Oma pentuni on nyt 6kk.
Kuinka nopeasti olette ottaneet toisen pennun?
Kuinka nopeasti olette ottaneet toisen pennun?
kuinka nopeasti toinen pentu?
weoph
4425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni on pian 3 vuotias uros koira enkä sanoisi sitä vielläkään täysin valmiiksi pennun tuloon.
Uutta koiraa EI PIDÄ ottaa ennenkuin vanha on mielestäsi "täydellinen" sillä ei ole käytösongelmia (esim. remmirähjäys, varastelu jne mitä nyt ongelmana pidät) ja se on MALLIKELPOINEN YKSILÖ PENTUA AJATELLEN, sillä pentu kopioi vanhemman käytöstä.
Uutta pentua ei kannata siis ottaa ennenkuin vanha on VÄHINTÄÄN 2 vuotias, sillä on murrosiät ohi ja se on pomminvarma käytökseltään. :)
eikös sitä sanota, että ihanteellinen ikä toisen pennun ottamiseen olisi se 2v?
Omasta mielestäni toisen pennun voi ottaa jo aiemmin, mutta siten, että ensimmäisen kanssa on peruskoulutus hyvin hankassa tai ainakin erittäin pitkälle jo edennyt, sisäsiisteys kunnossa, koska uusi pentu tulee viemään kamalasti aikaasi ja vanha saa vähemmän huomiota. Vanha pentu voi myöskin "unohtaa" opitut asiat ihan vaan huomionkipeyttään, joten olisi ehkä parempi, että pentu olisi hieman vanhempi kuin 6kk, jotta peruskoulutus on mennyt ytimiin asti, ettei tarvi vanhaa pentua muistutella asioista, mikäli osoittaa mieltää.
Meillä on tullut uusi pentu, kun edellinen on täyttänyt 3 vuotta. Kolmannen ja neljännen väliä on jopa 4 vuotta. Puoli vuotta on pieni ikäero, pennullasi on vielä edessä uhmaikä ja muutakin "kuohuntaa". Rodusta tietysti piippuen, mutta peruskoulutuskin vie useamman vuoden. Itse harrastan koirieni kanssa tokoa, agilitya ja näyttelyitä, ja nyt 10 kk:n ikäinen nuorimmainen on kaikkea muuta kuin "valmis" koira.
...mutta itse 14 v sitten otin kaksi koiranpentua 1.5 kk ikävälein ja nyt niiden jo mentyä viime vuonna sateenkaarisillalle, niin nyt otin pari pentua 4 vkon välein, ikäeroa myös sama 4 vkoa. en kokenut sitä aikanaan hankalaksi enkä koe nytkään. Nyt ensimmäinen ehti 4 vkossa jo pyytämään ulos tarpeilleen, isommalle hädälle ehti oppia jo pyytämään parissa vkossa, ja pientä koulutustakin on harrastettu, menee jo istu, maahan, tassu, tänne, ja muutama muukin komento nappulan kanssa ihan kivasti. 2 päivää sitten tuli toinen pentu, samaa rotua ja kovasti viihtyvät keskenään. itse koen sen vaan mukavaksi vaikka tiedän sen olevan kaikkia "ohjeita" vastaan. mutta on siinä paljon hyvääkin. nyt niillä on seuraa keskenään kun joutuvat joskus yksin olemaan ja muutenkin (no, joku sanoo tähänkin että koira voi ikävöidä vaikka onkin kaveri...no, niin varmaan, mutta...). Ja saavat kahdestaan leikkiä ja riehua ja oppivat toisiltaan sosiaalista käyttäytymistä,.joskin tapaavat muitakin koiria. Mutta on niitä vain mukava seurata! Yöt ovat heti nukkuneet samassa pedissä, pienempi pysyy hyvin menossa mukana. No, tämä oli vain minun mielipide... Piti minunkin ensin pitää vaikka vuosi pari väliä, että toinen olisi jo oppinut kunnon tavoille, mutta kun samalta kasvattajalta tuli oiva tilaisuus ottaa pentu samaan "putkeen" niin eipähän tarvi ainakaan sanomalehtirumbaa aloittaa alusta vaan menee nyt samassa hässäkässä. Näin meillä...niin ja koirat ovat shelttejä ja molemmat uroksia...edelliset oli Tipsuja, uroksia nekin, eikä mitään ongelmaa ollut. Hienosti tulivat toimeen. No, kukin tavallaan. Tietty on kahdessa pennussa enempi ehkä kuin tuplavaiva opettaa, ulkoiluttaa välillä erikseen jne, mutta se on vain omasta viitsimisestä kiinni. Ja koirakirjojakin on tullut etukäteen kahlattua läpi roppakaupalla, joten tietämättäni en kahta pentua yht aikaa ottanut...ja vaikka rodusta ei kokemusta ollutkaan aiemmin, viiden kasvattajan kanssa juteltuani asiasta joilla kaikilla oli ollut itsellään pentupareja kasvamassa, niin kenelläkään ei ollut huonoa sanottavaa/kokemusta asiasta. Kasvattajakin jätti itselleen nyt molemmista pentueista itselleen yhden. No, näin meillä....