Minkälainen ihminen mielestäsi menestyy elämässään.
Täytyykö ihmisen olla mieleltään vastarannan kiiski,egoisti,joka häikäilemättömästi raivaa tiensä sille paikalle menestyksen hierarkkiassa jonka hän itselleen on oikeuttanut.
Vai nöyrä ja kuuliainen ihminen,joka sopeutuu yleisiin sääntöihin panematta vastaan,ja tyytyy ja alistuu kohtaloonsa ja ihmisen tavalliseen elämään.
Itse edustan toista näistä ja olen kiinnostunut siitä miten sinä katsot elämässääsi ja oikeutat itsesi.
Täytyykö ihmisen olla mieleltään vastarannan kiiski,egoisti,joka häikäilemättömästi raivaa tiensä sille paikalle menestyksen hierarkkiassa jonka hän itselleen on oikeuttanut.
Vai nöyrä ja kuuliainen ihminen,joka sopeutuu yleisiin sääntöihin panematta vastaan,ja tyytyy ja alistuu kohtaloonsa ja ihmisen tavalliseen elämään.
Itse edustan toista näistä ja olen kiinnostunut siitä miten sinä katsot elämässääsi ja oikeutat itsesi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Liian pelkistetty musta/valkea ihmisen luonnekuvaus.
Menestyjä ei ole keskiverto. Menestyjä omaa ripauksen narsistia, terveesti. (arvostaa itseään) Menestyjä ei ole häikäilemätön vastarannankiistki vaan kompromisseja tekevä sukkuloija. Menestyjä on terveesti nöyrä, mutta kyseenalaistaa yleisiä sääntöjä ja toimintatapoja. Menestyjä ei tyydy tavalliseen. Menestyjä raivaa tiensä huipulle työllä ja koulutuksella eikä tuudittaudu tai usko "kohtalon johdatuksiin".
En edusta kumpaakaan noista ääripäistä ; )
Mitä on menestys?
Joku on mielestään hyvin elämässään menestynyt, kun on pysynyt terveenä ja hänellä on mahdollisuus käydä joka kesä metsässä marjastamassa ja sienestämässä.
Ihminen, joka on elämäänsä tyytyväinen voi tuntea itsensä menestyneeksi, vaikkei rahaa paljon olisikaan.
Kenenkään oikeuksia en ole koskaan polkenut. Vätystelyä ei pidä itselleen sallia.
Tsemppiä, Jekku!
vaihtoehto (ainakin). Se on nöyrä ja ahkera ahertaja, joka kyseenalaistaa epämääräiset säännöt, ei alistu epäoikeudenmukaisuuksiin eikä välttävään lopputulokseen. Pyrkii aina parempaan muita polkematta tai sysimättä ja raivaa silti tiensä hierarkian sille tasolle, jolle tietojensa, taitojensa ja kokemuksensa perusteella kuuluu. Voi olla nöyrä olematta nöyristelevä, kuten minä.
Jäin vähän puolitiehen,kun et kertonut miten kyseenalaistat säännöt,ja mitä teet,kun sinua alistetaan epäoikeudenmukaisuuteen ja huonoon lopputulokseen.Korotatko ääntäsi oikeuksiesi puolesta vai miten toimit että menestyt ja saavutat menestystä.Sillä eihän kukaan hyväksy epäoikeudenmukaisuutta tai syrjintää elämässään.
Itse olen vähän sitä mieltä että nöyryys on kuin kaksiteräinen miekka.Takaisin vedolla sitä voi lyödä helposti itseään olkapäähän vaikka onkin sivaltanut voittoja iskiessä.On toki hyvä ja viisasta olla nöyrä,mielestäni,mutta jos todella haluaa menestyä,niin kyllä tavoitteen saamisen eteen on uhrattava liiallinen nöyryys.Ihmisen on oltava nöyrä ja suvaitsevainen,mutta vain itselleen jos haluaa todella menestyä,niin kovalta kuin se kuulostaakin.
Jokainen käsittää menestyksen eritavalla.Usealle se on itsevarmuutta tai sairasta itserakkautta.Muutamat arvailevat sen johtuvan ihmisen kylmästä päättäväisyydestä hyötyä toisten kustannuksella.Toisaalta taas se voi luoda hyvää ja kaunista kun sen tarkoitusperä on kylliksi vahva ja eettinen.
Kaikkialla näemme menestyneitä ihmisiä? Kuinka moni on menestyjä,kuinka moni luuseri. - Olisiko niin että me kaikki olemme lopulta luusereita.
käyty epäoikeudenmukaisuutta vastaan välillä kovin äänekkäästikin. Sääntöjen kyseenalaistaminen lähtee eettiseltä pohjalta ja ehdottomasta lakien ja asetusten noudattamisesta. Myönnettävä on, että taistelu on joskus ollut kova ja myös tullut kalliiksi. Seurauksena on ollut jopa työpaikan vapaaehtoinen vaihtaminen, kun ristiriita omantunnon ja asetettujen vaatimusten välillä on ollut kova. Omalla tavallani olen silti omalla alallani päässyt valtakunnan huipputekijöiden joukkoon, jos näin nöyränä hiukkasen röyhistelen rintaa. Taakseni ei tietääkseni ole jäänyt ketään poljettua tai mustelmaista kyynärpäiden iskuista. Nöyristelevä en ole vieläkään, mutta nöyrä yritän silti muistaa olla ja kiitollinen kaikesta siitä, mitä olen saavuttanut. Mikä on myös erittäin tärkeää, on se, että ei kanna katkeruutta mukanaan, vaikka joskus on taistelussa tullut hopeaa, eikä raahaa mitään koston ajatusta muassaan. Kostoajatukset ovat täysin turha ja energiaa haaskaava asia, josta kärsii ainoastaan itse. Katse tulevaisuuteen ja menneet unholaan!