Minulla on työkoneena Windows. Olen asentanut siihen Thunderbird sähköpostin. Asentaminen oli erittäin helppoa.
Kotikoneena minulla on Macintosh. Olen asentanut siihenkin Thunderbird sähköpostin. Sekin oli erittäin helppoa.
Sitten minulla on vielä vanhahko kannettava, johon on asennettu Linux. Tässä koneessa on englanninkielisellä oikoluvulla varustettu Thunderbird versio 1.5. Haluaisin päivittää sen suomenkieliseen Thunderbird versioon 2.
Löysin netistä Linuxille tarkoitetun tiedoston tästä versiosta: Thunderbird-2.0.0.14.tar.gz. Kun klikkaan tiedostoa, niin tämä paketti purkautuu hakemistoksi "thunderbird". Mutta mitä seuraavaksi? Ei harmainta aavistusta!
Pitääkö mun seuraavaksi osata jotain nörttikomentoja terminaalissa vai onnistuuko asennus Linuxissa tavalliselta ihmiseltä?
Mistä ohjeet joita tavallinen ihminen ymmärtää?
Pitääkö se vanha fraasi edelleen paikkaansa, että tavallisen ihmisen ei kannata yrittää asentaa mitään Linuxin? Joku sanoi, että noin oli ennen, mutta enää ei olisi.
Kotikoneena minulla on Macintosh. Olen asentanut siihenkin Thunderbird sähköpostin. Sekin oli erittäin helppoa.
Sitten minulla on vielä vanhahko kannettava, johon on asennettu Linux. Tässä koneessa on englanninkielisellä oikoluvulla varustettu Thunderbird versio 1.5. Haluaisin päivittää sen suomenkieliseen Thunderbird versioon 2.
Löysin netistä Linuxille tarkoitetun tiedoston tästä versiosta: Thunderbird-2.0.0.14.tar.gz. Kun klikkaan tiedostoa, niin tämä paketti purkautuu hakemistoksi "thunderbird". Mutta mitä seuraavaksi? Ei harmainta aavistusta!
Pitääkö mun seuraavaksi osata jotain nörttikomentoja terminaalissa vai onnistuuko asennus Linuxissa tavalliselta ihmiseltä?
Mistä ohjeet joita tavallinen ihminen ymmärtää?
Pitääkö se vanha fraasi edelleen paikkaansa, että tavallisen ihmisen ei kannata yrittää asentaa mitään Linuxin? Joku sanoi, että noin oli ennen, mutta enää ei olisi.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Nykyään Linuxeihin asennetaan sovelluksia kunkin jakelun pakettiasennuksilla l. repoista, jolloin vältytään sovellusten etsimiseltä ja riippuvuuskonflikteilta. Tavaraa EI etsitä ja imuteta epämääräisistä lähteistä ympäriinsä netistä, kuten Windowseilla.
Jos Linuxissasi ei ole paketinhallintaa, sinulla on aloittelijalle sopimaton jakelu, jos on, et osaa käyttää sitä. Tutustu jakelusi dokumentaatioon.
Pitääkö mun seuraavaksi osata jotain dokumentaatiota lukea?
> Jos Linuxissasi ei ole paketinhallintaa, sinulla on aloittelijalle sopimaton jakelu, jos on, et osaa käyttää sitä. Tutustu jakelusi dokumentaatioon.
Minulla ei ole tämän jakelun dokumentaatiota. (Netistä ehkä löytyy.) (Yleensä IT-alan dokumentit ovat järkyttävän laajoja. Vaatii osaamista että osaa etsiä niistä sen mitä tarvitsee. Ei tuota ongelmaa ole muissa käyttiksissä - ja älkää nyt suuttuko, ei tuon toteaminen ole tarkoitettu vinoiluksi, vaikka jäljempänä olevista vastauksista huomaan, että noinkin sanomiseni voidaan tulkita.)
Siis kysynkin että onko Linuxissa olemassa yleensäkään mitään automaattipäivitystä tai vastaavaa Macin tai Wintoosan tapaan? Vai onko kaikki päivitykset tehtävä manuaalisesti komentomoodissa Unix-komennoilla?
Tässä koneessa on Foobar Linux, joka on kuulema jokin Red Hatin muunnos.
> Nykyään Linuxeihin asennetaan sovelluksia kunkin jakelun pakettiasennuksilla l. repoista, jolloin vältytään sovellusten etsimiseltä ja riippuvuuskonflikteilta. Tavaraa EI etsitä ja imuteta epämääräisistä lähteistä ympäriinsä netistä, kuten Windowseilla. <
Onko tämä epämääräinen lähde:
http://www.mozilla-europe.org/fi/products/thunderbird/
Miksi tuolla on kyseinen ohjelma jaettavana graafien käyttöliittymän kautta, jos sitä ei pidä asentaa muulla kuin paketinhallinnalla?
Tuon haun jälkeen kun käynnistin ohjelman terminaalissa, niin kone ilmoitti että libstdc puuttuu. Siis riippuvuuskonfilktiko?
"Tuon haun jälkeen kun käynnistin ohjelman terminaalissa, niin kone ilmoitti että libstdc puuttuu. Siis riippuvuuskonfilktiko?"
Nimenomaan. Tuo paketti ei ole konfiguroitu jakeluusi. Saat ohjelman jakelusi tiedostolähteistä, jolloin myös riippuvuudet tulevat kerralla kuntoon.
(Fedorassa komento olisi su - -c 'yum install thunderbird').
Klikkasin "thunderbirdia" purkuhakemistossa ja se peeveli käynnistyi.
Seuraavaksi tein konsolissa saman nörttikomennolla ./thundrbird.sh - taas toimi.
Ei tähän tavallinen ihminen kykene.
Meidän työkonewintoosiin ei muuten rähmäkäpälät asentele yhtään mitään.
Tässä sulle vanhan fraasin pikaversio: EVO!
Muista aina valittaa ja itkeä. Tavallinen kysyminen ei onnistu niin millään.
> Klikkasin "thunderbirdia" purkuhakemistossa ja se peeveli käynnistyi.
Niin minäkin klikkasin, mutta mitään ei tapahtunut.
> Seuraavaksi tein konsolissa saman nörttikomennolla ./thundrbird.sh - taas toimi.
Tuon tietää vain "nörtti", ei asiaan vihkiytymätön.
> Ei tähän tavallinen ihminen kykene.
Kykenee jos tietää sen. Mutta kun tavallinen ihminen ei tiedä. Kysy vaikka äidiltäsi, tietääkö hän.
> Meidän työkonewintoosiin ei muuten rähmäkäpälät asentele yhtään mitään.
Kiitoksia kohteliaisuudesta. Olen siis rähmäkäpälä, kun en osaa Linuxia. Windowsia osaan hyvin. Hoitelen myös muiden Windows koneiden ylläpitoa.
> Tässä sulle vanhan fraasin pikaversio: EVO!
Kiitos kiitos. En vaan ymmärrä mitä tuolla tarkoitat. :) DBD!
> Muista aina valittaa ja itkeä. Tavallinen kysyminen ei onnistu niin millään.
En itke, en valita, minä vain kysyin. Jos minulla oli ennakkoluuloja Linuxin suhteen, niin nyt ansiostasi se käsitykseni vahvistui, että moni Linux osaaja suhtautuu todella ylimieleisesti niihin jota eivät osaa. Kaikki on vain muka helppoa, mutta ei oikeasti ole.
> Seuraavaksi tein konsolissa saman nörttikomennolla ./thundrbird.sh - taas toimi.
Jee... osasin avata terminaalin. Olen melkein nörtti. (Osaisikohan äitini)
Annoin komennon "./thundrbird.sh". Tuli virheilmoitus. Sen jälkeen annoin komennon "./thundrbird". Nyt sain ilmoituksen: "./thundrbird-bin: error while loading shared libraries: libstdc .so.5: cannot open shared object file: No such file or directory"
Hmmm.. kukapa DOS komentoihin tottunut osaisi arvata että komennon eteen pitää laittaa piste ja kenoviiva. (Eli polku)
Jotain näyttää puuttuvan kumminkin.
>Hoitelen myös muiden Windows koneiden ylläpitoa.<
Tuo epäilyttää hieman! Lataa ja asenna vaikkapa paljon parjattu Ubuntu. Siinä se onnistuu paketinhallinnan kautta kuten suurimmassa osaa muissakin distroissa.
>>Hoitelen myös muiden Windows koneiden ylläpitoa.<
Tuo epäilyttää hieman!<
Miksi epäilyttää? Jos en osaa Linuxia, niin sitten ole epäpätevä kaikessa muussakin. Niinkö?
> Lataa ja asenna vaikkapa paljon parjattu Ubuntu. Siinä se onnistuu paketinhallinnan kautta kuten suurimmassa osaa muissakin distroissa. <
Kyllä tässäkin on varmaan paketinhallinta. En vaan tiedä siitä mitään. Vielä. Mutta kaiken voi oppia. Tämän täällä käydyn keskustelun aikana olen oppinut jo sen, että ohjelmia pitää päivittää jonkun mystisen paketinhallinnan kautta, eikä se mene yhtä helposti kuin esim. Macitoshissa.
Olin paikalla kun kyseiseen koneeseen asennettiin Linux. Asentaja oli kokenut Linux guru. Mutta hänelläkin oli vaikeuksia, kun CD-asema reistaili asennuksen yhteydessä. Hän joutui soittamaan Foobar-Linuxin jakelijalle että mitä lääkkeeksi. Hommat lähtivät toimimaan vasta kun CD-aseman DMA oli disabloitu.
Jos nyt vaihtaisin toiseen Linux distroon, niin edessä olisi arvatenkin uusi nippu ongelmia, ja mitään hyötyä tuskin saisin vaihdosta. Aivan varmasti vaihdosta olisi kuitenkin paljon ylimääräistä työtä. Enhän edes tiedä että mitä eroa näillä distroilla on, joten ei syytä vaihtoon.
Jenkit sanoo: Älä korjaa sitä mikä toimii.
"kukapa DOS komentoihin tottunut osaisi arvata että komennon eteen pitää laittaa piste ja kenoviiva. (Eli polku) "
Heh. Tuo ./ on nimenomaan polku, eli tiedosto on oletushakemistossa (komento pwd). Linuxissa yleensä polkumäärityksiin (PATH) ei ole ./ määriteltynä (tarpeettomana).
Ohjelmia ei yleensä asennella kotihakemistoon tai sen alihakemistoihin. Useimmissa jakeluissa tuollainen jakelun ulkopuolinen softa asennetaan esim. /opt -hakemistoon. Ja käynnistin (skripti tms.) esim. /usr/bin -hakemistoon.
Se on thunderbird.
Ei thundrbird.
Joissakin jakeluissa käytetään Thunderbird:in sijaan vastaavaa ohjelmaan Icedove:a.
Löytyy yleensä ohjelmavarastoista.
Vrt. Firefox/IceWeasel, cdrecord/wodim jne.
Mikä on jakelusi?
Maailma on erilainen Linuxin puolella.
Paketinhallinta:
- hakee paketit ja asentaa ne
- Paketit sijaitsevat palvelimella. Palvelimella on tietty osoite jakelu(i)ille.
- Kaikki toimii keskitetysti
- Päivitykset tulevat automaagisesti
- Varmistetaan, että pöpöjä ei ole. Lisäksi virhellisten akettien varalle on tarkistussummat, jotka väärinä eivät kelpaa. Käytännössä mahdoton väärentää.
- Ohjelmat ovat näin sovitettu toimimaan yhdessä ja eivät riko toisiaan (virheitä toki voi sattua)
- Säästää kovalevytilaa ja muistia, kun ei samaa ohjelmakirjastoa tarvise asentaa 500 kertaa.
Internetsivuilta haetut paketit ovat usein kehitystyötä varten/harrastelijoille. Linux-jakelut eivät toimi samalla tavalla. Joidenkin mielestä yliperfektionistinen tapa ja joidenkin mielestä loistava.
Asiaa voisi verrata siihen, että jos yrität sillä wintikalla tai mäkkärillä asentaa ohjelmia suoraan komentoriviltä tyyliin:
apt-get install thunderbird (komentorivi ei ole pakollinen paketinhallinnassa)
Ei siitä hullua hurkammaksi tulisi.
Kiitos informaatiosta. Kaikki tuo on arvokasta.
Uskon että olen menossa perse edellä puuhun. Siitä ei liene epäilystäkään. Siksi avuttomana ja tietämättömänä kyselenkin täällä erilaisia tyhmiä asioita. Kääntäkääpä perseeni oikeaan suuntaan, jos se osoittaa ylöspäin.
Mulla on Foobar Linux. Se on kuuleman jokin muunnos Red Hat Linuxista.
Nyt joku varmaan kyselee, että miksi Foobar Linux. Syynä on se että tämän koneen on hyvä olla samanlainen kuin pari muuta konetta eräässä firmassa. Näitä koneita käytetään pääasiassa ohjelmankehitykseen.
Taustaa: Olen tehnyt vuosia softankehitystä DOS ja Winukka ympäristössä. Eräs tekemäni Winukka softa on portattu Linuxille eräässä firmassa. Nyt olisi tarjolla töitä tämän softan edelleen kehittämiseksi, mutta sitä ennen pitäisi hallita Linux ympäristöä vähän paremmin.
Alkuperäinen kysymykseni koski Thunderbirdiä. Syynä se että IT-työn/harrastuksen ohella mulla on eräs toinenkin tehtävä meneillään, ja se edellyttää jatkuvaa asioiden hoitoa sähköpostilla. Ärsyttää kun Linux läppärissäni oikoluku ei toimi suomen kielellä.
"Ärsyttää kun Linux läppärissäni oikoluku ei toimi suomen kielellä."
Voikko. http://voikko.sourceforge.net/
Erään hyvin rajoittuneen kielialueen oikolukuun tarkoitettu softa.
Ja lisäinfoa Voikosta suomeksi: http://linux.fi/index.php/Voikko
Mulla on asennettuna Soikko/Voikko Macintosh koneeseeni. Se toimii kaikissa muissa paikoissa paitsi Thunderbirdissä. Thunderbird vaati ihan oman pluginin oikolukua varten.
Thuderbirdin suomenkielisen oikoluvun asennus ei ole onnistunut missään koneessa. (Mac, Windows, Linux)
Mäkkärissä käytän yleensä Mac mailia jossa oikoluku toimii, mutta siinäkin on omat ongelmansa:
1. Siinä ei ole lukukuittausta.
2. Jos postin teksti on muotoiltu ja postissa on liitetiedostoja (molempien ehtojen on oltava yhtä aikaa voimassa), niin skandit näkyy väärin vastaanottajan Windows koneissa. (Ei toisissa mäkkäreissä.)
Eli jos on tarve laatia posti jossa jokin edellä oleva vaatimus on tarpeellinen, niin silloin käytän Thunderbirdiä Macissä.
Linux koneessahan ei ole Mac mailia, joten siinä Thunderbird on ykkösposti.
Onkohan kaverisi hönöttänyt sua, Linux-jakeluksi tuo Foobar vaikuttaa aivan ilmiömäisen puunenältä. Kyllä Kollimaattori taisi olla oikeassa kuten yleensä, tuo jakelu ei varmaankaan sovi sulle ollenkaan.
Uteliaat vilkaiskaa tästä linkistä millaista bullshittia tuo foobar tyrkyttää
http://foobar.fi/linux/
Parahin Mikko B. asia on oikeasti niin että kun valitset itsellesi sopivamman jakelun niin
- se on suomenkielinen
- thunderbird asentuu paketinhallinnasta klikkaamalla
- järjestelmä päivittyy automaattisesti
- saat sen ilmaiseksi netistä
- sillä on laaja kotimainen foorumi josta saa apua
Linuxissa on toki omat puutteensa kuten kaikissa käyttiksissä on omansa mutta sillä on puolestaan vahvuuksia joita ei välttämättä ole muilla.
Kannattaisi tutkia suosituimpia jakeluita sillä ne ovat suosittuja yleensä juuri niiden "helppouden" takia eli ne sopivat aloittelijoille varsin hyvin. Katso tuolta millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Pääsääntöisesti jakelut pohjautuvat johonkin seuraavista jakelutyypistä
- Debian
- Red Hat
- Slackware
- LFS josta periytyy mm. Gentoo
sekä muutama muu erikoisempi, tuossa hyvä kartta historiasta
http://content.zdnet.com/2347-12554_22-66818-66819.html?seq=1
Eli sun tarttis vähän selvittää eri jakeluiden ominbaispiirteitä ja valita sen perusteella sopivampi jakelu, kokeile niitä vaikkapa virtuaalikoneessa ensin, virtualboxin saat ilmaiseksi
http://www.virtualbox.org/
ja täältä jakelu
http://distrowatch.com/
> Onkohan kaverisi hönöttänyt sua, Linux-jakeluksi tuo Foobar vaikuttaa aivan ilmiömäisen puunenältä. Kyllä Kollimaattori taisi olla oikeassa kuten yleensä, tuo jakelu ei varmaankaan sovi sulle ollenkaan. <
Kirjoitit kommenttisi samaan aikaan kuin minä omani, jossa kerroin miksi minulla on Foobar-Linux.
http://linux.ilmainen.net/
Ongelma ei ole se että tietoa ei löytyisi, vaan se että sitä on liikaa. Ei kukaan jaksa kahlata läpi tuhansia sivuja manuaaleja. Niin kauan kun Linuxin käyttö edellyttää manuaalien lukemista, niin se on liian vaikea tavalliselle ihmiselle.
"Niin kauan kun Linuxin käyttö edellyttää manuaalien lukemista, niin se on liian vaikea tavalliselle ihmiselle."
Äidinmaidossako opit esim. MS-käyttöjärjestelmät?
Tietenkin Linux-järjestelmät vaativat opettelua, eikä Linux ole Windows (onneksi).
Mutta jos Linux ei taivu käyttöösi, käytä sitä, mitä osaat käyttää.
Miksi Linuxin ylipäätään pitäisi yleistyä - ihan sama se on minulle ketkä käyttää ja ketkä ei.
> "Niin kauan kun Linuxin käyttö edellyttää manuaalien lukemista, niin se on liian vaikea tavalliselle ihmiselle."
Äidinmaidossako opit esim. MS-käyttöjärjestelmät?
Tietenkin Linux-järjestelmät vaativat opettelua, eikä Linux ole Windows (onneksi). <
Mummotkin osaa päivittä esim Windowsin tai Macin ohjelmia uudempiin versioihin ihan ilman ohjeita. Allekirjoitan edelleenkin tuon yllä olevan lauseen. En ole koskaan lukenut yhtään Windows tai Mac manuaalia koneen peruskäyttöä varten, sen sijaan Linuxissa Thunderbirdin päivitys uudempaan versioon ei näytä onnistuvan edes ohjeilla.
> Mutta jos Linux ei taivu käyttöösi..<
Kyllä se taipuu, mutta olen hämmästynyt miten tahmeasti.
> ... käytä sitä, mitä osaat käyttää. <
Joudun käyttämään kaikkia käyttiksiä, myös Linuxia. Katso syytä miksi näin on:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000035674407
> Miksi Linuxin ylipäätään pitäisi yleistyä - ihan sama se on minulle ketkä käyttää ja ketkä ei. <
Ihan sama myös minulle. Minulla ei ole tunneperäistä suhtautumista mihinkään käyttöjärjestelmään.
"Mummotkin osaa päivittä esim Windowsin tai Macin ohjelmia uudempiin versioihin ihan ilman ohjeita."
Macista en osaa sanoa mutta Windowsin kohdalla tuo ei todellakaan pidä paikkaansa, sen verran olen joutunut tutuille ja tuntemattomillekin winukkaa neuvomaan ihan perusasioissakin että olen huomannut sen olevan periaatteessa yhtä vaikea tai helppo kuin linux.
Mulla oli pari vuotta jopa toiminimi jonka nimissä vapaa-aikanani korjailin ihmisten Windowskoneita, kävin kaupparekisterissä vuosi sitten lopettamassa koko roskan kun ei oikein tahtonut aika riittää siihen, jaksa niitä veroilmoituksia täytellä..
Siinä hommassa huomasin että kyllä peruspekalla on aika kehnot tiedot Windowsista. Se että sinä luulet oppineesi Windosin automaattisesti johtuu varmaan siitä että et vain muista, oppi on tullut ehkä koulusta, kavereilta ja lehtiartikkeleista mutta yhtäkaikki se on pitkähkö prosessi jonka olet unohtanut tai jota et edes ole havainnut, lisäksi olet varmaankin itse tutkinut järjestelmää ja saattanut jopa lueskella ohjelmien helppejä jotka vastaavat siis manuaaleja. Nyt kun sun pitäisi omaksua täysin erilainen käyttöjärjestelmä liian nopeasti niin onhan se hankalaa. Valitettavasti linuxiin on vaikeampi ehkä löytää keskitettyä ohjetietokantaa kuin mitä on esim. mikkiksen support ja bulletinit, joillakin jakeluilla on kyllä yritystä mutta kyllä niitä ohjeita silti löytyy todella paljon ja vähän edistyneemmät käyttäjät osaavat myös soveltaa toisen jakelun ohjeita omaansa.
Mietin miten omalla kohdallani oli.. vuonna -96 vihasin koko hemmetin PC:tä mutta tekun vuoksi oli pakko sitä käyttää, siinä sitä pikkuhiljaa oppi kun kyseli kavereilta miten se ja se tehdään jne. sekä tietty koulussa oli tietotekniikkaa. Onnekseni aloitin win3.1 ja win95 järjestelmillä sillä nehän olivat pirun yksinkertaisia (win95 < 200Mt asennettuna?) mutta koska loput windowsit pohjautuivat niihin niin siirtyminen monimutkaisempaan oli helpohkoa, se mikä winkussa onkin hyvää on tämä "windows-standardi" eli järjestelmän ja ohjelmien on toimittava tietyllä tavalla, ohjelmisto siis vastaa samalla tavalla rautakutsuihin kuten hiiren painikkeisiin.
Linux on sikäli monimutkaisempi että siinähän grafiikka on erillinen ohjelmisto joten graafiset ilmentymätkin käyttäytyvät eri tavoin riippuen onko kyseessä Gnome-, KDE- tai Xfcetyöpöytä tai peräti jokin monista ikkunointimanagereista. Tämä luo alkuun sekavuuden tunnetta kuten hakemistorakenne joka poikkeaa ainakin windosista hyvin paljon. Toisaalta tämä monimutkaisuus tuo mukanaan laajan vaihtoehtojen kirjon.
Työpöytäympäristöissä on kuitenkin siirrytty pitkälti tähän "windows-standardiin" eli esim. ikkunan toiminnot on toteutettu hyvin samantapaisesti kuin windosissa, harvoissa ikkunakarmeissa taitaa edes olla rullausta nykyään, ikkunamanagereissa se on useissakin. Hiiren oikealla tai vasemmalla siis tapahtuu samankaltaisia toimintoja kuin windowseissa.
Mutta jos sun pitäisi nyt alkaa puhtaalta pöydältä käyttämään näitä käyttöjärjestelmiä niin tuskin enää pitäisit windowsia niin helppona ja yksinkertaisena, voi olla että kokisit linuxin jopa helpompana käyttää kuin windowsin.
Jos haluat pistää vastaväitettä niin muista yksi asia; minä käytän molempia käyttöjärjestelmiä (win-lin) ja pidän linuxia monessa suhteessa helpompana kuin windowsia olkoonkin että minullakin linuxin jonkinkaltaiseen oppimiseen meni paljon aikaa ja opiskelu jatkuu joka päivä. Vistaa pidin erittäin hankala mutta testasinkin vain sitä beta-versiota, siinä jo selvisi ettei mun kannata mokomaa roskaa ostaa enkä ole ostanutkaan, koneeni rakentelen itse joten pakko-ostoa ei tule. Olen siis hyvin pitkälti luopunut windowsista kaikkine sen vaivoineen ja mitä enemmän alan ymmärtää linuxia sitä enemmän siitä pidän vaikka kuten todettu silläkin on rajoituksia open sourcen tähden.
Sinänsä mä en ymmärrä sun kantaasi, jos sun pitää opetella linuxia niin opiskele, mitäpä sitä täällä jäkättämään, kirjastostakin saa kirjoja joilla pääsee alkuun,vanhoissa kirjoissakin on paljon yhä pätevää perusasiaa. Uusimmat ja parhaat kirjat taitavat olla englanninkielisiä, itse ostin syksyllä "Linux - The Complete Reference - Sixth Edition" jossa 830 sivua. Ilman tietoa et kuitenkaan selviä projektissasi pitkälle, ota tai jätä.
Myös minulle on sinänsä sama mitä käyttistä käyttää, kannattaa valita tehtävään sopivin ;D
>"Mummotkin osaa päivittä esim Windowsin tai Macin ohjelmia uudempiin versioihin ihan ilman ohjeita."
Macista en osaa sanoa...<
Eräs yli 80 v oleva tuttava osti Mac tietokoneen - ensimmäisen koneensa. Ohjelmapäivitykset olivat sujuneet automaattisesti ilman mitään tietotaitoa.
> Se että sinä luulet oppineesi Windosin automaattisesti johtuu varmaan siitä että et vain muista, oppi on tullut ehkä koulusta, kavereilta ja lehtiartikkeleista mutta yhtäkaikki se on pitkähkö prosessi jonka olet unohtanut tai jota et edes ole havainnut..... <
Tuossa olet aivan oikeassa! Juuri noin. Olen kasvanut Windowsin mukana joten oppiminen on tapahtunut samaa tahtia kuin Windowsin kehittyminen aivan huomaamatta. Naputtelin DOS-koneella jos silloin kun Windowsia ei ollut vielä edes olemassa.
Kuitenkin perustotuus on se että jos on graafinen käyttöliittymä haluttuihin asioihin, niin ei ole pakko tietää yhtään mitään komentoja tms, sillä halutun asian voi löytää pelkillä klikkauksilla etsimällä valikoista, vaikka ei tietäsikään missä kyseinen asia on. Jos Linuxissa osa asioista on sellaisia että ne voi tehdä vain terminaalin kautta komennoilla (esim. ohjelmapäivitys), niin silloin on pakko osata aika paljonkin. Itseoppiminen koneen ääressä ilman manuaaleja tms materiaalia ei ole enää mahdollista.
> Nyt kun sun pitäisi omaksua täysin erilainen käyttöjärjestelmä liian nopeasti niin onhan se hankalaa. <
Jep... kärsivällisyys ei ole hyveitäni. Jos ei heti onnistu, niin pinna palaa helposti.
> Linux on sikäli monimutkaisempi että siinähän grafiikka on erillinen ohjelmisto joten graafiset ilmentymätkin käyttäytyvät eri tavoin riippuen onko kyseessä Gnome-, KDE- tai Xfcetyöpöytä tai peräti jokin monista ikkunointimanagereista. <
Se että graafinen ulkoasu poikkeaa ei ole ollut ongelma minulle.
> Mutta jos sun pitäisi nyt alkaa puhtaalta pöydältä käyttämään näitä käyttöjärjestelmiä niin tuskin enää pitäisit windowsia niin helppona ja yksinkertaisena, voi olla että kokisit linuxin jopa helpompana käyttää kuin windowsin. <
Ehkäpä.
> Uusimmat ja parhaat kirjat taitavat olla englanninkielisiä, itse ostin syksyllä "Linux - The Complete Reference - Sixth Edition" jossa 830 sivua. Ilman tietoa et kuitenkaan selviä projektissasi pitkälle, ota tai jätä. <
Jonkin kirjan osto on varmaan hyvä ajatus. Olen tehnyt Intersilin pSOS käyttöjärjestelmälle sulautettua softaa edellisen työnantajan leivissä. Mitään kurssia en koskaan käynyt, mutta homma lähti aika hyvin liikkeelle ilman että tunsi systeemiä kovin hyvin. Riitti että tunsi ne asiat jotka piti tietää. Linuxin suhteen on varmaan sama juttu: Pitää osata tehdä oikeat kysymykset sitä mukaa kun ongelmia tulee vastaan. pSos-käyttikseen liittyi laatikollinen manuaaleja. Yksi oli ohut opus jossa johdatettiin tähän käyttikseen. Ja sitten oli aihekohtaisia tarkentavia manuaaleja. En lukenut kuin murto-osan tätä materiaalista, mutta löysin aina vastaukset. Mukana oli myös CD-levyjä, joista löytyi tarvittavat työkalut.
Myös Linux-projetissa kyse on siitä että pitäisi vääntää koodia sulautettuun järjestelmään. (Siinä ei ole graafista käyttöliittymää.)
Kaikki työskently-ympäristöön tarvittava tieto on pieninä palasina siellä sun täällä eikä ole keskittyneesti yhdessä paikassa. Eli nyt on kaksi uutta asiaa: Kehitysympäristö ja myös se kohde johon kehitystä tehdään. (Molemmat ovat Linux järjestelmiä.) Kun kehitin softaa pSOS-käyttikseen, niin kehitysympäristö oli tuttu Windows, vain kehityksen kohde oli uutta.
Mutta kyllä asiat selviää - ovat aina ennenkin selvinneet. Viime päivinä on vaan välillä ollut aika epätoivoinen olo, kun etsii jotain tietoja ja löytää sen mutta ei ymmärrä lukemastaan mitään, kun se vilisee käsitteitä joista ei tiedä mitään. Ja kun kun etsii tietoa näistä käsitteistä, niin löytyy vain lisää dokumentteja, joissa on lisää uusia tuntemattomia asioita. Sinunkin kirjoituksessa esiintyy minulle aivan uusia termejä jotka ovat Linux osaajille selviä: "Gnome, KDE ja Xfce"
Tämä kysymys on muuten hajonnut kahteen aivan eri aiheeseen: Yksi oli tuo Thunderbird-päivtys ja muut vastaavat ongelmat ja kokonaan toinen ja aivan erillinen ongelmakenttä on Linux ohjelmoijan kannalta.
No ei käy sua kateeksi yhtään, itsekin on tullut tehtyä pienimuotoista ohjelmointia joskin ihan RAD-työkaluilla windows-ympäristössä. Jaa, yksi ohjelmani on kuitenkin globaalisti levityksessä vaikkakin on ihan pieni mutta se on sen verran teknisesti erikoistunut että sitä käytetään kuulemma jopa ranskassa ;D kukapa olisi uskonut.
Olen tässä vuosien mittaan käytellyt Object Pascalia, C/C :aa ja työkaluina Delphi, C Builder sekä ihan viime vuosina Mikkiksen .Net Studiota josta lähinnä C# .NET ja Visual Basic .NET koska niillä on vaivattomampaa tehdä yhteensopivia ohjelmia mikkisen ohjelmien kanssa, joskaan en tiedä näistä Borlandin uusimmista versioista miten paljon mikkis on avannut arkkuansa niille. Windowsissa on kyllä todella monipuoliset ohjelmointityökalut etenkin RAD-puolella, tuon voisi mainita winkun eduksi.
Ymmärrän siis varmaan aika hyvin minkälaisen savotan edessä olet, käyttöjärjestelmään josta et tiedä mitään sun pitäisi tehdä ohjelmaa.. yleensä ottaenhan ohjelmoitsijan pitää tuntea käyttöjärjestelmä varsin syvällisesti. No, tietysti on sellaisiakin ohjelmatyyppejä joissa selviää vähemmällä järjestelmätuntemuksella mutta yhtäkaikki, varmaan hieman epätoivoinen olo.
Vielä kun muistan että edes minä en ole alkanut vielä ohjelmoimaan linuxin kanssa, olen kyllä harkinnut ja mielikin on tehnyt muuttaa nuo omat tekniset apuohjelmani linux-ympäristöön mutta juuri samojen syiden takia mitä sulla on niin en ole alkanut hommaan, tuntuu liian raskaalta. Tai tuntui mutta ehkäpä mä pikkuhiljaa voisin alkaa tutkimaan asiaa tuossa syksyn mittaan, kesä menee muissa projekteissa ja lomaillessa.
"Eräs yli 80 v oleva tuttava osti Mac tietokoneen - ensimmäisen koneensa. Ohjelmapäivitykset olivat sujuneet automaattisesti ilman mitään tietotaitoa. "
Minä taas voin osoittaa melkoisen nipun 50-vuotiaita joilta kyseinen homma ei hoidu windosissa ;D
Isoimmissa linux-jakeluissa tosiaankin on aivan windowsin updatea vastaava päivitysjärjestelmä eikä linuxissa yleensä päivitetä "yhtä ohjelmaa" vaan kaikki ohjelmat kerralla, tietenkin voi olla ettei päivityksiä löydy kuin yhteen ohjelmaan sillä kertaa.
Katsoppas näitä kuvakaappauksia, oikeassa alalaidassa Roskakorin vasemmalla puolella oleva oranssi nuolipallura tarkoittaa että järjestelmääni on päivityksiä tarjolla, joten olentässä klikannut siitä jolloin päivitysten hallinta on auennut.
http://www.mworks.info/kuvakaappaus/update.png
ja "asenna päivitykset" jälkeen alkaa imurointi ja asennus
http://www.mworks.info/kuvakaappaus/update2.png
Tässä puolestaan kuva siitä miten nykyaikaisessa jakelussa asennetaan ohjelma, avataan synaptic-pakettienhallinta josta valitaan haluttu ohjelma, tässä olen kliksauttanut ohjelmaa "Thunderbird 2.0.0.14" heh.. onko vaikeaa?
http://www.mworks.info/kuvakaappaus/thunder.png
Sen verran pitää huomauttaa että minulla on käytössä Ubuntu 8.04_64bit joka on Debian-pohjainen jakelu. Red Hat -pohjaisissa on toki eroja debian-pohjaisiin verrattuna joten sun kannattaisi hankkia jokin RPM-jakelu (Red Hat Package Manager) ja opetella käyttämään sitä. Komentorivi työskentely onkin sitten samanlaista olkoon Red Hat, Mandrake, Fedora tai jopa toiseen paketinhallintaan perustuva jakelu, ainoastaan ohjelmistossa ja hakemistorakenteessa on aivan pieniä eroja eli jos opit vaikkapa Fedoran kautta linuxin käyttöä niin Foobarissa asiat hoituvat komentoriviltä samalla tavalla.
> että sitä käytetään kuulemma jopa ranskassa ;D kukapa olisi uskonut. <
Minunkin softaa pyöriin mm. Ranskassa. Softa on ikivanhaa, mutta edelleen käytössä.
> Ymmärrän siis varmaan aika hyvin minkälaisen savotan edessä olet, käyttöjärjestelmään josta et tiedä mitään sun pitäisi tehdä ohjelmaa.. <
Nyt koneessani on työkalut Linux ohjelmien tekoon sekä PC:lle että sulautetulle järjestelmälle. Olen saanut kummassakin paikassa "Hello Word"- ohjelman pyörimään. Eli pahin solmu on auki. Sain ulkopuolista apua tuon solmun avaamiseen.
> ... yleensä ottaenhan ohjelmoitsijan pitää tuntea käyttöjärjestelmä varsin syvällisesti. <
Riippuu mitä tekee. Jos esimerkiksi tehtävänä on laajentaa jotain olemassa olevaa sovellusta joka toimii valmiiksi jossain käyttiksessä, niin riittää että perehdyt sovellukseen. Sovelluksen rajapintoihin käyttöjärjestelmään ei tarvitse koskea. Parhaassa tapauksessa sovellus on kirjoitettu käyttöjärjestelmästä riippumattomaksi, jolloin sen voi tehdä jopa toisessa ympäristössä kuin missä sovellus tulee pyörimään.
Suurimman osan sulautetusta softastani olen kirjoittanut Ansi-C standardin mukaisesti. Ohjelman kehitys ja testaus on tapahtunut PC:ssä Windows ympäristössä, vaikka sovellus on lopulta pyörinyt jossain mikrokontrollerissa. Näin sovelluksen voi siirtää alustalta toiselle ilman muutoksia. Liitynnät rautaan (sarjaportteihin yms) on tehty erillisillä moduuleilla jota ovat rautakohtaisia. Näin asia toimii myös toiseen suuntaan: Yhteen spesiaalirautaan voi helposti laittaa monenlaisia sovellusohjelmia, kun sovellusohjelman kirjoittajan ei tarvitse tietää mitään raudasta. (Pienissä mikrokontrollerisovelluksissa ei useinkaan ole käyttöjärjestelmää ollenkaan.)
> Katsoppas näitä kuvakaappauksia...<
Heh.. sullakaan ei näytä toimivan Suomen kielen oikoluku.
Jep.. hineoa. Asennukset näyttävät menevä ihan kivasti. Kaveri joka neuvoi minua Linuxissa selitti jotain yum-komennoista jotka pitää ajaa terminaalissa. Ei tainnut tietää mitään tuosta tavasta asentaa ohjelmia.
No tuota juu, debianeissa käytetään vähän erilaista paketinhallintaa kuin rpm-pohjaisissa linuxeissa joihin kuuluvat siis esim. Red Hat, Mandriva ja Fedora eli kyllä se kaverisi ihan totta puhui Yumista. Tosin tämän Synapticin (Gnome-työpöydällä) joka toimii aptin päällä joka toimii dpkg:n päällä saa myös rpm-jakeluihin mutta lähtisin itse siitä että käytetään rpm-johdannaista paketinhallintaa kuten Yum.
Tässä muutama sana molemmista paketinhallintaohjelmista, Yumista minulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia mutta suosittelisin sitä rpm-jakeluun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Advanced_Packaging_Tool
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yum
Kuten totesin tuosta sovelluksen ja käyttiksen rajapinnoista, aina niihin ei tarvitse kajota mikä helpottaa joskus paljonkin hommaa.
Suomen kielen oikoluku..no joo, linuxia ei ole vielä kokonaan suomennettu, en tiedä onko tuolla synapticin selitys-osalla mitään tekemistä suomen kielen oikoluvun anssa, arvattavasti sitä ei vain ole vielä suomennettu kuten ei man-sivujakaan vaikka ne on kai jo työn alla. Toisaalta koska ohjelmoijan on hallittava englannin kieli ei asialla ole nin väliä ;D
Hyvää tietoa pakettihallinnasta, joskin kirjoituksessasi oli monta termiä joita en ymmärtänyt.
> Suomen kielen oikoluku..no joo, linuxia ei ole vielä kokonaan suomennettu, en tiedä onko tuolla synapticin selitys-osalla mitään tekemistä suomen kielen oikoluvun kanssa...<
En tarkoittanut synapticin selitysosaa, vaan samassa kuvaruutukaappauksessa näkyy tälle palstalle kirjoittamasi viesti, jossa iso osa on alleviivattu punaisella, kun oikolukusi on muulla kielellä kuin suomeksi.
> Toisaalta koska ohjelmoijan on hallittava englannin kieli ei asialla ole nin väliä ;D <
Hallitsen englannin, mutta suomen kielen oikolukua tarvitsen kun kirjoitan suomenkielisiä sähköposteja, käyttöohjeita ja muita dokumentteja. Esim. käyttöohjeissa kielen on syytä olla virheetöntä.
"käyttöohjeissa kielen on syytä olla virheetöntä"
Täsmälleen totta ;D
Jos sulle on Gnomet ja KDE:t outoja niin otetaan pikakelauksella
Linus Torvalds -niminen heppu kyllästyi aikanaan minix-nimiseen unix-versioon ja päätti kehittää oman käyttöjärjestelmänsä helpottaakseen hommiaan, syntyi Linux, hauska kombinaatio unix- ja linus- nimistä. Koska työ oli valtava kutsui Linus vapaaehtoisia apuun kehittämään järjestelmää ja lupautui myös luonnollisesti jakaamaan lähdekoodinsa tai mitenkäs muut olisikaan auttaneet ilman lähdekoodia.
Linux on siis vain YDIN eli niinsanottu kernel eli se osa käyttöjärjestelmää joka keskustelee laitteiston kanssa, sillä ei tietenkään tee mitään joten ytimelle piti kehittää sopivia ohjelmia joilla voi tehdä jotakin. Nykyinen ytimen versio on mallia 2.6.xx-xx. Kehittäjien näkemykset tietenkin erosivat toisistaan joten syntyi erilaisia jakelukokoonpanoja joihin kuului ydin ohjelmia. Jakeluversio on englanniksi Distribution joten se on suomennettu hienosti "distroksi".
Seuraavaksi huomattiin että grafiikkakin olisi ihan kiva tai hyödyllinen joten lainattiin jo Unixeissa käytössä ollutta X-Window ikkunointijärjestelmää joka osaa piirtää yksinkertaista ikkunagrafiikkaa tai monimutkaistakin jos sitä osaa viritellä. Ikkunonti ei tarjonnut silloin eikä oikeastaan nykyäänkään käyttäjälle muuta kuin luurangon eli ikkunajärjestelmän perusosan, valikot, pikakuvakkeet ja muut herkut on käyttäjän itsensä tehtävä. Osaava heppu pystyy tekemään tästä X-järjestelmästä todellä näyttävän näköisen vaikka se asennettaessa onkin aivan kamalan köyhä kökkö. Tässä malli yhdestä omasta työpöydästäni, ikkunamanageri on "Openbox", tämä ei kuitenkaan vaadi erityisempiä taitoja
http://www.mworks.info/kuvakaappaus/obox1.png
Tässä on yksi "kompastuskivi" kun windowskäyttäjät eivät ymmärrä että ikkunamanageri tarjoaa vain ikkunoinnin perusosan, ikkunan rajapinnan ytimeen, muu osa on tehtävä itse.
No hyvä, sitten kai huomattiin että onhan tuo ikkunamanageri vähän köyhä joten osa porukasta alkoi kehittelemään työpöytäympäristöä. Työpöytäympäristö tarkoittaa siis sellaista grafiikkaa jossa on jo mukana kaikki, valikot, ohjelmat, palvelut kuten bluetooth, wlan jne. kuten Microsoft Windowsissa. Näitä työpöytäympäristöjä oli alunperin oikeastaan kaksi, Gnome ja KDE jotka poikkeavat toisistaan melko paljon vaikka toiselle tehtyjä ohjelmia voi usein käyttääkin toisessa. Ne kuitenkin käyttävät tyystin eri kirjastoja ja niiden periaatteissakin on eroja joten yksinkertaisesti ne ovat erilaisia. Nykyään myös Xfce4 niminen graafinen ympäristö luetaan työpöytäympäristöksi, se on jonkin verran kevyempi kuin kaksi edellä mainittua.
Ikkunointijärjestelmä toimii siis siinä ytimen päällä erillisenä ohjelmana jossa on mm. oma palvelin, X-server. Voit asentaa yhden tai vaikka kaikki graafiset ympäristöt ja sitten vain kirjautuessa valitset minkälaiseen grafiikkaan haluat mennä, Linuxissa pystyt myös kirjautumaan ensin vaikkapa Gnome-työpöydälle, lisäksi voit kirjautua samaan aikaan KDE-istuntoon ja noiden lisäksi vaikkapa Openbox-ikkunamanageriin eli olet kirjautuneena kolme kertaa ja kaikissa on eri grafiikka, vaihtaminen paikasta toiseen käy nopeasti ja kätevästi pikanäppäimillä. Tietty tuo vaatii jo konetehoja eli ihan mopolla ei kannata kirjautua kahta kertaa graafiseen istuntoon, sen sijaan virtuaalisia komentorivi-istuntoja linuxissa on myös useita eli jos konetehot antavat periksi niin voit olla kolmella eri työpöydällä ja kolmessa eri komentoistunnossa yhtäaikaa.
Työpöytäympäristö on siis KOKONAISUUS johon kuuluvat grafiikka sekä ohjelmisto kuten
- web-selain
- multimediaohjelmisto
- kuvankäsittelyt
- tekstinkäsittely/toimisto-ohjelmat
- kalenteri ja mail
ja paljon muuta.
Ikkunamanageri sen sijaan on KEVYT ikkunoinnin perusohjelma joka tarjoaa ikkunan perustoiminnot kuten suurentamisen, pienentämisen, rullaamisen ja sulkemisen sekä managerista riippuen isomman tai pienemmän tukun mutta ominaisuuksia, näissä tarkoituksena on että käyttäjä itse rakentaa oman työpöytänsä, sen ei ole tarkoituskaan olla valmis. Luettelen joitakin ikkunamanagereita
- JWM
- IceWM
- Fluxbox
- Enlightenment
- WindowMaker
- Openbox
- Blackbox
- Fvwm
Toisin kuin MS Windowsissa jossa grafiikka on naulattu kiinni win-ytimeen, linuxissa pystyy myös grafiikan sammuttamaan kuten muutkin ohjelmat jolloin käyttäjä "putoaa" tekstitilaan, tämä on erittäin kätevää esim. ongelmatilanteissa. Grafiikan voi käynnistää erilaisilla komennoilla erilaisiin tiloihin tai erilaisiin "profiileihin" joissa on erilaiset palvelut käytössä, hyvin joustavaa.
Kiitos muhkeasta tietopaketista. Siinä oli paljon uutta asiaa minulle. Linuxin varhaishistorian tiesin, mutta nuo KDE yms selitykset olivat uutta asiaa minulle.
Sen että grafiikkatilan pystyy sammuttamaan, sen olen huomannut käytännössä äskettäin. Se sulautettu Linux johon softa tulee, ei sisällä grafiikkaa. Kyseisen laitteen kanssa keskustelin terminaalilla netin läpi.
Jos et ole vielä tonkinut tätä Räikkösen Tapsan sivustoa niin nyt olisi korkea aika lukea se läpi. Tämä Räikkönen on suomennellut linuxia paljon ja ollut mukana monessakin "suomalaisessa" distrossa. Tässä on paljon täyttä asiaa mutta nyt jälkikäteen katsottuna tämäkin on "puutteellinen" eli kaikkeen ei tuostakaan löydä vastausta, laaja kenttä tällainen käyttöjärjestelmä heh mutta tämä sivu kuuluisi mielestäni ilman muuta aloittelijan kirjanmerkkeihin, mullakin se on vielä kirjanmerkkinä.
Räikkönen onkin touhunnut enemmän juuri rpm-pohjaisten distrojen kanssa mikä sopii sinulle hyvin, toisaalta tässä on sellaista yleisasiaa joka toimii riippumatta jakelusta.
http://tapani.räikkönen.fi/linux/index.php
No hitsi miten tuo linkki aina hajoaa, häiritseekö tuo "ä" siinä? Maalaa ja liitä osoiteriville jos sullakaan ei toimi tuo linkki..
> Jos et ole vielä tonkinut tätä Räikkösen Tapsan sivustoa niin nyt olisi korkea aika lukea se läpi.<
Vaikuttaa asialta. Merkkasin kirjanmerkkeihini. Luen läpi, mutta en tänään.
> No hitsi miten tuo linkki aina hajoaa, häiritseekö tuo "ä" siinä? Maalaa ja liitä osoiteriville jos sullakaan ei toimi tuo linkki..<
Suomi24:n systeemit eivät osanneet tehdä linkkiä oikein juuri tuon ä:n takia. Linkki näkyy kaikissa koneissa samalla tavalla väärin, kun vika on Suomi24:n päässä.
"En ole koskaan lukenut yhtään Windows tai Mac manuaalia koneen peruskäyttöä varten, sen sijaan Linuxissa Thunderbirdin päivitys uudempaan versioon ei näytä onnistuvan edes ohjeilla."
Ajattelin ensin jättää teidät tappelemaan tänne keskenänne, mutta tuo "Linuxissa ei näytä onnistuvan" loukkasi niin syväsi että pakko haastaa: testaa uutta Ubuntu-Linux 8.04 työpöytäversiota ajatuksen kanssa ja tule sitten kertomaan miten et saa uutta Thunderbirdiä asennetuksi "Linuxissa".
Minulla ei ole Thunderbirdiä koneellani, mutta asennetaampa se yhdessä:
1. Avataan Synaptic-pakettienhallinta:
http://i29.tinypic.com/5nu3h0.jpg
2. Kirjoitetaan hakuun "Thunderbird":
http://i26.tinypic.com/mskpxl.png
3. Klikataan haulla löytynyt Thunderbird 2.0.0.14 paketti asennettavaksi:
http://i27.tinypic.com/y07f4.png
4. Annetaan pakettienhallinan asentaa Thunderbird:
http://i30.tinypic.com/11wekg6.png
5. Odotetaan että muutokset toteutetaan:
http://i25.tinypic.com/a4x5ix.png
6. Käynnistetään Thunderbird:
http://i32.tinypic.com/ap8mjn.png
7. Nyt meillä on suomenkielinen Thunderbird 2.0.0.14:
http://i29.tinypic.com/aubhif.png
Tuskin olisit tarvinnut tuohon mitään ohjeita, mutta jos niille kuitenkin tulisi tarvetta, Ubuntun perusasennukseen kuuluu suomenkielinen ohjekeskus josta löytyy ohjeet kaikkeen peruskäyttöön.
http://i30.tinypic.com/2vt7ic3.png
Lisäksi on suomalaisen Ubuntu-yhteisön ylläpitämä Ubuntu tutuksi - Wikikirjasto:
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi
Ja Ubuntu-Suomen foorumi jossa saa vastaukseksi muutakin kuin vittuilua "Et vain osaa".
http://forum.ubuntu-fi.org/
Lataa ja polta Ubuntu levylle. Käynnistä kone CD:ltä ja testaa, mitään et menetä kun kyseessä on live-cd (asennus onnistuu sitten halutessa samalla levyllä). Kun olet muutaman kerran koittanut, tule kertomaan miten "Linuxissa ei onnistu".
http://www.ubuntu-fi.org/
Huomaan että et ole lukenut kuin pienen osan tästä keskustelusta. En ainakaan minä tappele. Olen pitänyt tätä keskustelua kovin hedelmällisenä ja opettavaisena.
Olen myös kertonut miksi minulla on Foobar Linux eikä esim Ubuntua.
Miten joku voi loukkaantua siitä jos sanon että minulla jokin asia ei ole onnistunut Linuxissa?
Tuolla aiemmin sanoin, että moni Linux tietäjä suhtautuu ylimieleisesti niihin, jotka eivät ole Linux tietäjiä. Sinä kuulut näköjään siihen kategoriaan, johon tuo väite pätee.
Koneessani on Foobar-Linux ja pysyy, oli se sitten hyvä tai huono. Syynä on työasiat, miksi näin on.
Foobar-Linuxissa ei systeemihallinnassa ole Synaptic-pakettienhallintaa graafisessa moodissa. Päivitys näyttää onnistuvan vain yumilla.
> Lataa ja polta Ubuntu levylle. Käynnistä kone CD:ltä ja testaa, mitään et menetä kun kyseessä on live-cd (asennus onnistuu sitten halutessa samalla levyllä). Kun olet muutaman kerran koittanut, tule kertomaan miten "Linuxissa ei onnistu". <
Ubuntu ei tietääkseni mahdu yhdelle CD-levylle. Oman koneen levyasema ei osaa lukea DVD-levyjä, on sen verran vanha.
Foobar-Linuxin asennuksessa oli suuria vaikeuksia mm levyaseman DMA:n kanssa. Se joka asensi Linuxin koneeseeni, sanoi että ei ole koskaan ennen törmännyt vastaaviin ongelmiin Linuxia asentaessaan.
Minulla ei ole mitään syytä olettaa että Ubuntun asennus tai käynnistyminen levyltä menisi sen helpommin, joten jätän väliin.
Minulla on nyt toimiva ohjelmankehitysympäristö sulautettujen ohjelmien kirjoittamisesi ARM-prosessorille, joten en näe mitään syytä vaihtaa Linuxia mihinkään toiseen Linuxiin, vaikka se olisikin monessa suhteessa parempi. En tiedä miksi firmassa X, jolle aion tehdä töitä, käytetään Foobar-Linuxia, mutta minä aion käyttää joka tapauksessa samanlaista ohjelmankehitysympäristöä kuin he käyttävät.
Silloin kun kirjoitin aloitusviestin, niin en edes tiennyt että on olemassa monenlaisia Linuxeja.
"Koneessani on Foobar-Linux ja pysyy, oli se sitten hyvä tai huono"
Tässä tapauksessa lienee järkevää pysytellä foobarissa koska sillä on kuitenkin tavallaan helpoin toteuttaa tuon työprojektin samankaltaisuuden vuoksi. Missään tapauksessa sun ei kannata tässä vaiheessa vaihtaa .deb-jakeluun (ubuntu, debian jne..) koska niiden kautta oppiminen kestää vielä kauemmin ja työhommissa ei varmaankaan ole loputtomasti aikaa, jossain kyttää se deadline, viimeistään siinä kun asiakkaalta palaa käpy ("..mutta olen juuri asentamassa ubuntua uudelleen, kyllä se tästä .." hehe).
Jos sitten kiinnostus linuxiin herää niin sittenhän olet vapaa kokeilemaan muitakin jakeluita, arvelen kuitenkin että jos sisäistät miten kätevä tuo komentorivi on työkaluna niin et ehkä enää ole niin kiinnostunutkaan noista graafisista liittymistä sillä graafiset ohjelmat ovat vain graafisia liittymiä tekstipohjaisille ohjelmille joita voi aivan yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin ajaa komentorivin kautta.
"Ubuntu ei tietääkseni mahdu yhdelle CD-levylle"
No, kyllä se mahtuu, poltan parhaillaan Feistyä CD:lle vaikka se onkin jo hieman "vanha" mutta tiedän sen toimivan omassa koneessani todella hyvin.
"Minulla ei ole mitään syytä olettaa että Ubuntun asennus tai käynnistyminen levyltä menisi sen helpommin"
No ei välttämättä tai sitten juuri noin, lähinnä tuo riippuu ytimen versiosta ja ytimeen sisällytetyistä ajureista, Ubuntuhan käyttää nääs Canonicalin patchaamia kerneleitä eli Ubuntulla on oma kerneli joka versiosta riippuen saattaa osata käyttää DMA:ta asemasi kanssa tai sitten ei osaa.
"En tiedä miksi firmassa X, jolle aion tehdä töitä, käytetään Foobar-Linuxia"
Foobar näytti olevan jakelu joka on tehty kaupalliseksi eli lähinnä kai tuki on siinä maksullinen joskaan en tainnnut nähdä missään lataus-linkkiäkään eli ehkä sen joutuis tilaamaan postitse, en tsekannut. Eli tyypillinen yrityksille suunnattu linux-versio, ei niinkään tavalliselle harrastelijalle tai ylipäänsä työpöytää käyttävälle tarkoitettu. Varmaankin sen verran vielä viilattu linux että täytyy olla melkoisen osaava jos aikoo itse muokata foobaria käyttäjäystävällisemmäksi.
Siinä sun nyt kannattaa pysytellä, lähes identtisethän nuo komentorivin komennot ovat muissakin jakeluissa joten myöhemmin siirtyminen "tavallisen käyttäjän jakeluun" ei ole läheskään niin vaikeaa jos linux vielä kiinnostaa.
> ... sun ei kannata tässä vaiheessa vaihtaa .deb-jakeluun (ubuntu, debian jne..) koska niiden kautta oppiminen kestää vielä kauemmin ja työhommissa ei varmaankaan ole loputtomasti aikaa, jossain kyttää se deadline, viimeistään siinä kun asiakkaalta palaa käpy <
Tämä ensimmäinen projekti on sellainen, että sillä ei ole deadlinea. Nämä lisäominaisuudet ovat vain sellaisia, että ne olisi hyvä olla olemassa, sillä ne tuottavat lisäarvoa tuotteelle. Siis eka projekti on oppimisprojekti. Mulla itselläni on vaan kovat paineet saada projekti mahdollisimman nopeasti läpi - ihan oman itseni ja tulevaisuuteni takia. On siinä myös näytön paikkaa, vaikka tietävät että lähdin tähän hommaan noviisina Linuxin suhteen.
Juuri äsken yritin alustaa RS232-sarjaporttia omassa Linux-läppärissäni komennolla open("/dev/ttyS1" O_RDWR | O_NOCTTY | O_NODELAY | O_NONBLOCK);
Tämä palauttaa negatiivisen arvon eli virhetilanne. strerrer(errno) kertoo että virheen syy on: "Permission denied". Mistäköhän tuo voisi johtua? Sama komento toimii sulautetussa Linux systeemissä.
Puuttuukohan jokin ajuri vai miten tuota kannattaisi purkaa?
> arvelen kuitenkin että jos sisäistät miten kätevä tuo komentorivi on työkaluna niin et ehkä enää ole niin kiinnostunutkaan noista graafisista liittymistä sillä graafiset ohjelmat ovat vain graafisia liittymiä tekstipohjaisille ohjelmille joita voi aivan yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin ajaa komentorivin kautta. <
Windows/DOS maailmassa tein hyvin monia asioita komentoriveillä. DOSsin paikalla oli 4DOS jolla sai kirjoitettua hyvinkin monimutkaisia *.BAT-tiedostoja, joiden kautta tein eri versioiden kääntämiset, varakopioinnit, versionumeroinnit jne.
> "Ubuntu ei tietääkseni mahdu yhdelle CD-levylle"
No, kyllä se mahtuu, poltan parhaillaan Feistyä CD:lle vaikka se onkin jo hieman "vanha" mutta tiedän sen toimivan omassa koneessani todella hyvin. <
Foobar Linux vei kolme CD-levyä.
>...on olemassa monenlaisia Linuxeja.
Ei ole. On olemassa erilaisilla oletussoftilla toimitettavia jakelupaketteja ja niiden hallintaohjelmistoja mutta esim. jos haluat asentaa tuon Thunderbirdin tuosta tar-pakatusta tiedostosta niin menettely on kaikissa Linux-jakeluissa täsmälleen sama. Ja helppoa kuin heinänteko. Kertaakaan ei tarvitse klikata windowsmaisesti hiirellä yhtään mitään. ;)
http://www.cyberciti.biz/faq/install-thunderbird-2-in-linux/
Enpä ole käpistellyt sarjaportteja joten ei juurikaan käsitystä mikä voisi mättää.
Virheestä "Permission denied" mikä tarkoittaa että "käyttöoikeus kielletty" sekä O_RDWR yhdistelmästä voisi päätellä ettei kyseisellä käyttäjällä ole oikeuttaa lukea tai kirjoittaa tiedostoon /dev/ttyS1 eli tuohon sarjaliikennelaitteeseen. Oletko superuser (root) vai pelkkä user, tuohan on lähinnä rootin hommia oletuksena, lisäksi varmaan jokin ryhmä saa käsitellä noita portteja.
Ainakin voit aloittaa listaamalla tty-laitteista kuka saa tehdä mitäkin
ls -l /dev/ttyS?
Riippuen vähän kait siitä mikä laite tuolla perässä notkuu niin pitää ehkä kuulua myös kyseiseen ryhmään, omat ryhmäsi saat listattua komennolla
groups
Esim. Ubuntussa jos tuolla perässä olisi modeemi niin sitä käyttävän pitäisi kuulua ryhmään "dialout" tai modeemi pitäisi pistää toimimaan niin että kenellä tahansa on luku-, kirjoitus- tai suoritusoikeus ko. tty:hyn.
Enempää en osaakaan sanoa, ei ole edes sarjalaitteita jäljellä.. sarjahiirikin taitaa olla jo romua, en siis voi oikein tutkiakaan asiaa :(
"Foobar Linux vei kolme CD-levyä"
Käsittääkseni tämä Foobar on Red Hat Enterpricesta modattu versio ja on selvä ettei RHE mene mitenkään yhdelle CD:lle joten Foobarkin on isompi kasa levyjä.
Debianissa ja Ubuntussa homma menee niin että asennusmediana on erilaisia vaihtoehtoja, Debianin saa pienimmillään "netinstall" muodossa jolloin tarvitaan vain muutaman kymmenen Megan palikka johon asentava osa saadaan ja asennus suoritetaan netin kautta. Ubuntun Live-CD:llä puolestaan siis vain Gnome-työpöytä perusohjelmineen sekä asennusohjelma. Kun Debian tai Ubuntu on asennettu loppujen ohjelmien asennus tehdään internetistä. Toisaalta voi imuroida kaikki Debianin about 12 CD-romppua tai DVD:n jos aikaa ja halua on, Ubuntun kohdalla serverin asentamiseen tarvitaan Server-version CD-romppu jne, vaihtoehtoja on useita. Mutta kyllä toimiva asennusmedia joka sisältää jo yhden työpöytäympäristön niin menee kyllä yhdelle CD:lle.
> Enpä ole käpistellyt sarjaportteja joten ei juurikaan käsitystä mikä voisi mättää. <
Kyse oli nimenomaan siitä että mulla ei ollut oikeuksia sarjaportteihin. (Eipä tuommoista wanha Windows käyttäjä tule heti ajatelleeksi.)
Kun loggasin sisään superuserina, niin portit rupesivat toimimaan. Myöhemmin sain asennettua itsellenikin oikeudet portteihin, joten nyt voin käpistellä niitä myös omana itsenäni.
Mitä romppujen määrään tulee, niin sitä selittänee osittain se että koneeni näyttää olevan varustettu myös serveriksi.
> >...on olemassa monenlaisia Linuxeja.
Ei ole. On olemassa erilaisilla oletussoftilla toimitettavia jakelupaketteja ja niiden hallintaohjelmistoja ...<
Saivartelua. Minun kielenkäytössäni Ubuntu on eri Linux kuin vaikka Red Hat vaikka kerneli olisikin yhteinen.
Ehkä logiikkasi mukaan Opel ja Fiat ovat yksi ja sama auto kun kummassakin käytetään täsmälleen samaa diesel-konetta.
Älä tee oletuksia muiden Linuxeista oman Linuxisi perusteella. (Tai jos saivarellaan, niin Linux-jakelupakettien perusteella.)
Katso: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000035668548
Suuri kiitos Sinulle kun olet vastaillut posteihini ja antanut hyviä linkkejä.
Linuxista on pikkuhiljaa muodostunut pelkkä väline työn tekemiseksi eikä se enää näyttele pääosaa. Eli nyt menee enemmän energiaa varsinaiseen tehtävään työhön, eikä enää siihen välineeseen, jolla työ tehdään.
Mikko
"onnistuuko asennus Linuxissa tavalliselta ihmiseltä?"
korjattu:
"onnistuuko asennus Foobarissa tavalliselta ihmiseltä"
Jos sulla on paska jakelu niin et voi vittu jokaista jakelua niputtaa samaan! Linux on ydin ja Linux käyttöjärjestelmiä on useita.
ps: esimerkiksi Ubuntussa Thunderbird asennetaan ihan simppelisti parilla klikkauksella omista pakettivarastoista. Ja päivitykset pelaa.
Vain Linux tietäjä osaa kysyä oikeita Linux-kysymysiä. Kiitos. Tuo oli arvokasta tietoa.