Tässä teille luettavaksi vähän erityyppinen novelli... =) Saa antaa palautetta, jos haluaa.
Novelli alkaa... ole hyvä ja keskity. :)
Hei kaikki!
Minun oli nyt pakko kirjoittaa tänne Yhteiskunta-asioiden palstalle, vaikka en näissä piireissä yleensä juuri liikukaan. Nyt on mittani kuitenkin täysi. Haluan nimittäin nostaa keskustelua eräästä tärkeästä asiasta, nimittäin nykyajan ulkonäkökeskeisyydestä. Minun mielestäni siinä ollaan menty jo niin pahasti yli, että asia ahdistaa minua jo kovasti. Osallistuin esimerkiksi tässä menneellä viikolla suositun televisio-ohjelman Miss Suomi 2008 -kuvauksiin. Meidän osanottajien käskettiin kävellä lavalla ja kantaa vuoronumeroa mukanamme. Tein työtä käskettyä ja kävelin yleisön eteen lavalle ja kerroin ajatuksistani sekä näkemyksistäni haastattelijalle. Mielestäni esitin varteenotettavia ehdotuksia maailmanrauhan saavuttamiseksi ja köyhien asioiden kohentamiseksi, mutta mitä vielä! Ohjelman lopussa sain kuulla, että tuomarit olivat koko ajan arvostelleet lähinnä ulkoisia piirteitäni ja jättäneet arvioni ja sanomiseni toisisijaiselle asemalle. Kun kuulin, että minut oli valittu joukon kauneimmaksi purskahdin itkuun pettymyksestä. En voinut käsittää, että älyäni oli aliarvioitu näin ja vieläpä suorassa TV-lähetyksessä! Ohjelman jälkeen lähetin valituksen kanavajohdolle ja he vastasivat vain vältellen syytöksiini. Lisäksi olen joutunut kärsimään kyseisen esiintymisen jälkeen ulkonäköäni kommentoivista palautteista ja huuteluista ihan julkisilla paikoilla. En uskonut, että tämä maailma voi olla näin ulkonäkökeskeinen!
-Pettynyt ohjelmaan osallistuja
Hei Pettynyt!
Mulla on ihan samoja kokemuksia kuin sulla, tosin mallimaailmasta. Eli olen toiminut jo muutaman vuoden mallina Pariisissa ja eivätpä New Yorkinkaan catwalkit mitään tuntemattomia paikkoja minulle ole. Olen saanut kehuvaa palautetta ja palkkanikaan ei ole huono. Ainoa mikä minua tosiaan harmittaa on se, että en saa tehdä työtäni rauhassa ilman jatkuvia vaatimuksia ulkonäköni suhteen. Olen hyvä työssäni, tunnollinen, ahkera ja nopeasti oppiva. Minulla on loppututkinto yliopistosta ja työarvioni ovat aina olleet kiitettäviä. Kuitenkin ainoa mikä työnantajia näyttää kiinnostavan on ulkonäköni. Työpaikka kuin työpaikka tällä alalla, aina pyytävät laittamaan hakemukseen liitteeksi kuvia. Ja heille ei riitä pelkästään joku vanha ylioppilaskuva hakemuksen nurkassa vaan kuvia pitää olla joka kulmasta sekä läheltä että kaukaa otettuja. Härskeimmät vaativat jopa kokonaisen kuvakansion mukaan ottamista haastatteluun. Minusta on kohtuutonta, että ihminen ei saa tehdä rauhassa työtään, ilman että joutuisi jatkuvasti miettimään näin pinnallisia asioita. Mihin tämä maailma on menossa, onko kellään enää mitään kunnon arvoja?
-Mallimaailmaan vihastunut
Moro vaan!
Joo, kuulostaa niin tutulta! Varsinki just nuo malli- ja missipiirit on niin ulkonäkökeskeisiä. Moni ei välttämättä sitä tiedä, joka niihin sotkeutuu ja sitten ne saa itkeä, kun ne ois muuten päteviä, mutta ulkonäkö ei riitä. Ihan syvältä. Itsekkin tosiaan nuorempana ja tyhmempänä kuvittelin muka työskenteleväni noilla aloilla ehkä eläkeikään asti. Ei muuten onnistunut, kun minut savustettiin pikkuhiljaa ulos. Ei tosiaan auttaneet tutkinnot ja todistukset. Vain ulkonäöllä oli merkitystä. Sairasta ja kuvottavaa tuo nykyajan työleämän pinnallisuus! Olen ajatellut tehdä jonkinlaisen ilmiannon tai reportaasin valtakunnalliseen lehteen, jossa paljastettaisiin noilla aloilla rehottava ikärasismi ja ulkonäkökriteerit.
-Jääkiekkoilijan vaimo kuitenkin
Novelli alkaa... ole hyvä ja keskity. :)
Hei kaikki!
Minun oli nyt pakko kirjoittaa tänne Yhteiskunta-asioiden palstalle, vaikka en näissä piireissä yleensä juuri liikukaan. Nyt on mittani kuitenkin täysi. Haluan nimittäin nostaa keskustelua eräästä tärkeästä asiasta, nimittäin nykyajan ulkonäkökeskeisyydestä. Minun mielestäni siinä ollaan menty jo niin pahasti yli, että asia ahdistaa minua jo kovasti. Osallistuin esimerkiksi tässä menneellä viikolla suositun televisio-ohjelman Miss Suomi 2008 -kuvauksiin. Meidän osanottajien käskettiin kävellä lavalla ja kantaa vuoronumeroa mukanamme. Tein työtä käskettyä ja kävelin yleisön eteen lavalle ja kerroin ajatuksistani sekä näkemyksistäni haastattelijalle. Mielestäni esitin varteenotettavia ehdotuksia maailmanrauhan saavuttamiseksi ja köyhien asioiden kohentamiseksi, mutta mitä vielä! Ohjelman lopussa sain kuulla, että tuomarit olivat koko ajan arvostelleet lähinnä ulkoisia piirteitäni ja jättäneet arvioni ja sanomiseni toisisijaiselle asemalle. Kun kuulin, että minut oli valittu joukon kauneimmaksi purskahdin itkuun pettymyksestä. En voinut käsittää, että älyäni oli aliarvioitu näin ja vieläpä suorassa TV-lähetyksessä! Ohjelman jälkeen lähetin valituksen kanavajohdolle ja he vastasivat vain vältellen syytöksiini. Lisäksi olen joutunut kärsimään kyseisen esiintymisen jälkeen ulkonäköäni kommentoivista palautteista ja huuteluista ihan julkisilla paikoilla. En uskonut, että tämä maailma voi olla näin ulkonäkökeskeinen!
-Pettynyt ohjelmaan osallistuja
Hei Pettynyt!
Mulla on ihan samoja kokemuksia kuin sulla, tosin mallimaailmasta. Eli olen toiminut jo muutaman vuoden mallina Pariisissa ja eivätpä New Yorkinkaan catwalkit mitään tuntemattomia paikkoja minulle ole. Olen saanut kehuvaa palautetta ja palkkanikaan ei ole huono. Ainoa mikä minua tosiaan harmittaa on se, että en saa tehdä työtäni rauhassa ilman jatkuvia vaatimuksia ulkonäköni suhteen. Olen hyvä työssäni, tunnollinen, ahkera ja nopeasti oppiva. Minulla on loppututkinto yliopistosta ja työarvioni ovat aina olleet kiitettäviä. Kuitenkin ainoa mikä työnantajia näyttää kiinnostavan on ulkonäköni. Työpaikka kuin työpaikka tällä alalla, aina pyytävät laittamaan hakemukseen liitteeksi kuvia. Ja heille ei riitä pelkästään joku vanha ylioppilaskuva hakemuksen nurkassa vaan kuvia pitää olla joka kulmasta sekä läheltä että kaukaa otettuja. Härskeimmät vaativat jopa kokonaisen kuvakansion mukaan ottamista haastatteluun. Minusta on kohtuutonta, että ihminen ei saa tehdä rauhassa työtään, ilman että joutuisi jatkuvasti miettimään näin pinnallisia asioita. Mihin tämä maailma on menossa, onko kellään enää mitään kunnon arvoja?
-Mallimaailmaan vihastunut
Moro vaan!
Joo, kuulostaa niin tutulta! Varsinki just nuo malli- ja missipiirit on niin ulkonäkökeskeisiä. Moni ei välttämättä sitä tiedä, joka niihin sotkeutuu ja sitten ne saa itkeä, kun ne ois muuten päteviä, mutta ulkonäkö ei riitä. Ihan syvältä. Itsekkin tosiaan nuorempana ja tyhmempänä kuvittelin muka työskenteleväni noilla aloilla ehkä eläkeikään asti. Ei muuten onnistunut, kun minut savustettiin pikkuhiljaa ulos. Ei tosiaan auttaneet tutkinnot ja todistukset. Vain ulkonäöllä oli merkitystä. Sairasta ja kuvottavaa tuo nykyajan työleämän pinnallisuus! Olen ajatellut tehdä jonkinlaisen ilmiannon tai reportaasin valtakunnalliseen lehteen, jossa paljastettaisiin noilla aloilla rehottava ikärasismi ja ulkonäkökriteerit.
-Jääkiekkoilijan vaimo kuitenkin
Vastaukset 5
Vanhimmat
mut kait fooruminovelli on sun juttu?
... okei mä keskityin lukemaan, ja yhtäkkiä kuulin Isoäidin sanovan pilvenhattaralla: "Suutari pysyköön lestissään."
(Mun Isoäidillä on täsmällinen ja topakka femakkoääni, ihanaa oli kuulla se heti näin aamusta!)
Kiva teksti. Kirjoita lisää!
Tuo ei tuntunut uskottavalta, foorumeilla joissa minä kuljen juttu menee näin.
- Tämä tapaus on aivan järkyttävä, kuinka joku voi lapselleen tehdä tuollaista. Kerrankin vuonna 1956 meidän kylässä sattui liki vastaava tapaus, eivätkä viranomaiset tehneet mitään. Kammottavaa jos lapsi saa tuollaisen isän.
- äityili-
- Mitä vitun feminismipaskaa täällä taas jauhetaan, aina kun on lapsilla ongelmia syy on isän. Vaikkei olisi lastaan vuoteen nähnyt. Mene sinä perähikiälle ja pysy siellä, tiedä vaikka poliisi uskoisi kun sanot miehesi olevan narsistipaska.
- isä josta ei tullut yksinhuoltaja-
- Suomessa avioerot ovat valtavan yleisiä, muualla maailmassa erotaan paljon harvemmin. Suomalaiset naiset ovat niin vaativia, pitää olla mainetta ja rahaa ja rakkautta.
-uskovainen poikamies-
- Vedä se usko hanuriis, tämä on fiksujen keskustelupalsta, ei itkuvirsien levittäjille. Minusta aloittaja oli aivan oikeassa, lapsia saa tehdä kuka tahansa, mutta jotta saa hoitaa toisten lapsia pitää käydä vähintään kolme vuotta yliopistoa.
- Velkainen opiskelija-
- Suomessa on niin vaikea puhua pedofiliasta, vaikka sitä on meilläkin, kukaan ei halua nostaa asiaa esiin, ja tuoda julki kuinka yleistä se on.
- Alkuperäinen-
*************************************
Näin nämä foorumit minun mielestäni toimivat, mutta toki, tämä on vain minun mielipiteeni ;) enkähän minä ihan kaikilla foorumeillä hyöri, vain tuhannella kolmellasadalla kuudellatoista, viimeisimmän laskuni mukaan.
No, mun kirjottamistyyli ei ookkaan kauhean realistinen. :) Lähinnä.. "överistinen" eli kirjotan kaikki aina vähän överiksi ja käännän asiat päälaelleen/asetan ne epätavalliseen valoon. =)
Minä luulin liioittelevani? mutta ehkä maailma tosiaan on tuollainen kuten kirjoitin..