa siirtyä jiveen.
"Jos kädenalitansseja opettelee ilman minkäänlaista tanssitaustaa, niin bugg on varmaankin helpoin. Mutta jos lavatanssien peruskurssit on jo käyty ja foksi sujuu, niin silloin on mielestäni fusku helpommin omaksuttavissa. Foksia ja fuskua tanssitaan enimmäkseen samaan musiikkiin ja rytmitys on sama. Ja se on siitäkin syystä hyvä, että siitä on melko helppoa siirtyä jiveen."
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Fuskun perusrytmityksestä HHNN on suhteellisen "helppoa" siirtyä jiven chase-askellukseen, kun fuskun H-askel korvataan jiven chase-askelluksella. Jivessähän kuuteen iskuun otetaan 8 askelta, kun fuskussa askelia on vain 4. Lisäksi Jiven jokainen askel on erilainen. Tosin vasemman ja oikean jalan askeleet on toistensa peilikuvia, kuten myös viejän ja seuraajan askeleet ovat toistensa peilikuvia perusaskeleen osalta.
Luultavasti buggin askeleesta on huomattavasti hankalampaa siirtyä jiveen. Itse olen opetellut buggia vasta jiven ja fuskun jälkeen.
Tässä videopätkä SM-kisoista. Eipä ole päätä
huimaavaa tanssia.
http://uk.youtube.com/watch?v=Zd3z1BlKClc&feature=related
Vai mitä mieltä muut ovat?
Totta on, että ei mitenkään silmiä hivelevältä näytä. Kauneus tosin on katsojan silmässä, kuten sanonta kuuluu.
Erityisiä kicksejä ei tule kyllä myöskään Nacksswinget-tanssiseuran bugg-videoista. Varsinkin miesten liikehdintä on mielestäni usein melkoista koikkelehtimista. Yrittääköhän se olla musiikin tai mielialan tulkintaa? Ks. kohta videoklipp:
http://www.nackswinget.se/
Tuttua väkeä sitäpaitsi kaikki.
Ei kai sinulta jäänyt havaitsematta, että se ensimmäinen osuus oli hitaaseen musiikkiin tanssittava. Final count down ei ole mikään bugg-kappale.
Miten itse olisit sen tanssinut.
Nopea osuus myös tanssittiin musiikin mukaan.
Jospa analysoit tarkemmin, kun kerran moitit.
No onhan tuo sentään maailman toiseksi parasta finaali-buggia :)
Hidas kierros oli vähän aneeminen. Yhtenä syynä minusta surkea tai ainakin loppuunkaluttu biisi. Pitäähän tietysti kisailijoiden pystyä tanssimaan hyvin mihin tahansa, mutta kyllä musiikkivalinnalla on vaikutuksensa. Muutaman miestanssijan tyyli ei myöskään omaan silmään ihan kympillä istunut.
Nopea kierros oli jo laadukkaampaa tavaraa. Ihan buggimaista menoa, mutta niinkuin sanoit, on kauneus katsojan silmässä.
Näyttää suomessakin bugg uudistuvan samaan suuntaan kuin miten ruotsissa sitä on tanssittu jo kymmenkunta vuotta. Toki matkaa ruotsalaiseen nykybuggiin on vielä melkoisesti.
Ruotsalaiset on romuttaneet bugg-musiikki käsitteen aika totaalisesti - oikeastaan varsinaista bugg-musiikkia ei enää ole (ruotsissa) koska siellä buggia tanssitaan käytännössä kaikkeen sopivatempoiseen neljäjakoiseen musiikkiin. Myös tempoalue on laajentunut käsittämään myös hitaat "night club swing" nopeudet.
Juuri tuo eka kierros oli huonoa tasoa.
"Miten itse olisit sen tanssinut."
Ei minun tarvitse, minä tuomaroin!
Mites sä olisit sen tanssinut?
...antavat pyydettäessä perustelut arvioilleen.
No, sinun tuomarointisi nyt on mitä on.
Helppo on haukkua, vaikka ei osaa perustella.
Niin, en olisi tanssinut ainakaan buggina, mutta onneksi ei tarvitsekaan.
Keljuttaa tuttujen puolesta, että joutuivat noin epäbuggimaisen kappaleen finaalissa tanssimaan.
Hitaaksi boogieksi tuollainen helposti muissa tilanteissa kääntyisi, mutta kisoissahan ei (nainen) saa askeleita lisätä.
Olisi kai pitänyt rakentaa ihan erilliset koreografiat naisille, mutta sehän ei r'n's-tanssien luonteeseen kuulu.
Improvisointiin perustuu koko touhu.
"...antavat pyydettäessä perustelut arvioilleen."
Ei tuomarin tarvitse perustella arviointiaan, ja on epäkorrektia mennä tivaamaan arvostelun perusteita.
Montako kertaa sinä olet kysynyt oman tanssisi arvosteluperusteita?
Älä taas puutu asiaan josta et mitään tiedä. Moneenko tanssikilpailuun sinut on kutsuttu tuomariksi?
...ollut tarvetta kysellä keneltäkään (tuomareiltakaan) arvioita tanssistani.
Te täällä olette sellaisia kylläkin tarjoilleet pyytämättä vuosikaudet.
Et siis todella tiedä, että ainakin SUSEL:n kisoissa on tuollainen mahdollisuus? Todennäköisesti sama pätee muuallakin.
Sinä kuitenkaan et ole tuomari, joten arvostelusi perustuu aivan puhtaasti MUTU:uun.
Niinpä on aivan kohdallaan kysyä, mihin perustat julkisesti esittämäsi väitteen finalistien kehnoudesta.
Biisi ei todellakaan sopivin buggiin, mutta aivan upea parikombinaatio....
..mutta
"Et siis todella tiedä, että ainakin SUSEL:n kisoissa on tuollainen mahdollisuus?"
Tämä ko kisa ei tainnut olla SUSELin järjestämä?!
Katso:
http://tanssiurheilu.fi/toimisto/saanto/stul_kilpailusaanto_08_2007.pdf
ja sieltä sivulta 35 kohta 10.1.2
Siellä lukee: Arvostelutuomari ei ole velvollinen perustelemaan antamiaan sijoituksia
"Todennäköisesti sama pätee muuallakin."
Kun edellisestä selviää, sinulla oli tästä vai MUTU-tietoa
...uutta ja yllättävää ole, että tuo luetun ymmärtäminen tällä palstalla kompuroi kovin monella.
Mennään nyt sitten pala kerrallaan, vaikka tällainen ei tietysti mitään edistäkään.
Tässä viestissäni http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000035700901 sanoin, että tuomarit antavat pyydettäessä perustelut arvioilleen. En siis mitenkään rajannut, ketkä tuomarit ja missä kilpailuissa.
Olen nähnyt SUSEL:n kisojen kilpailukutsuja, joissa tuo on mainittu. (Muistaakseni taisi edellyttää palautteen kysyjältä erillistä maksua.)
Seuraavassa viestissäni totesin näin: ”Todennäköisesti sama pätee muuallakin.”
Tuosta en väittänytkään mitään varmaa. Olin kuitenkin kuullut sivumennen asiasta keskustellun ja asian silloin tulleen esille.
Missään kohdin en väittänyt noiden SM-kisojen olleen SUSEL:n järjestämät. Totta kai tiedän kyseessä olleen STUL:n alaisten kisojen. (järjestäjänä Comets).
Mistään tuomareita koskevasta velvollisuudesta en myöskään maininnut sanallakaan. Miksi olisin, kun tiedän, ettei heillä sellaista ole?
Mielestäni keskustelua käytiin juuri tuosta
SM-kisasta, jota arvion.
"En siis mitenkään rajannut, ketkä tuomarit ja missä kilpailuissa."
Niin, voimmehan me alkaa keskustelemaan vaikka kuviokellunnan tuomaroinnista, mutta edelleen kyse oli juuri tuosta SM-kisasta.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että tuon videon hitaan kierroksen taso oli todella huonoa, eikä kenellekkään pitäisi tuosta SM-arvoa antaa.
...olevasi tuomari tuomareiden yläpuolella.
He tai jury olisivat voineet tuollaisen tarjoamasi päätöksen tehdä, jos siihen olisi ollut aihetta.
Kukaan ei tietääkseni myöskään tehnyt protestia.
No, tähän jankkaamiseen en enää lähde mukaan. Nimimerkki Puli on näköjään herännyt uudelleen henkiin.
, mutta laitetaan vielä kerran. Sinun mielestäsi siis muilla ei saa/voi olla mielipiteitä.
THE END
Tuo ensimmäinen biisi ei ollut paras valinta, mutta toinen oli jo taas huomattavasti parempi.
Niin kuin sanoit kauneus on katsojan silmässä. Minä pidän buggista ja minusta se on myös erittäin hauskaa katseltavaa.
Jokaiselle sallittakoon mielipiteensä.