Määräaikaisen open viran saaminen?

Kaikki kaupungin virat olivat auki vaikka samat opet on virkoja hoitaneet vuodesta toiseen.

lainaus laista:
"Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 §:ssä säädetyllä tavalla.

Virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 §:ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle, 24 §:ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste."

Mitähän tuo auki julistaminen sitten tarkoittaa.

Riittääkö, että paikka ilmoitetaan haettavaksi kunnan sisäisessä tiedotuksessa?

KiinnostaisTietää kirjoitti:

Mitähän tuo auki julistaminen sitten tarkoittaa.

Riittääkö, että paikka ilmoitetaan haettavaksi kunnan sisäisessä tiedotuksessa?

Riittää.

Epäiletkö hallinto-oikeuden puolueettomuutta?

Laittomista määräaikaisuuksista ovat monet muutkin saaneet korvauksia. Esimerkkejä on ollut mm. Opettaja-lehdessä. Vielä useammat saisivat, jos heillä olisi rohkeutta ruveta ajamaan asiaansa, koska voitto voi merkitä samalla sitä, että siitä kunnasta ei saa enää töitä.

Karjalainen kirjoitti keväällä, että Joensuussa on 20 opettajaa laittomassa määräaikaisessa virassa.

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/5734-joensuussa-20-laitonta-määräaikaista-opettajaa

Tämän lisäksi opettajan työhön kuuluu tehdä mm. pedagogisia arvioita oppilaista erityisopetustarpeen ja tukitoimien määrittämistä varten. Tämän syksyn aikana olen tehnyt pedagogisen arvion jo viidestä oppilaasta ja kolme uutta on jo tiedossa. Tästä työstä ei saa mitään ylimääräistä korvausta. Näiden erityistarpeisten oppilaiden opetusta joutuu eriyttämään, ja heidän opetuksensa suunnitteluun tai erillisen ylimääräisen sopeutetun opetusmateriaalin valmistamisesta ei saa lisäpalkkaa vaan siihen käytetään sitä oppitunnin suunnitteluaikaa. Näitä erityistarpeisia oppilaita on kuitenkin koko ajan enemmän, pahimmillaan jopa kolmasosalla ryhmästä voi olla yksilöllisiä erityistarpeita, joiden huomioon ottamisen suunnitteluun ei yksi puolituntinen per oppitunti riitä alkuunkaan... Ja tämähän oli ihan sitä peruspalkalla tehtävää työtä.
Lisäksi opettaja osallistuu opettajankokouksiin, mikä meidän koulussamme tarkoittaa n. 2 tuntia yläkoulun opettajankokouksia kuukaudessa ja lukion opettajankokouksia n. 2 tuntia kuukaudessa minimissään. Lisäksi tulevat "välkkäpalaverit". Opettaja on myös töissä välitunnit hoitaessaan välituntivalvontoja tai juoksevia asioita. Saattaa olla niin, että edes 7 tunnin päivän aikana ei ehdi kunnolla syömään, koska ruokavälitunnille on määrätty valvontavuoro. Luokanopettajan taas on pakko ruokailla ryhmänsä kanssa eli hän on myös töissä koko ajan.
Työpäivä ei ainakaan yläasteella ole "vain" 5 tuntia päivässä, vaikka 25 tunnin opetusvelvollisuudella voisi siltä näyttää. Työviikkooni sisältyy 8 tuntia PALKATTOMIA hyppytunteja, joiden aikana voisi kuvitella pystyvänsä tekemään opetusvelvollisuuteen kuuluvia tehtäviä (kuten kokeenkorjaamista yms.), mutta työnantajallani on 3 tietokonetta n. 40 opettajalle ja rauhallista työtilaa ei ole. Joudun siis käyttämään omaa läppäriä, mikäli haluan pystyä suunnittelemaan opetuksen eriyttämistä varten esim. luki-oppilaalle omaa monistetta tai kirjoittamaan sitä pedagogista arviota. Luokkahuone on muiden käytössä silloin, kun itselläni ei ole opetusta, joten sielläkään ei voi tehdä rauhassa suunnittelutyötä.
Työhön kuuluvat myös mm. vanhempainillat, joista olen tänä syksynä saanut nauttia jo 5 tunnin ajan. Lisää on tulossa toinen mokoma ja sen päälle tapaamiset kaikkien 24 valvontaluokkani oppilaan vanhempien kanssa vanhempainvarttien merkeissä. Tätä varten olen kerännyt tiedot kaikilta valvontaluokkani oppilaita opettavilta oppilaan tilanteesta, tehnyt yhteenvedot, keskustellut opettajien/terveydenhoitajan/koulupsykologin/kuraattorin ja esim. erityisopettajan ja kouluavustajan kanssa oppilaan tilanteesta voidakseni keskustella vanhempien kanssa. Vanhempainvartit ovat harvoin "vartteja" - nykyoppilaiden monisyisten ongelmien ruotiminen saattaa vaatia jopa tunnin eikä tämäkään aina tunnu riittävän. Yksittäisten vanhempien kanssa tapaamisia ja puhelimitse, sähköpostitse ja koulun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaa yhteydenpitoa on jatkuvasti viikottain ja pahimmassa tapauksessa lähes päivittäin. Tästä työstä ei makseta korvausta, vaikka se ylittää jatkuvasti luokanvalvojan työstä maksettavan yhden viikkotunnin ajan. Niin ja olen itse kirjoittanut muille luokanvalvojille samanlaisia selvityksiä opettamistani oppilaista - ilman erillistä korvausta.
Näiden lisäksi opettajan työhön kuuluu koulun juhlien ja erilaisten tapahtumien, vierailujen, teemapäivien yms. suunnittelua ja toteutusta, suunnitteluryhmän, kansainvälisyysryhmän ja ympäristötoimintaryhmän kokouksia, aineryhmän opettajien palavereja, yleisopetuksessa olevien erityisoppilaiden opetuksen eriyttämisen suunnittelua, ylimääräisen opetusmateriaalin valmistamista jne. Eikä tässä vielä kaikki: lisäksi pahimmillaan päivittäin vastaan kymmeniin viesteihin, joita on tullut puhelimitse, sähköpostitse ja sähköisen järjestelmän kautta vanhemmilta, rehtorilta, kuraattorilta yms.

aseenkantajaX kirjoitti:

Tämän lisäksi opettajan työhön kuuluu tehdä mm. pedagogisia arvioita oppilaista erityisopetustarpeen ja tukitoimien määrittämistä varten. Tämän syksyn aikana olen tehnyt pedagogisen arvion jo viidestä oppilaasta ja kolme uutta on jo tiedossa. Tästä työstä ei saa mitään ylimääräistä korvausta. Näiden erityistarpeisten oppilaiden opetusta joutuu eriyttämään, ja heidän opetuksensa suunnitteluun tai erillisen ylimääräisen sopeutetun opetusmateriaalin valmistamisesta ei saa lisäpalkkaa vaan siihen käytetään sitä oppitunnin suunnitteluaikaa. Näitä erityistarpeisia oppilaita on kuitenkin koko ajan enemmän, pahimmillaan jopa kolmasosalla ryhmästä voi olla yksilöllisiä erityistarpeita, joiden huomioon ottamisen suunnitteluun ei yksi puolituntinen per oppitunti riitä alkuunkaan... Ja tämähän oli ihan sitä peruspalkalla tehtävää työtä.
Lisäksi opettaja osallistuu opettajankokouksiin, mikä meidän koulussamme tarkoittaa n. 2 tuntia yläkoulun opettajankokouksia kuukaudessa ja lukion opettajankokouksia n. 2 tuntia kuukaudessa minimissään. Lisäksi tulevat "välkkäpalaverit". Opettaja on myös töissä välitunnit hoitaessaan välituntivalvontoja tai juoksevia asioita. Saattaa olla niin, että edes 7 tunnin päivän aikana ei ehdi kunnolla syömään, koska ruokavälitunnille on määrätty valvontavuoro. Luokanopettajan taas on pakko ruokailla ryhmänsä kanssa eli hän on myös töissä koko ajan.
Työpäivä ei ainakaan yläasteella ole "vain" 5 tuntia päivässä, vaikka 25 tunnin opetusvelvollisuudella voisi siltä näyttää. Työviikkooni sisältyy 8 tuntia PALKATTOMIA hyppytunteja, joiden aikana voisi kuvitella pystyvänsä tekemään opetusvelvollisuuteen kuuluvia tehtäviä (kuten kokeenkorjaamista yms.), mutta työnantajallani on 3 tietokonetta n. 40 opettajalle ja rauhallista työtilaa ei ole. Joudun siis käyttämään omaa läppäriä, mikäli haluan pystyä suunnittelemaan opetuksen eriyttämistä varten esim. luki-oppilaalle omaa monistetta tai kirjoittamaan sitä pedagogista arviota. Luokkahuone on muiden käytössä silloin, kun itselläni ei ole opetusta, joten sielläkään ei voi tehdä rauhassa suunnittelutyötä.
Työhön kuuluvat myös mm. vanhempainillat, joista olen tänä syksynä saanut nauttia jo 5 tunnin ajan. Lisää on tulossa toinen mokoma ja sen päälle tapaamiset kaikkien 24 valvontaluokkani oppilaan vanhempien kanssa vanhempainvarttien merkeissä. Tätä varten olen kerännyt tiedot kaikilta valvontaluokkani oppilaita opettavilta oppilaan tilanteesta, tehnyt yhteenvedot, keskustellut opettajien/terveydenhoitajan/koulupsykologin/kuraattorin ja esim. erityisopettajan ja kouluavustajan kanssa oppilaan tilanteesta voidakseni keskustella vanhempien kanssa. Vanhempainvartit ovat harvoin "vartteja" - nykyoppilaiden monisyisten ongelmien ruotiminen saattaa vaatia jopa tunnin eikä tämäkään aina tunnu riittävän. Yksittäisten vanhempien kanssa tapaamisia ja puhelimitse, sähköpostitse ja koulun tietojärjestelmän kautta tapahtuvaa yhteydenpitoa on jatkuvasti viikottain ja pahimmassa tapauksessa lähes päivittäin. Tästä työstä ei makseta korvausta, vaikka se ylittää jatkuvasti luokanvalvojan työstä maksettavan yhden viikkotunnin ajan. Niin ja olen itse kirjoittanut muille luokanvalvojille samanlaisia selvityksiä opettamistani oppilaista - ilman erillistä korvausta.
Näiden lisäksi opettajan työhön kuuluu koulun juhlien ja erilaisten tapahtumien, vierailujen, teemapäivien yms. suunnittelua ja toteutusta, suunnitteluryhmän, kansainvälisyysryhmän ja ympäristötoimintaryhmän kokouksia, aineryhmän opettajien palavereja, yleisopetuksessa olevien erityisoppilaiden opetuksen eriyttämisen suunnittelua, ylimääräisen opetusmateriaalin valmistamista jne. Eikä tässä vielä kaikki: lisäksi pahimmillaan päivittäin vastaan kymmeniin viesteihin, joita on tullut puhelimitse, sähköpostitse ja sähköisen järjestelmän kautta vanhemmilta, rehtorilta, kuraattorilta yms.

Lue lisää

(loppuosa...)


Työaika on harvoin edes pelkillä peruspalkkaan oikeuttavilla tunneilla sen 37,5 tuntia viikossa. Palkkaahan ei kaikista tehdyistä töistä siis makseta eikä todellisia tehtyjä tunteja kirjata virallisesti mihinkään.
Vapaa-aikaansakin koko vuodeksi palkattu opettaja joutuu käyttämään pakolliseen omaehtoiseen ja omakustanteiseen kouluttautumiseen eli ns. veso-koulutukseen (= virkaehtosopimuksen mukainen koulutus).
Kannattaa myös muistaa, ettei opettajan kesä"lomastakaan" kannata olla kateellinen. Opettajat eivät ennen saaneet lainkaan palkkaa ns. kesäkeskeytysajalta, joka alkaa suunnilleen juhannuksesta eteenpäin. Kesäkeskeytysaika tarkoitti siis ennen sitä aika, jolloin opettajat eivät saaneet lainkaan palkkatuloa, koska opetus oli kesän aikana "keskeytynyt". Tästä aiheutui ongelmia ja opettajat olivat täysin työttömyystukien yms. varassa. Opettajien lukuvuoden opetusaikainen palkka päätettiin aikoinaan tämän palkattoman jakson aiheuttamien ongelmien vuoksi jakaa siten, että opetusajan palkka jaettiin koko vuodelle. Tämä siis tarkoitti sitä, että opetusajan kuukausipalkkaa pienennettiin, koska osa opetusajan palkasta päätettiin maksaa takautuvasti vasta opetuksettoman kesäkeskeytyksen aikana, jotta opettajat saatiin pois tukiluukuilta. Se palkka, mitä opettaja siis "saa" kesällä, on palkkaa, minkä hän on lukuvuoden aikana ansainnut, mutta mikä vain järjestelysyistä maksetaan hänelle kesällä.
Valitettavista harhakuvitelmista ja harhaluuloista huolimatta opettajilla siis EI ole palkallista kesälomaa yhtään sen enempää kuin muillakaan. Se, mikä muille näyttää "palkalliselta koko kesän kestävältä lomalta" on siis alun perin palkatonta kesäkeskeytysaikaa - jonka aikana tämän palkattoman kesäkeskeytyajan aikana maksetaan takautuvasti opetusajalta "pakkosäästettyä" palkkaa. Capiche?
Opettaja on korkeakoulutettu ammattilainen, jonka peruspalkka on esim. perusopetuksen yläluokilla tuntiopettajana toimivalla vieraiden kielten ppettajalla n. 2700 e/kk. Peruspalkka voi vaikuttaa joidenkin mielestä jopa korkealta, mutta opettajat ovat ammattiryhmänä luopuneet kokonaisesta yhdestä vuosilisän maksuluokasta ja siirtäneet tämän solidaarisuussyistä aloittavan opettajan peruspalkkaan. Peruspalkkaa on siis saatu ylimääräinen korotus siten, että pidempään töitä tehneet luopuivat yhdestä kokemuslisästä.
Peruspalkka vaihtelee kuitenkin huomattavasti sen mukaan, mikä on tiettyä opetustyötä tekevän virkanimike, koulutus ja onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen virka.
Yleisimmin kunnat keplottelevat opettajien palkkojan parissa siten, että koululle annetaan mahdollisimman pieni tuntikehys eli oppilaille annettavan opetuksen määrä pidetään minimissä siten, että edes tukiopetukseen ei saada riittävästi resursseja. Monet kollegani ovat antavat edelleen tukiopetusta ilman, että siitä saa korvausta, koska "resurssia ei ole". Itse en tähän enää suostu.
Opettajien palkanmaksussa, kesälomien määräytymisessä, sairaslomien laskemisperusteissa on monia sellaisia seikkoja, joita on ns. normikansalaisen hankala ymmärtää. Esim. jos opettaja on poissa sairaana työpäivän, jonka aikana opetusta olisi 4 oppituntia, häneltä vähennetään kuitenkin palkasta ns. keskimääräisen opetusajan palkka, joka voi olla 7 tuntia. Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkattu opettaja käyttää palkalliset lakisääteiset kesälomapäivänsä jo joululomalla, pääsiäislomalla yms. pakollisten lomien aikana eli hänen työsuhteensa aikana ansaitsemansa kesälomapäivät on käytetty sujuvasti jo ennen työsuhteen loppumista. Kun seuraavan kerran lapsesi ovat "joululomalla" tai "pääsiäislomalla", kannattaa muistaa, että hänen opettajansa saattaa olla omalla ansaitulla "kesälomallaan" eikä suinkaan millään ylimääräisellä palkallisella "lomalla"...
Erityisesti lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatut opettajat kokevat syystäkin kuntatyönantajien keplottelun erilaisilla palkanmaksuun ja virkamääräyksiin liittyvillä seikoilla epäoikeudenmukaiseksi esim. juuri siksi, että kunnan palkatessa opettajan vain lukuvuoden opetusajaksi ja työsuhteen päättyessä esim. 2.6., opettajalta jää saamatta osa siitä palkasta, joka alun perin siis on maksettu lukuvuoden aikana. Kuntatyöntantaja käy siis suoraan opettajan taskulla jättäessään näin maksamatta kesäkeskeytysajan palkan. Samaan aikaan samainen koulu ja kunta on saattanut hakea esim. resurssiopetuksen rahoituksen valtiolta ja saanut palkkarahat koko vuodelle kesäkeskeytysaika mukaan lukien; koko lukuvuoden työtä tehnyt resurssiopettaja jää silti kesäkeskeytyksen ajalta palkatta ja kunta tai koulu käyttää ryöväämänsä "resurssin" muihin hankintoihin. Epäreilua se on tämäkin ja opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun määrärahan suoranaista väärinkäyttöä.
Luulenpa, että nimimerkki "Tuntematon" ei kestäisi opettajan työssä viikkoakaan.

AseenkantajaX kirjoitti:

(loppuosa...)


Työaika on harvoin edes pelkillä peruspalkkaan oikeuttavilla tunneilla sen 37,5 tuntia viikossa. Palkkaahan ei kaikista tehdyistä töistä siis makseta eikä todellisia tehtyjä tunteja kirjata virallisesti mihinkään.
Vapaa-aikaansakin koko vuodeksi palkattu opettaja joutuu käyttämään pakolliseen omaehtoiseen ja omakustanteiseen kouluttautumiseen eli ns. veso-koulutukseen (= virkaehtosopimuksen mukainen koulutus).
Kannattaa myös muistaa, ettei opettajan kesä"lomastakaan" kannata olla kateellinen. Opettajat eivät ennen saaneet lainkaan palkkaa ns. kesäkeskeytysajalta, joka alkaa suunnilleen juhannuksesta eteenpäin. Kesäkeskeytysaika tarkoitti siis ennen sitä aika, jolloin opettajat eivät saaneet lainkaan palkkatuloa, koska opetus oli kesän aikana "keskeytynyt". Tästä aiheutui ongelmia ja opettajat olivat täysin työttömyystukien yms. varassa. Opettajien lukuvuoden opetusaikainen palkka päätettiin aikoinaan tämän palkattoman jakson aiheuttamien ongelmien vuoksi jakaa siten, että opetusajan palkka jaettiin koko vuodelle. Tämä siis tarkoitti sitä, että opetusajan kuukausipalkkaa pienennettiin, koska osa opetusajan palkasta päätettiin maksaa takautuvasti vasta opetuksettoman kesäkeskeytyksen aikana, jotta opettajat saatiin pois tukiluukuilta. Se palkka, mitä opettaja siis "saa" kesällä, on palkkaa, minkä hän on lukuvuoden aikana ansainnut, mutta mikä vain järjestelysyistä maksetaan hänelle kesällä.
Valitettavista harhakuvitelmista ja harhaluuloista huolimatta opettajilla siis EI ole palkallista kesälomaa yhtään sen enempää kuin muillakaan. Se, mikä muille näyttää "palkalliselta koko kesän kestävältä lomalta" on siis alun perin palkatonta kesäkeskeytysaikaa - jonka aikana tämän palkattoman kesäkeskeytyajan aikana maksetaan takautuvasti opetusajalta "pakkosäästettyä" palkkaa. Capiche?
Opettaja on korkeakoulutettu ammattilainen, jonka peruspalkka on esim. perusopetuksen yläluokilla tuntiopettajana toimivalla vieraiden kielten ppettajalla n. 2700 e/kk. Peruspalkka voi vaikuttaa joidenkin mielestä jopa korkealta, mutta opettajat ovat ammattiryhmänä luopuneet kokonaisesta yhdestä vuosilisän maksuluokasta ja siirtäneet tämän solidaarisuussyistä aloittavan opettajan peruspalkkaan. Peruspalkkaa on siis saatu ylimääräinen korotus siten, että pidempään töitä tehneet luopuivat yhdestä kokemuslisästä.
Peruspalkka vaihtelee kuitenkin huomattavasti sen mukaan, mikä on tiettyä opetustyötä tekevän virkanimike, koulutus ja onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen virka.
Yleisimmin kunnat keplottelevat opettajien palkkojan parissa siten, että koululle annetaan mahdollisimman pieni tuntikehys eli oppilaille annettavan opetuksen määrä pidetään minimissä siten, että edes tukiopetukseen ei saada riittävästi resursseja. Monet kollegani ovat antavat edelleen tukiopetusta ilman, että siitä saa korvausta, koska "resurssia ei ole". Itse en tähän enää suostu.
Opettajien palkanmaksussa, kesälomien määräytymisessä, sairaslomien laskemisperusteissa on monia sellaisia seikkoja, joita on ns. normikansalaisen hankala ymmärtää. Esim. jos opettaja on poissa sairaana työpäivän, jonka aikana opetusta olisi 4 oppituntia, häneltä vähennetään kuitenkin palkasta ns. keskimääräisen opetusajan palkka, joka voi olla 7 tuntia. Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkattu opettaja käyttää palkalliset lakisääteiset kesälomapäivänsä jo joululomalla, pääsiäislomalla yms. pakollisten lomien aikana eli hänen työsuhteensa aikana ansaitsemansa kesälomapäivät on käytetty sujuvasti jo ennen työsuhteen loppumista. Kun seuraavan kerran lapsesi ovat "joululomalla" tai "pääsiäislomalla", kannattaa muistaa, että hänen opettajansa saattaa olla omalla ansaitulla "kesälomallaan" eikä suinkaan millään ylimääräisellä palkallisella "lomalla"...
Erityisesti lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatut opettajat kokevat syystäkin kuntatyönantajien keplottelun erilaisilla palkanmaksuun ja virkamääräyksiin liittyvillä seikoilla epäoikeudenmukaiseksi esim. juuri siksi, että kunnan palkatessa opettajan vain lukuvuoden opetusajaksi ja työsuhteen päättyessä esim. 2.6., opettajalta jää saamatta osa siitä palkasta, joka alun perin siis on maksettu lukuvuoden aikana. Kuntatyöntantaja käy siis suoraan opettajan taskulla jättäessään näin maksamatta kesäkeskeytysajan palkan. Samaan aikaan samainen koulu ja kunta on saattanut hakea esim. resurssiopetuksen rahoituksen valtiolta ja saanut palkkarahat koko vuodelle kesäkeskeytysaika mukaan lukien; koko lukuvuoden työtä tehnyt resurssiopettaja jää silti kesäkeskeytyksen ajalta palkatta ja kunta tai koulu käyttää ryöväämänsä "resurssin" muihin hankintoihin. Epäreilua se on tämäkin ja opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun määrärahan suoranaista väärinkäyttöä.
Luulenpa, että nimimerkki "Tuntematon" ei kestäisi opettajan työssä viikkoakaan.

Lue lisää

Pätkäsijaisuudet, ketjutukset, epäpätevien käyttö, lahja- ja perintövirat ja muut vastaavat korruptiot on lyhytnäköistä politiikkaa. Ne kaikki tulevat pitkällä tähtäimellä paljon kalliimmaksi kunnille kuin jos noudatettaisiin lakia ja varsinkin järkeä. Mutta eihän kunnissa ole koskaan ennenkään ajateltu seuraavia kuntavaaleja pidemmälle, jos edes sinnekään saakka. Ja kussakin kunnassa valtaapitävä klaani on aina ajatellut vain oman klaaninsa etua. Ja kaiken maksavat tietysti kuntalaiset, joiden lapset saavat käydä koulunsa tässä tyhmyyden pyhäinlehmänmaassa nimeltä Hölmölä. Kankkulan kaivoon kaikki uppoaa!

AseenkantajaX kirjoitti:

(loppuosa...)


Työaika on harvoin edes pelkillä peruspalkkaan oikeuttavilla tunneilla sen 37,5 tuntia viikossa. Palkkaahan ei kaikista tehdyistä töistä siis makseta eikä todellisia tehtyjä tunteja kirjata virallisesti mihinkään.
Vapaa-aikaansakin koko vuodeksi palkattu opettaja joutuu käyttämään pakolliseen omaehtoiseen ja omakustanteiseen kouluttautumiseen eli ns. veso-koulutukseen (= virkaehtosopimuksen mukainen koulutus).
Kannattaa myös muistaa, ettei opettajan kesä"lomastakaan" kannata olla kateellinen. Opettajat eivät ennen saaneet lainkaan palkkaa ns. kesäkeskeytysajalta, joka alkaa suunnilleen juhannuksesta eteenpäin. Kesäkeskeytysaika tarkoitti siis ennen sitä aika, jolloin opettajat eivät saaneet lainkaan palkkatuloa, koska opetus oli kesän aikana "keskeytynyt". Tästä aiheutui ongelmia ja opettajat olivat täysin työttömyystukien yms. varassa. Opettajien lukuvuoden opetusaikainen palkka päätettiin aikoinaan tämän palkattoman jakson aiheuttamien ongelmien vuoksi jakaa siten, että opetusajan palkka jaettiin koko vuodelle. Tämä siis tarkoitti sitä, että opetusajan kuukausipalkkaa pienennettiin, koska osa opetusajan palkasta päätettiin maksaa takautuvasti vasta opetuksettoman kesäkeskeytyksen aikana, jotta opettajat saatiin pois tukiluukuilta. Se palkka, mitä opettaja siis "saa" kesällä, on palkkaa, minkä hän on lukuvuoden aikana ansainnut, mutta mikä vain järjestelysyistä maksetaan hänelle kesällä.
Valitettavista harhakuvitelmista ja harhaluuloista huolimatta opettajilla siis EI ole palkallista kesälomaa yhtään sen enempää kuin muillakaan. Se, mikä muille näyttää "palkalliselta koko kesän kestävältä lomalta" on siis alun perin palkatonta kesäkeskeytysaikaa - jonka aikana tämän palkattoman kesäkeskeytyajan aikana maksetaan takautuvasti opetusajalta "pakkosäästettyä" palkkaa. Capiche?
Opettaja on korkeakoulutettu ammattilainen, jonka peruspalkka on esim. perusopetuksen yläluokilla tuntiopettajana toimivalla vieraiden kielten ppettajalla n. 2700 e/kk. Peruspalkka voi vaikuttaa joidenkin mielestä jopa korkealta, mutta opettajat ovat ammattiryhmänä luopuneet kokonaisesta yhdestä vuosilisän maksuluokasta ja siirtäneet tämän solidaarisuussyistä aloittavan opettajan peruspalkkaan. Peruspalkkaa on siis saatu ylimääräinen korotus siten, että pidempään töitä tehneet luopuivat yhdestä kokemuslisästä.
Peruspalkka vaihtelee kuitenkin huomattavasti sen mukaan, mikä on tiettyä opetustyötä tekevän virkanimike, koulutus ja onko kyseessä päätoiminen vai sivutoiminen virka.
Yleisimmin kunnat keplottelevat opettajien palkkojan parissa siten, että koululle annetaan mahdollisimman pieni tuntikehys eli oppilaille annettavan opetuksen määrä pidetään minimissä siten, että edes tukiopetukseen ei saada riittävästi resursseja. Monet kollegani ovat antavat edelleen tukiopetusta ilman, että siitä saa korvausta, koska "resurssia ei ole". Itse en tähän enää suostu.
Opettajien palkanmaksussa, kesälomien määräytymisessä, sairaslomien laskemisperusteissa on monia sellaisia seikkoja, joita on ns. normikansalaisen hankala ymmärtää. Esim. jos opettaja on poissa sairaana työpäivän, jonka aikana opetusta olisi 4 oppituntia, häneltä vähennetään kuitenkin palkasta ns. keskimääräisen opetusajan palkka, joka voi olla 7 tuntia. Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkattu opettaja käyttää palkalliset lakisääteiset kesälomapäivänsä jo joululomalla, pääsiäislomalla yms. pakollisten lomien aikana eli hänen työsuhteensa aikana ansaitsemansa kesälomapäivät on käytetty sujuvasti jo ennen työsuhteen loppumista. Kun seuraavan kerran lapsesi ovat "joululomalla" tai "pääsiäislomalla", kannattaa muistaa, että hänen opettajansa saattaa olla omalla ansaitulla "kesälomallaan" eikä suinkaan millään ylimääräisellä palkallisella "lomalla"...
Erityisesti lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatut opettajat kokevat syystäkin kuntatyönantajien keplottelun erilaisilla palkanmaksuun ja virkamääräyksiin liittyvillä seikoilla epäoikeudenmukaiseksi esim. juuri siksi, että kunnan palkatessa opettajan vain lukuvuoden opetusajaksi ja työsuhteen päättyessä esim. 2.6., opettajalta jää saamatta osa siitä palkasta, joka alun perin siis on maksettu lukuvuoden aikana. Kuntatyöntantaja käy siis suoraan opettajan taskulla jättäessään näin maksamatta kesäkeskeytysajan palkan. Samaan aikaan samainen koulu ja kunta on saattanut hakea esim. resurssiopetuksen rahoituksen valtiolta ja saanut palkkarahat koko vuodelle kesäkeskeytysaika mukaan lukien; koko lukuvuoden työtä tehnyt resurssiopettaja jää silti kesäkeskeytyksen ajalta palkatta ja kunta tai koulu käyttää ryöväämänsä "resurssin" muihin hankintoihin. Epäreilua se on tämäkin ja opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetun määrärahan suoranaista väärinkäyttöä.
Luulenpa, että nimimerkki "Tuntematon" ei kestäisi opettajan työssä viikkoakaan.

Lue lisää

Kiitos, kollega, tuosta perusteellisesta selvityksestäsi. Opettajan työnkuva on räjähtänyt käsistä. Pidän oppilaista ja opettamisesta, mutta kaiken muun osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Opettajaparka venyy ja paukkuu oppilaiden, heidän vanhempiensa ja esimiehensä vaateiden kiirastulessa. Kyllä mielensä on saanut monesti pahoittaa ja nahkaansa paksuntaa, että jaksaisi. Omille lapsilleni olen korostanut, ettei tälle alalle kannata lähteä. Itselläni olisi vielä parikymmentä vuotta eläkeikään, mutta en tiedä, jaksanko sinne asti vai haluanko vielä opiskella uuden ammatin. Opettajia ei todellakaan kannata kadehtia. Lisäksi meistä moni työskentelee homekoulussa.