Tapahtunut peruskoulun yläkoulussa kuun alussa:
Erään opettajan antamasta todistuksen arvosanasta tuli valitus. Rehtori katsoi opettajan antamat koenumerot ja niiden perusteella korotti arvosanan (8 -> 9). Opettaja ei ilmeisesti tiedä asiasta vieläkään (kyseessä on määräaikainen tuntiopettaja jonka työsuhde päättyi).
Rehtorilla on oikaisuoikeus, mutta tässä rehtori kyllä venytti oikaisukäsitettä äärirajoilleen. Tosiasiallisesti hän arvioi oppilaan uudestaan. Opettajan arvioinnista ensimmäinen valitusporras on kuitenkin lääninhallitus, ei rehtori. Oikaisumahdollisuuden pitäisi rajoittua vain selviin virheisiin, kuten tietokoneongelmiin jne. Joka tapauksessa opettajaa pitäisi konsultoida ennen muutosten tekemistä.
Rehtorin mukaan arvioinnista annetut ohjeet ovat selvät: kokeiden keskiarvo ratkaisee. On outoa, jos arviointi on niin ahdasta, ettei opettaja voi käyttää harkintaa lainkaan ( -1 numero). Ja mitenkähän jatkuva arviointi huomioidaan, kysyn vaan.
Erään opettajan antamasta todistuksen arvosanasta tuli valitus. Rehtori katsoi opettajan antamat koenumerot ja niiden perusteella korotti arvosanan (8 -> 9). Opettaja ei ilmeisesti tiedä asiasta vieläkään (kyseessä on määräaikainen tuntiopettaja jonka työsuhde päättyi).
Rehtorilla on oikaisuoikeus, mutta tässä rehtori kyllä venytti oikaisukäsitettä äärirajoilleen. Tosiasiallisesti hän arvioi oppilaan uudestaan. Opettajan arvioinnista ensimmäinen valitusporras on kuitenkin lääninhallitus, ei rehtori. Oikaisumahdollisuuden pitäisi rajoittua vain selviin virheisiin, kuten tietokoneongelmiin jne. Joka tapauksessa opettajaa pitäisi konsultoida ennen muutosten tekemistä.
Rehtorin mukaan arvioinnista annetut ohjeet ovat selvät: kokeiden keskiarvo ratkaisee. On outoa, jos arviointi on niin ahdasta, ettei opettaja voi käyttää harkintaa lainkaan ( -1 numero). Ja mitenkähän jatkuva arviointi huomioidaan, kysyn vaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tottakai numero tulee kokeiden perusteella, jos kokeita on järjestetty. Keskiarvoa voi pyöristää hiukan alas tai ylös. /- 1 numero on liikaa, tulee helposti mukaan pärstäkerrointa, varsinkin jos opettaja on epäpätevä.
Entäpä tuntiaktiivisuus, kotityöt, kiinnostus ja harrastuneisuus, asenne ainetta kohtaan & tunnilla istumiseen,
eivätkö edellämainitutkin ole yhtälailla arviointiin vaikuttavia kuin koenumerotkin? :-o
Numeroa ei saa antaa vain ja ainoastaan koenumeroiden perusteella!!!
Tuntiaktiivisuus, esitelmät, pistarit, kirjalliset työt yms. vaikuttavat myös.
keskiarvon mukaanhan ne on prikulleen annettu, ihan kylmästi.
vanhemmat OPETTAJALTA kirjallisesti, siis opettajalta. JOs uusi arviointi on sama kuin edellinen ja ei tyydytä vanhempia, heillä on oikeus valittaa lääninhallitukseen. En ole kuulkut ennemmin rehtorin antavan tuolla tavoin arvosanoja. Liekö ihan laillinen menettely.
Koenumeroiden perusteella tulee jokin keskiarvo. Pistareiden, eistelmien yms. kirjallisten töiden perusteella keskiarvo pyöristyy ylös- tai alaspäin. Pelkän tuntiaktiivisuuden perusteella on riskaabelia mennä pyöristämään numeroa ainakaan alaspäin, ja ainakaan kovin paljoa. Koskaan en pyöristäisi pelkän tuntikäyttäytymisen perusteella kokonaista numeroa alaspäin.
Milloin olette hankkineet pätevyyden opettajina? Vai onko tosiaan niin, että yläasteella on edelleen pakko käyttää aikansa eläneitä arviointitapoja? Kokeita, pistareita, pärstäkertoimia... Entä oppilaan metakognitiiviset taidot? Itsereflektio? Itsearviointi, vertaisarviointi jne.?
sitten on valmistuttu. Harjoittamasi kvasiarvioinnit on muuten asia erikseen, siellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun amisopelinjalla opetettuja työn oppiseen jotenkin soveltuvia juttuja. Pärstäarviointia en edes tunne. Itsearviointi on niin vanha juttu ja kaikkien arkisesti käyttämää että kukaan ei edes viitsisi mainita sitä. Tervetuloa vaan yleissivistävän opetuksen todellisuuteen.
VOu, yritit sitten tehdä vaikutuksen noilla puhkikuluneilla termeillä? Sorry, ei tehonnut! :)
käytetty ainakin kehä kolmosen ulkopuolella. Jos isi on tärkeässä virassa, on lapset aina melko nohevia paperilla, vaikka käytännössä olisivat jotain muuta.
moinen. Itse asun kehäkolmosen ulkopuolella enkä usko moiseen puppuun yleisesti ottaen. Voi olla tosin heikkoja opettajia jossain, vaikka hesassa jotka antavat vuorineuvosten lapsille hyvät arvosanat. On nääs isi tärkeässä virassa.
>>VOu, yritit sitten tehdä vaikutuksen noilla puhkikuluneilla termeillä? Sorry, ei tehonnut! :)
Ei arviontimenetelmät siitä kvasiksi muutu, ellet osaa niitä itse soveltaa omassa työssäsi. En ole Jyväskylässä, enkä millään "amisopelinjalla", vaan väikkäriä väsäävä keikkailija, joka ei jaksa olla ihmettelemättä muutamien 70-luvulle luutuneita menetelmiä.
Jos itsearviointi on niin kovin arkista kuin annat ymmärtää, miksi sillä ei ole mitään merkitystä oppilaan arvosanoihin?
Tervemenoa vaan yleissivistävän opetuksen todellisuuteen, me täällä perässä paikkailemme mitä paikkailtavissa on.
että oikein väikkäriä teet. Se antaa varmaan sinulle selkänojaa kirjoittaa tuolla asenteella. No, jos et ole vielä edes pätevyyttä suorittanut niin hae nyt sinne Jyväskylään amisopelinjalle, Hämeenlinnaakin suosittelen. Saat jotain työkaluja itsellesi.
Perehdyppä evaluaation eri osa-alueisiin ja mieti, mikä on itsearvioinnin tehtävä. Ja tosiaan, se on jo niin vanha kuje, täysin arkipäivää. Osa meidänkin opettajista pitää itse arviointikansiota, johon oppilas oman sivunsa kohdalle arvioi joka oppitunnin jälkeen oman yrittämisensä ja aktiivisuutensa yms, samoin maikka. Ja niin, mistä tiedät vaikuttaako se ja millä lailla oppilaan arvosanoihin. Jos opetat edes vähän, tietäisit nämä jo. Et vaan siis osaa.
Jatka toki kirjoittamista, mutta selvin päin.
Olen insinööri. Opettajan pätevyyden sain vuonna 2000 Hämeenlinnan ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Opiskelin siellä monimuotisesti 35 opintoviikkoa. Tuollaisella puppusanastolla siellä opetuksen ammatilaisina esiintyneet yrittivät luoda tieteellisyyden tuntua opetukseen.
Samaiset ns. asiantuntijat kutsuivat huuhaatutkimusta kualitatiiviseksi ja kovan tieteen menetelmiä kuantitatiivisiksi.
Sehän on hienoa, jos itsearviointi on sinulle arkipäivää! Jostain syystä se ei vaan näy eikä kuulu näissä keskusteluissa. Miksi ei? Tuota ylläolevaa porua kun lueskelee, niin väistämättä tulee 70-luku mieleen, ei voi mitään.
Vastaan itse: ketään ei kiinnosta.
Ketään ei kiinnosta kehittää omia opetusmenetelmiään. Ketään ei kiinnosta hieman kyseenalaistaa vakiintuneita tapoja.
Sinulle ei varmaankaan tuota vaikeuksia perustella, miksi kvalitatiiviset menetelmät ovat mielestäsi huuhaata?
olevan epäedustavan ja siitä sinulle on muodostunut vääristynyt kuva todellisuudesta.
>>olevan epäedustavan ja siitä sinulle on muodostunut vääristynyt kuva todellisuudesta.
Mielestäni kerroin heidän kutsuvan huuhaatieteiden menetelmiä kvalitatiivisiksi. En sanonut kvalitatiivisiä tutkimusmenetelmia huuhaaksi. Sinä se oikea kasvatustieteilijä taidat olla, prkl.
>>Mielestäni kerroin heidän kutsuvan huuhaatieteiden menetelmiä kvalitatiivisiksi.
Aiemmin kerroit, että opettajat eivät ymmärrä konstruktiivista oppimisteoriaa. Mitä ihmeellistä konstruktiivisessä oppimisessa on? Aina ihmiset ovat oppineet siten.
Miten voit luulla, että täällä kirjoittavan rakkaan insinöörimme opiskelijoilla olisi huonot oppimistulokset? Hän vaikuttaa aivan täysipäiseltä.
Täytyy kyllä sanoa, että amisope on puhuu ihan asiaa. Missään laissa ei ole määrätty, että arvosanan pitäisi määräytyä arvosanan mukaan. Jokaisen opettajan tulisikin ennen kurssin/lukuvuoden alkua määrittää, mitkä ovat suoritettavan opintokokonaisuuden TAVOITTEET (voi sisältää esim. sos.taitojen kehittymisen tms.) ja arvioida sitten oppilaita näiden tavoiteiden saavuttamisen mukaisesti. On tosiaankin aikansa elänyt se aika, jolloin suositeltiin tiukkaa kokeeseen perustuvaa arviointia, valitettavasti tämä on kuitenkin jäänyt suurelle osalle päälle.
En voi olla kommentoimatta myöskään insinöörin kommenttia huuhaa-tieteistä:
Dear, on olemassa ilmiöitä, joita ei pysty tutkimaan muuten kuin kvalitatiivisin menetelmin. Valitettavasti (kommenttiesi perusteella) sinun, kovien (AMK?)-tieteiden edustajan, näkökulma tieteen kenttään on niin kapea, että sinulla ei taida olla hajuakaan, mitä tieteellisyys on ja mitä erilaisten ilmiöiden tutkiminen on.
...ovat kaksi eri asiaa. Mikäli kirjoittajan mielestä kasvatustieteen opettajat "puhuvat puppua" - siis ilman minkäänlaisia perusteluita - ja puhutaan "huuhaatieteistä" kvlitatiivisten menetelmien suhteen, niin en voi muuta kuin olettaa ettei myöskään niistä Hämeenlinnan opeista oli paljonkaan perille mennyt.
>>Aiemmin kerroit, että opettajat eivät ymmärrä konstruktiivista oppimisteoriaa.
Tärkeilet turhaan ja yrität nostaa omaa itsetuntoasi. Älä puhu muiden alemmuuskomplekseista, kun niitä tuntuu sinulla olevan vaikka muille jakaa. Samanlaiseen persoonaan olen törmännyt aiemmin. Mieleen tulee eräs kasvatustieteilijä, jonka väitöskirjan aiheena oli dialogi. Se täti väitti vakavalla naamalla, että ihmiset eivät ymmärrä sanaa dialogi.
Jos sinulle kerran tuntuu olevan tärkeämpää arvailla ihmisten mahdollisia motiiveja kuin keskustella itse asiasta, niin eipä tuosta juuri muunlaisia johtopäätöksiä voi vetää. Vaikuttaa siltä, ettei täällä saisi olla rohkeasti eri mieltä, vaan kaikki pitäisi esittää nöyrästi ja maassa madellen, ettei vaan kenenkään tunteita vahingossa tulisi loukattua.
Olen sitä mieltä mitä olen ja olen myös perustellut kantani. Jos tulkitsemasi "asenteeni" aiheuttaa sinulle näppylöitä, niin se ei ole minun ongelmani.
>>Mieleen tulee eräs kasvatustieteilijä, jonka väitöskirjan aiheena oli dialogi. Se täti väitti vakavalla naamalla, että ihmiset eivät ymmärrä sanaa dialogi.