Jäsenkorjaus, kevyt harjoittelu ja fysioterapia selkäkivun hoidossa
Jäsenkorjauksesta ei-spesifin selkäkivun hoidossa julkaistiin vuonna 2002 kansainvälinen tutkimusartikkeli.
Alkuosassa kirjoittajat esittelevät vuoteen 2002 mennessä julkaistuja ei-spesifin selkäkivun manipulaatiohoitotutkimuksia. Tuloksia on sekä puolesta että vastaan, joten kirjoittajien mielestä asiaa oli hyvä tutkia. Tämän jälkeen kirjoittajat esittelevät Pohjanmaan jäsenkorjaustraditiota. Heidän käsityksensä mukaan sen katsotaan olevan perusta sellaisille 'akateemisille' manipulaatioille kuin naprapatia, kiropraktiikka ja osteopatia. Jostain syystä tästä puuttuu että jälkimmäiset suuntaukset kyllä tulivat Amerikasta Pohjanmaalle.
Tutkimukseen oli valittu 132 työikäistä potilasta. joilla oli vähintään 7 viikon selkäkipu takana. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäistä ryhmää hoitivat jäsenkorjaajat, toinen sai fysioterapiaa ja kolmannelle ryhmälle opastettiin kevyttä liikeharjoittelua. Tutkimushoitaja arpoi hoidettavat ryhmiin. Tutkimuksen tekijät saivat tietää kuuden kuukauden hoitojakson jälkeen, kuka kuului mihinkäkin ryhmään. Koehenkilöitä ei sokkoutettu.
Koehenkilöiltä kysyttiin 6 viikon, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua 5-portaisella asteikolla, onko kipu muuttunut alkuhetkestä. Tulosten tulkintavaiheessa porrastus kuitenkin muutettiin 3-portaiseksi (parempi, ennallaan, huonompi). Ensimmäisessä kyselyssä jäsenkorjausryhmästä useampi kuin muista vastasi, että selkä on parempi kuin alussa (hieman tai selvästi). Seuraavilla neljällä kyselykerralla kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa ei enää saatu.
Toisena seurantamenetelmänä käytettiin Oswestry-kyselyä. Se on lomake, johon vastaajat rastittavat lähinnä miten selkäkipu haittaa normaalia toimintaa, ja vastauksista lasketaan indeksi. Oswestry-kyselyllä koehenkilöiden toimintakyvyn muutokselle saatiin tilastollisesti merkitsevä ero eri ryhmissä. Tosin tässä kohtaa artikkelin taulukosta 1 käy ilmi, että ryhmien satunnaistaminen ei ollutkaan ihan onnistunut. Kun tutkimuksen alussa ryhmien pitäisi olla mahdollisimman tasaisia, niin jäsenkorjausryhmässä keskimääräinen indeksi olikin alussa selvästi suurempi kuin muilla. Lopussa fysioterapiaryhmä oli paremmassa kunnossa kuin jäsenkorjattu, mutta muutos ei ollut yhtä suuri kuin jäsenkorjatuilla. Kirjoittajat toteavat sivulla 102, että tämä saattaa selittää muutoksen suuruuden. Ts. normaalisti tutkimusjakson aikana eroilla on taipumus tasoittua vaikka hoidoilla ei olisi vaikuttavuuseroa.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin KELAlta sekä terveyskeskuksista koehenkilöiden sairauslomien kestot sekä terveyskeskuskäynnit selän takia ja muista syistä. Selkäkivuista johtuvien terveyskeskuskäyntien määrä väheni fysioterapiaryhmässä. Muissa ryhmissä ei. Kaikista syistä johtuvat terveyskeskuskäynnit eivät vähentyneet missään ryhmässä. Sairauslomat eivät merkitsevästi vähentyneet missään ryhmässä. Sairauslomien keston mittaamisessa tosin pitää huomioida, että selkäkipu oli keskimäärin aika lievää, joten mitattavia eroja ei välttämättä saada.
Eli kaiken kaikkiaan eroja hoitomuotojen välille ei saatu.
Tutkittavat kävivät kuitenkin myös muissa hoidoissa kuin tutkituissa, mikä hankaloittaa entisestään vaikuttavuuden arviointia. Vain kolmasosa koehenkilöistä käytti pelkästään määrättyä hoitoa. Oikeastaan tutkimuksen ainoa jäsenkorjauksen kannalta positiivinen tulos oli, että ne jäsenkorjattavat, jotka käyttivät vain jäsenkorjausta, saivat keskimäärin hieman paremman tuloksen Oswestry-kyselyssä kuin muut. Tosin näitä henkilöitä oli vain 14. Voisi yrittää tulkita, että heidän hieman parempi tuloksensa johtui siitä. Tosin vähintään yhtä perusteltua on arvata, että he paranivat itsestään nopeammin kuin muut. Ne jäsenkorjattavat, joilla kipu jatkui, hakeutuivat muihin hoitoihin esimerkiksi fysioterapiaan. Kirjoittajat toteavat, että tässä kohtaa tulos saattoi olla ihan sattumaa.
Aika ympäripyöreän jutun lopuksi tutkijat toteavat, että tuloksiin pitää suhtautua äärimmäisellä varovaisuudella ja tutkimus täytyisi toistaa, mieluiten jossain toisessa populaatiossa.
Nimimerkillä Hoidettu esiintyvä kirjoittaja on esittänyt tästä tutkimuksesta useita virheellisiä ja jopa keskenään ristiriitaisia väitteitä. Välillä tutkimus on hänen mielestään osoittanut jäsenkorjauksen tehokkaaksi. Välillä tulokset eivät merkitse mitään, kun Hoidettu tietää, kuinka asiat ovat. Välillä Hoidettu on ollut sitä mieltä, että positiivisia tuloksia ei tullut. Mahdolliseksi selitykseksi on jopa yritetty esittää sellaista, että asialla eivät olisikaan todella olleet mestariparantajat vaan kokemattomat oppilaat...
Jos jotakuta oikeasti kiinnostaa,mistä oli kysymys, niin alla on lähde, josta faktat voi tarkistaa itse. Samasta tutkimuksesta on myös toinen artikkeli, josta käy tarkemmin ilmi käytetyt menetelmät. Nekin ovat saattaneet vuosien saatossa kehittyä.
Hemmilä HM, Keinänen-Kiukaanniemi SM, Levoska S, Puska P.
Long-term effectiveness of bone-setting, light exercise therapy, and physiotherapy for prolonged back pain: a randomized controlled trial. J Manipulative Physiol Ther. 2002 Feb;25(2):99-104.
Jäsenkorjauksesta ei-spesifin selkäkivun hoidossa julkaistiin vuonna 2002 kansainvälinen tutkimusartikkeli.
Alkuosassa kirjoittajat esittelevät vuoteen 2002 mennessä julkaistuja ei-spesifin selkäkivun manipulaatiohoitotutkimuksia. Tuloksia on sekä puolesta että vastaan, joten kirjoittajien mielestä asiaa oli hyvä tutkia. Tämän jälkeen kirjoittajat esittelevät Pohjanmaan jäsenkorjaustraditiota. Heidän käsityksensä mukaan sen katsotaan olevan perusta sellaisille 'akateemisille' manipulaatioille kuin naprapatia, kiropraktiikka ja osteopatia. Jostain syystä tästä puuttuu että jälkimmäiset suuntaukset kyllä tulivat Amerikasta Pohjanmaalle.
Tutkimukseen oli valittu 132 työikäistä potilasta. joilla oli vähintään 7 viikon selkäkipu takana. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäistä ryhmää hoitivat jäsenkorjaajat, toinen sai fysioterapiaa ja kolmannelle ryhmälle opastettiin kevyttä liikeharjoittelua. Tutkimushoitaja arpoi hoidettavat ryhmiin. Tutkimuksen tekijät saivat tietää kuuden kuukauden hoitojakson jälkeen, kuka kuului mihinkäkin ryhmään. Koehenkilöitä ei sokkoutettu.
Koehenkilöiltä kysyttiin 6 viikon, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua 5-portaisella asteikolla, onko kipu muuttunut alkuhetkestä. Tulosten tulkintavaiheessa porrastus kuitenkin muutettiin 3-portaiseksi (parempi, ennallaan, huonompi). Ensimmäisessä kyselyssä jäsenkorjausryhmästä useampi kuin muista vastasi, että selkä on parempi kuin alussa (hieman tai selvästi). Seuraavilla neljällä kyselykerralla kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa ei enää saatu.
Toisena seurantamenetelmänä käytettiin Oswestry-kyselyä. Se on lomake, johon vastaajat rastittavat lähinnä miten selkäkipu haittaa normaalia toimintaa, ja vastauksista lasketaan indeksi. Oswestry-kyselyllä koehenkilöiden toimintakyvyn muutokselle saatiin tilastollisesti merkitsevä ero eri ryhmissä. Tosin tässä kohtaa artikkelin taulukosta 1 käy ilmi, että ryhmien satunnaistaminen ei ollutkaan ihan onnistunut. Kun tutkimuksen alussa ryhmien pitäisi olla mahdollisimman tasaisia, niin jäsenkorjausryhmässä keskimääräinen indeksi olikin alussa selvästi suurempi kuin muilla. Lopussa fysioterapiaryhmä oli paremmassa kunnossa kuin jäsenkorjattu, mutta muutos ei ollut yhtä suuri kuin jäsenkorjatuilla. Kirjoittajat toteavat sivulla 102, että tämä saattaa selittää muutoksen suuruuden. Ts. normaalisti tutkimusjakson aikana eroilla on taipumus tasoittua vaikka hoidoilla ei olisi vaikuttavuuseroa.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin KELAlta sekä terveyskeskuksista koehenkilöiden sairauslomien kestot sekä terveyskeskuskäynnit selän takia ja muista syistä. Selkäkivuista johtuvien terveyskeskuskäyntien määrä väheni fysioterapiaryhmässä. Muissa ryhmissä ei. Kaikista syistä johtuvat terveyskeskuskäynnit eivät vähentyneet missään ryhmässä. Sairauslomat eivät merkitsevästi vähentyneet missään ryhmässä. Sairauslomien keston mittaamisessa tosin pitää huomioida, että selkäkipu oli keskimäärin aika lievää, joten mitattavia eroja ei välttämättä saada.
Eli kaiken kaikkiaan eroja hoitomuotojen välille ei saatu.
Tutkittavat kävivät kuitenkin myös muissa hoidoissa kuin tutkituissa, mikä hankaloittaa entisestään vaikuttavuuden arviointia. Vain kolmasosa koehenkilöistä käytti pelkästään määrättyä hoitoa. Oikeastaan tutkimuksen ainoa jäsenkorjauksen kannalta positiivinen tulos oli, että ne jäsenkorjattavat, jotka käyttivät vain jäsenkorjausta, saivat keskimäärin hieman paremman tuloksen Oswestry-kyselyssä kuin muut. Tosin näitä henkilöitä oli vain 14. Voisi yrittää tulkita, että heidän hieman parempi tuloksensa johtui siitä. Tosin vähintään yhtä perusteltua on arvata, että he paranivat itsestään nopeammin kuin muut. Ne jäsenkorjattavat, joilla kipu jatkui, hakeutuivat muihin hoitoihin esimerkiksi fysioterapiaan. Kirjoittajat toteavat, että tässä kohtaa tulos saattoi olla ihan sattumaa.
Aika ympäripyöreän jutun lopuksi tutkijat toteavat, että tuloksiin pitää suhtautua äärimmäisellä varovaisuudella ja tutkimus täytyisi toistaa, mieluiten jossain toisessa populaatiossa.
Nimimerkillä Hoidettu esiintyvä kirjoittaja on esittänyt tästä tutkimuksesta useita virheellisiä ja jopa keskenään ristiriitaisia väitteitä. Välillä tutkimus on hänen mielestään osoittanut jäsenkorjauksen tehokkaaksi. Välillä tulokset eivät merkitse mitään, kun Hoidettu tietää, kuinka asiat ovat. Välillä Hoidettu on ollut sitä mieltä, että positiivisia tuloksia ei tullut. Mahdolliseksi selitykseksi on jopa yritetty esittää sellaista, että asialla eivät olisikaan todella olleet mestariparantajat vaan kokemattomat oppilaat...
Jos jotakuta oikeasti kiinnostaa,mistä oli kysymys, niin alla on lähde, josta faktat voi tarkistaa itse. Samasta tutkimuksesta on myös toinen artikkeli, josta käy tarkemmin ilmi käytetyt menetelmät. Nekin ovat saattaneet vuosien saatossa kehittyä.
Hemmilä HM, Keinänen-Kiukaanniemi SM, Levoska S, Puska P.
Long-term effectiveness of bone-setting, light exercise therapy, and physiotherapy for prolonged back pain: a randomized controlled trial. J Manipulative Physiol Ther. 2002 Feb;25(2):99-104.
Vastaukset 60
Vanhimmat
olisi tietää, kun tutkimus tehtiin keski-pohjanmaalla, että oliko fysioterapeutit myös saaneet oppia jäsenkorjaajilta? Siinäpä mietittävää, mutta näistä mainituista, öh,"akateemisista" manipulaattoreista ei tietääkseni ole mitään vertailututkimusta koskaan tehtykään. Lopuksi historiaa: n. 1860 vuonna muutti amerikkaan henkilöitä keski-pohjanmaalta ja silloin tieto sekä taito vietiin sinne. Eräs kauppias lienee olleen erityisen kiinnostunut heistä...
>n. 1860 vuonna muutti amerikkaan henkilöitä keski-pohjanmaalta ja silloin tieto sekä taito vietiin sinne
Vähän vaihtoehtoinen näkemys. Kyllä 20-luvulla USAsta pikemminkin palasi Keski-Pohjanmaalle kiropraktikkoja. Heillä oli ihan diploomit, mitä mainostettiin kovasti. Nyt näistä on haluttu tehdä vähän myyttisempiä perinneparantajia.
Perinteinen jäsenkorjaus on ollut Suomessa jo satoja vuosia. Toki 1900-luvun alussa eräät jäsenkorjaajat saivat asiantuntija-apua jenkeistä palanneilta kiropraktikoilta. Mutta eivät kyllä näy tekniikoitaan muuttaneen sen tuloksena.
Sääli ettei nykykiropraktikot ole enää yhtä hyviä kuin ennen. Useimmat eivät edes niskaan uskalla koskea ja lantiotakin hoitavat jollain METillä eivät kiropraktiikalla. Nilkkoihin eivät juuri koske eivätkä olkapäihin. Pelkää nikamahiplausta nykyään. Poikkeuksiakin tosin on.
"Useimmat eivät edes niskaan uskalla koskea"
Jos hoitajalla on edes jonkinasteinen käsitys anatomiasta, hän ei ihan herkästi lähde kiertämään kaularankaa. Kiertoliikkeessä valtimo venyy ja voi seurata pysyvä halvaantuminen. Riskistä tietämätön maallikko tai pelimies ei tällaista tietenkään hätkähdä.
yle.fi/mot/mv060313/kasikirjoitus.htm
Mistä muuten löysit kuvaukset ennen 1920-lukua käytössä olleista manipulaatiotekniikoista? Ei taida ihan omakohtaista tietoa olla kuitenkaan. Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Amerikan kiropraktikkoliike olisikin saanut vaikutteita Keski-Pohjanmaalta?
> Jos hoitajalla on edes jonkinasteinen käsitys anatomiasta, hän ei ihan herkästi lähde kiertämään kaularankaa.
Eikö lääkärillä ole tietoa, käsitystä anatomiasta, koska kiertoja, jopa äkkinäisiä "rytkäytyskiertoja" on tehty?
Onkohan "pelimies ollut asialla"?
Kiertomanipulaatio ei ole ainoa manipulaatiokeino avata niskan lukkoja ja parantaa liikkuvuutta.
"Mistä muuten löysit kuvaukset ennen 1920-lukua käytössä olleista manipulaatiotekniikoista? Ei taida ihan omakohtaista tietoa olla kuitenkaan. "
Mäkelä ja Karppinen ovat saaneet oppinsa sukunsa joltain edeltäjältä. Karppisen juuret on muistaakseni muualta kuin Pohjanmaalla.
"Oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että Amerikan kiropraktikkoliike olisikin saanut vaikutteita Keski-Pohjanmaalta? "
En ole sitä mieltä. Mahdollista se toki on. Mistä se Palmer taitonsa keksi? Ei tuollaista ihan tyhjästä nyhjästä. Kyllä se on opittu joltakin, kuten naprapatia ja OMT-fysioterapia jne. Ehkäpä Palmer sai oppinsa suomalaiselta jenkkeihin lähteneeltä siirtolaiselta tai vaikkapa intiaaneilta? Olihan heilläkin vastaavia taitoja.
Palmerin opin juuret on aika tarkkaan dokumentoitu. Hän luki paljon aikansa parannuskirjallisuutta ja oli sekaantunut moneen nyt humpuukiksi tiedettyyn ideean kuten frenologia, henkiparannus ja magneettihoito. Hän myös väitti pystyvänsä parantamaan syövän kiroprakiikalla, mutta eihän siitä mitään tullut.
Opillisesti tärkein lähde oli kuitenkin Stillin osteopatia. Se taas oli kehitetty jo USAn sisällissodan aikana eli ennenkuin Pohjanmaalta lähdettiin Amerikkaan.
Pohjalainen jäsenkorjaus ei muutu vaikuttavammaksi sillä, että sen käytännöille keksitään myyttisempää alkuperää kuin oikeasti on. Eikä epärehellisyys ole markkinoinnissakaan kovin kaunista.
>Opillisesti tärkein lähde oli kuitenkin Stillin osteopatia.
Enpä ole tutustunut. Täytyy vähän lueskella.
>Se taas oli kehitetty jo USAn sisällissodan aikana eli ennenkuin Pohjanmaalta lähdettiin Amerikkaan.
Suomalaisia lähti ameriikkaan kyllä jo 1640-luvulla. Eikös se ole ennen sisällissotaa? ;)
>Pohjalainen jäsenkorjaus ei muutu vaikuttavammaksi sillä, että sen käytännöille keksitään myyttisempää alkuperää kuin oikeasti on.
Itse pidän sitä pohjalaista jäsenkorjausta yhtä toimivana kuin kiropraktiikkaa, riippuen tietenkin paljon kiropraktikostakin. Kalevalainen jäsenkorjaus tosin saattaa olla vielä parempaa. No tämäkin riippuu ketä vertaa kehen. Kaikki on keskimäärin paljon fysioterapiaa parempaa ja parhaimmillaan loistavaa hoitoa. Sitä prhaimmillaan olevaa hoitoa antavia ei valitettavasti montaa ole.
"humpuukiksi tiedettyyn ideean kuten frenologia, henkiparannus ja magneettihoito."
Henkiparannus toimii hyvin, niinkuin kai kaikki hyvin tietää, joten miksi väität idioottimaisia asioita hyvätasoisesta terveydenhoidosta.
Onko todellakin niin, että nämä ainaiset tutkimukset ovat ne terveydenhoidoksi sanotun toiminnan tärkein, ja ensisijainen tarkoitus ja päämäärä, jolta nämä kannanotot vaikuttavat?
Luulisi, että niitä ei joka välissä tyrkytetä ensimmäisinä terveydenhoidosta puhuttaessa.
Tiedämmehän ilman tutkimuksiakin, että jokainen ihminen ja tapaus on omansa ja erilainen, ja muuttuvia tekijöitä on niin paljon, että jossain tutkimuksessa kaikkia osatekijöitä ja niiden vaikutuksia ei varmaankaan pystytä kartoittamaan ja huomioimaan.
Jollekin yksilölle ja tapaukseen auttaa tämä käsittely, toiselle sen vaikutukset voivat olla vähäisemmät.
Siinä tapauksessa voivat auttaa taas jotkut muut menetelmät, ja voivat tuoda paremman tuloksen.
On turhaa esittää tutkimuksia 100%:na totuuksina, kaikissa tapauksissa.
Sen sijaan suuntaa antavina näyttöinä niillä varmaankin on sijansa!
Jäsenkorjaus pärjännyt hyvin:
http://www.hieronta-nasi.fi/Palvelut/Artikkeli_Kalevalainen.htm
Hieronta-Nasin mainokseen on edellä esitellystä tutkimuksesta poimittu kohta, jossa kerrotaan, että ne 14 jäsenkorjattavaa, jotka eivät käyttäneet muita hoitoja, paranivat hieman paremmin. Siis 31 jäsenkorjausryhmään arvottua turvautui lopulta muihinkin hoitokeinoihin. Tutkimuksessa sanotaan ihan reilusti, että tulos voi olla sattumaa. Ei myöskään tarvitse olla erityislahjakas päätelläkseen, että jäsenkorjauksen tehottomuus saattoi olla syy siihen, miksi alettiin hakea muuta hoitoa. Jos minulla olisi pitkittynyt selkäkipu ja jäsenkorjaus ei auttaisi, niin varmaan hakisin lääkäriltä apua, kipulääkettä tai hakeutuisin fysioterapeutille tai kuntoutukseen, kuten suurin osa tekikin.
Hieronta-Nasin sivulla esitetty väite, että jäsenkorjaus auttoi yli 80% hoidetuista, on melko mielenkiintoinen. Todellisuudessa Hemmilä ym. kirjoittavat, että eri ryhmissä ei ollut merkitseviä paranemiseroja. Ts. selkäkipu hellitti vuoden mittaan samalla todennäköisyydellä riippumatta siitä, annettiinko jäsenkorjausta. fysioterapiaa vai neuvottiinko voimistelemaan. Itse asiassa 16% jäsenkorjattavista kertoi selkänsä olleen vuoden kuluttua huonompi kuin alussa.
Tässä siitä linkistä poimittu Hesarin juttu:
"Kalevalainen jäsenkorjaus on monesti tehokkaampi ja edullisempi hoitomuoto kuin tavanomainen fysioterapia, kertoo Kuopion yliopistossa valmistunut tutkimus.
Jäsenkorjaus tarkoittaa käsin parantamista. Hoidon aikana parantaja "kuuntelee" käsin ja tulee käsitelleeksi merkittävän osan kiinalaisen perinteisen lääketieteen akupunktiopisteistä.
Tutkimuksen hoito-ohjelmaan osallistui 118 alaselkäkivuista kärsivää. Heidät jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai perinteisiä hoitoja ja verrokkiryhmä fysioterapiaa. Hoitojen tehoa arvioitiin kolmen vuoden aikana muun muassa kipujanan avulla ja erilaisin toiminta- ja liikkuvuustestein.
Perinteisten hoitojen ryhmään kuuluneet kokivat saaneensa selkä-, niska-, hartia- ja olkapäävaivoihinsa hieman enemmän helpotusta kuin fysioterapiaryhmät. Perinteisen hoidon ansioista tutkittavat saattoivat myös vähentää särkylääkkeiden syöntiä ja olivat vähemmän pois töistä.
Fysioterapiaa saaneiden alaselän mittausarvot ja selän symmetrisyys olivat kuitenkin paremmat kuin kalevalaisessa ryhmässä olleilla.
"Sen selittää lisääntynyt liikunta ja säännöllinen venyttelyohjelma, kun asiakkaat jatkoivat niitä myös hoitosarjan jälkeen", projektiitutkija Nina Zaproudina Kuopion yliopiston fysiologian laitokselta toteaa.
Tutkimuksessa arvioitiin myös hoitajien vuorovaikutustaitoja. Jäsenkorjaajat pärjäsivät tässäkin vertailussa fysioterapautteja paremmin. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja iän, koulutustason tai kivun voimakkuuden tai toimintakyvyn osalta.
Puolet suomalaisista turvautuu joskus jäsenkorjaushoitoihin, muistuttaa tutkimuksen vetäjiin kuuluva Kuopion yliopiston emeritusprofessori Osmo Hänninen. Sen takia olisi tärkeää, että terveydenhoitohenkilökunta perehdytettäisiin näihinkin hoitotapoihin. (Timo Rautava, HS,15.5.2006)"
Lisää lainausta linkistä:
"Kansanlääkintäkeskuksen lääkäri Heikki Hemmilä on 1990- luvun puolivälistä saakka tutkinut kaustislaisen jäsenkorjaushoidon vaikuttavuutta pitkittyneeseen selkäkipuun. Hän valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Tutkimusartikkeleita on julkaistu mm. yhdysvaltalaisessa kiropraktikkoliiton tiedelehdessä. Hemmilän tutkimuksen mukaan kaustislainen jäsenkorjaus auttaa pitkittyneessä selkäkivussa paremmin kuin perinteinen fysioterapia tai selkävoimistelu.
- Kansanlääkintäkeskuksessa tehtyyn jäsenkorjaustutkimukseen otettiin 114 työikäistä potilasta, jotka olivat kärsineet selkäkivusta yli 7 viikkoa. Heillä ei saanut olla vasta-aiheita millekään suunnitelluista hoidoista, esim. luunmurtumia, syöpää tai reumaattista sairautta. Tutkimusryhmässä työskentelivät professori Pekka Puska Kansanterveyslaitokselta, professori Sirkka Keinänen-Kiukaannniemi ja LKT Sinikka Levoska Oulun yliopistosta, kertoo Heikki Hemmilä.
Jäsenkorjausta saaneet selkäpotilaat pärjäsivät parhaiten
Tutkimuksessa seurattiin selkäpotilaiden oireita vuoden ajan sen jälkeen, kun heidät oli arvottu saamaan joko fysioterapiaa, jäsenkorjausta tai ohjattua kevyttä selkävoimistelua. Lisäselvitys tehtiin sellaisista potilaista, jotka eivät seurantavuoden aikana ottaneet tutkimushoitojen lisäksi muita hoitoja, koska haluttiin sulkea pois lisähoitojen sekoittava vaikutus. Tällaisia potilaita oli noin kolmasosa kaikissa hoitoryhmissä.
- Tässä jäsenkorjausryhmä pärjäsi ylivoimaisesti parhaiten. Erikoista oli myös se, että jäsenkorjauksen vaikutus näytti vain korostuvan, mitä pitemmälle aika kului. Jäsenkorjauksen jälkeen eri kudokset ehkä toipuvat eri nopeudella: lihaskramppi nopeimmin, sen aiheuttama hermopinne hitaammasti ja liikkumattomuuden tai virheellisen liikeradan aiheuttama rustovaurio eli nivelrikko kaikkein hitaimmin, pohtii Hemmilä.
Apua yli 80 prosentille
Tässä tiettävästi ensimmäisessä jäsenkorjauksen vaikuttavuustutkimuksessa kaustislainen jäsenkorjaus auttoi yli 80 prosenttia potilaista ja se näytti olevan selkeästi paras hoito noin kolmasosalle pitkittynyttä selkäkipua potevista.
- Kunpa vain voisimme erottaa nämä potilaat etukäteen. Yksi keino on tietysti kokeilla jäsenkorjausta ensin, kuten Kaustisilla on tehty jo vuosikymmeniä, kunhan kiireellisen hoidon tarve ja mahdolliset vasta-aiheet on ensin poissuljettu, sanoo Heikki Hemmilä.
Jo ensimmäinen kansainvälisessä tiedejulkaisuissa julkaistu artikkeli herätti maailmalla huomiota, ja Hemmilän henkilötiedot pyydettiin mm. arvossapidettyyn Marquis' Who's who in the world- hakuteokseen.
Tekeillä lisätutkimus
Nyt Hemmilä valmistelee artikkelia, jossa hän selvittää, mitkä etukäteen mitatut tekijät ennustavat hoidon lopputulosta eri hoitoryhmissä.
- Tarkoitus on tutkia, vaikuttaako jäsenkorjaus paremmin jollakin potilasryhmällä kuin toisella sekä onko jäsenkorjauksen vaikutuksella erilaiset ennustetekijät kuin esimerkiksi fysioterapialla, eli onko sittenkin kyse uskonasiasta. Olen tutkinut mm. potilaiden etukäteisasenteita vaihtoehtohoitoihin, suggestioalttiutta ja depressiivisyyttä.
- Analyysissä ovat luonnollisesti mukana tutkittavien ammattiala, ikä ja sukupuoli kuten myös heidän elintapansa mukaan lukien liikuntatottumukset ja tupakointi, kertoo Hemmilä.
Kaikki hoito ei yhtä tehokasta
Hemmilä muistuttaa, että hänen tekemänsä tutkimuksen tulosta ei voida yleistää kaikkia maallikkoparantajia koskevaksi. Kaikkien antama hoito ei välttämättä ole yhtä tehokasta, ja pahimmillaan varomaton jäsenkorjaus voi aiheuttaa luunmurtuman tai jopa halvauksen.
- Yhtenä ammattitaidon mittarina on pitkäaikainen kokemus, toinen on hyvä maine. Kolmas kriteeri, jota mielelläni korostan, on parantajan suhtautuminen muihin hoitoalan harjoittajiin. Riittävän hyvin omat taitonsa ja sen rajat tunteva parantaja osaa antaa arvon myös muille parantajille. Hän malttaa ohjata asiakkaansa muualle, jos ei itse saa häntä autetuksi, toteaa Heikki Hemmilä."
"Nimimerkillä Hoidettu esiintyvä kirjoittaja on esittänyt tästä tutkimuksesta useita virheellisiä ja jopa keskenään ristiriitaisia väitteitä. "
-Sinä et vain ymmärrä kaikkea mitä kirjoitan.
"Välillä tutkimus on hänen mielestään osoittanut jäsenkorjauksen tehokkaaksi. Välillä tulokset eivät merkitse mitään, kun Hoidettu tietää, kuinka asiat ovat."
-Käsittääkseni tutkimus on osoittanut jäsenkorjauksen tehokkaaksi. Näin myös itse ymmärsin luettuani sen. Saman on tehnyt moni muukin. Olet suomentanut ehkä jonkin kohdan väärin?
"Välillä Hoidettu on ollut sitä mieltä, että positiivisia tuloksia ei tullut."
-Ei, tuo on sinun uskomuksesi.
"Mahdolliseksi selitykseksi on jopa yritetty esittää sellaista, että asialla eivät olisikaan todella olleet mestariparantajat vaan kokemattomat oppilaat... "
-Ei vaan asialla eivät olleet mestariparantajat vaan heidän oppilaansa, joilla oli tuolloin joidenkin vuosien kokemus. Silläkin kokemuksella saivat aikaan hoitoon tyytyväisiä potilaita.
Tiedätkö edes mitä manipulaatiotekniikkaa hoidoissa käytettiin?
"Olet suomentanut ehkä jonkin kohdan väärin?"
Voit ihan vapaasti kertoa minkä kohdan.
"...asialla eivät olleet mestariparantajat vaan heidän oppilaansa, joilla oli tuolloin joidenkin vuosien kokemus."
Heh heh. Kysypä Hoidettu Hemmilältä, kuka hoiti. Annan sellaisen vinkin, että kokenein oli tehnyt hommaa 30 vuotta. Jos oppilas oli tutkimuksen tekohetkellä 70-vuotias, niin oli varmaan hyvä, että mestaria ei enää vaivattu.
Täytyy katsoa illalla tarkemmin sun suomennoksiasi.
Osalla kaustislaisista on takanaan pitkä kokemus. Eivät kuitenkaan käsittääkseni vedä vertoja mestareille Penttilä ja Mäkelä. Näin ainakin sekä Mäkelää että kaustislaisia kokeilleet potilaat kertovat.
Uutinen on aina oikeassa?
"Kaustisen kuuluisaa näppitaitoa on nyt myös tieteellisesti tutkittu. Väitöstutkimuksessa vertailtiin jäsenkorjauksen, fysioterapian ja kevyen voimisteluohjelman vaikutusta pitkittyneen selkäkivun hoidossa. Tuloksena oli, että jäsenkorjaukseen osallistuneilla selän liikkuvuus parani ylivoimaisesti parhaiten. "
Ja tuossa oli siis tutkittu vain kevyttä jäsenkorjausta. Se on kyllä hyvää selkärangalle, jopa parempaa kuin kiropraktiikka. Ja turvallista! Tiedätkö mitä eroa niiden tekniikassa on?
Tuon tekstin copypastesit Kaustisen jäsenkorjaus oyn sivulta. Olet kaikkien näiden vuosien jälkeen hankkinut oman kertomasi mukaan sen alkuperäisen viisisivuisen tutkimuksen aiheesta. Mitä jos lukisit sen joskus. Kumpi mahtaa olla luotettavampi lähde?
Olet väittänyt, että Hemmilän ym. tutkimuksessa oppilailla oli vain jonkun vuoden kokemus asiasta. Onko niin, että sinä et todellisuudessa tiedä, ketkä parantajat olivat kyseessä vai pidätkö oikeasti 30 vuoden hoitokokemusta lyhyenä?
"Tuon tekstin copypastesit Kaustisen jäsenkorjaus oyn sivulta."
En vaan Akuutti-ohjelman sivuilta. Taas olit väärässä ja vain oletit.
"Mitä jos lukisit sen joskus. Kumpi mahtaa olla luotettavampi lähde? "
Luin sen jo. Siinä kerrottiin, että jäsenkorjaus oli toimiva hoitomuoto.
"Onko niin, että sinä et todellisuudessa tiedä, ketkä parantajat olivat kyseessä vai pidätkö oikeasti 30 vuoden hoitokokemusta lyhyenä? "
Alunperin luulin heidän olleen Mäkelän ja Penttilän opettamia, koska hehän sen pilottinäytön antoivat ja jossakin luin hänen oppilaidensa opetelleet taitoja videolta.
Ilmeisesti eivät kuitenkaan ole oppilaita vaan joitain ihan muita, mutta ehkä kuitenkin Mäkelän ja Penttilän opissa olleita jossakin määrin. Tai heiltä hiukan oppineita tai sitten jopa ihan omaa tekniikkaa käyttäviä.
> Heidän käsityksensä mukaan sen katsotaan olevan perusta sellaisille 'akateemisille' manipulaatioille kuin naprapatia, kiropraktiikka ja osteopatia. Jostain syystä tästä puuttuu että jälkimmäiset suuntaukset kyllä tulivat Amerikasta Pohjanmaalle.
Se että kiropraktiikka ja osteopatia tuli Amerikasta ei kumoa sitä, ettei nekin olisi lähtöisin perinteisestä jäsenkorjauksetsa, ehkä jopa pohjanmaalaisesta. No sitä kyllä epäilen.
Mutta kaikki akateemiset ja ei akateemiset manipulaatiotekniikat on eläneet ja olleet ennen ensimmäistäkään akateemista koulutettua.
>Tulosten tulkintavaiheessa porrastus kuitenkin muutettiin 3-portaiseksi (parempi, ennallaan, huonompi).
Onko tämä siis huono asia?
>Selkäkivuista johtuvien terveyskeskuskäyntien määrä väheni fysioterapiaryhmässä. Muissa ryhmissä ei.
Unohdit mainita että tämäkin poikkeus selitettiin.
Kaiken kaikkiaan tuo tutkimus oli aika hatara, mutta eihän se jäsenkorjaajien vika ole, jos heidän hoitojaan ei osata kunnolla tutkia. Joka tapauksessa kansa tietää mistä apua saa.
En minäkään usko, että kiropraktiikan ja osteopatian tausta olisi pohjalaisessa jäsenkorjauksessa. Oikeastaan mikään ei tue tuollaista päätelmää.
>>Tulosten tulkintavaiheessa porrastus kuitenkin muutettiin 3-portaiseksi (parempi, ennallaan, huonompi).
>Onko tämä siis huono asia?
Jos sinulla on tarkempi mittaus, niin miksi käyttäisit laskennassa karkeampaa? Olisi ainakin hyvä kertoa, miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin ja vaikuttiko se tuloksiin.
>>Selkäkivuista johtuvien terveyskeskuskäyntien määrä väheni fysioterapiaryhmässä. Muissa ryhmissä ei.
>Unohdit mainita että tämäkin poikkeus selitettiin.
Artikkelissa tarjottiin alustavaksi selitykseksi, että tältä ryhmältä jäävät pois terveyskeskuskäynnit fysioterapialähetteen hakemiseksi. Ero on kuitenkin niin suuri, että se ei selitä muutosta. Toiseksi tutkimusta varten oli käytössä täydelliset tiedot terveyskeskuskäyntien sisällöstä, joten tuokin olisi ollut laskettavissa.
Ja vielä on erikoista ajattelua, että terveyskeskukseen mentäisiin hakemaan lähetettä jonkun tietyn hoidon saamiseksi. Yleensä selkäkipupotilaat menevät hoitoon oireen eli selkäkivun takia. Jos oire paranee muuten, niin silloin käyntiin ei ole syytä ja voisi päätellä, että hoito toimii. Sen sijaan jäsenkorjattavilla terveyskeskuskäyntien tarve selkäkivun vuoksi ei vähentynyt. Ei siis korvaava hoito. Hahmotatko?
>Kaiken kaikkiaan tuo tutkimus oli aika hatara
Sitähän tässä on yritetty tolkuttaa.
>mutta eihän se jäsenkorjaajien vika ole
Ei olekaan. Mutta ei sinunkaan kannattaisi väittää, että Puska ja muut ovat osoittaneet jäsenkorjauksen tehokkaaksi hoidoksi, jos näyttöä ei ole.
>Joka tapauksessa kansa tietää mistä apua saa.
Jäsenkorjattavat hakivat apua terveyskeskuksesta yhtä paljon ennen jäsenkorjausta kuin sen jälkeen.
>Ero on kuitenkin niin suuri, että se ei selitä muutosta.
Tämä on siis mielipiteesi?
>Ja vielä on erikoista ajattelua, että terveyskeskukseen mentäisiin hakemaan lähetettä jonkun tietyn hoidon saamiseksi.
Yleensähän noin tehdään. Itse olen monesti käynyt hakemassa lähetteen hierojalle, koska silloin työpaikka maksaa puolet. Olen myös kysellyt lähetettä muualle ja lopulta sain lähetteen fysioterapiaan, jonka käytin akupunktiohoitoon fysioterapeutilla.
Joten mun näkökulmasta ihan yleinen tapa.
>Yleensä selkäkipupotilaat menevät hoitoon oireen eli selkäkivun takia. Jos oire paranee muuten, niin silloin käyntiin ei ole syytä ja voisi päätellä, että hoito toimii.
Koska havaitsivat sen olevan paras hoito. Kukaan ei siis halunnut jättää sitä pois.
Tai sitten menevät kertomaan lääkärilleen, että olen keksinyt hyvän hotomuodon, saanko siihen lähetteen, että työpaikka korvaa puolet. Itsekin tein niin monet kerrat.
Kerran kävin lääkärillä ihan vain kertomassa, että nyt olen löytänyt hyvän hoitomuodon, jota kannattaisi suositella muillekin.
Ja eihän se oire parane ellei syytä korjata. Välillä oireet vain vähenee siedettäviksi jolloin lääkäri puhuu parantumisesta, jotta saa tilastoihinsa merkitä jälleen yhden parannetun, ja potilas vain nyökyttelee, että niin kai sitten kun lääkäri kerran niin toteaa, vaikka selkä olisi yhä jähmeä ja hiukan kipeä.
Tutkimuksessa aika harva tunsi parantuneensa täysin, mutta moni koki saavansa siitä hyvin apua jolloin halusi sitä lisää. Moni muistakin ryhmistä päätti sitä kokeilla.
Kivun syiden korjaaminen ei kyseisellä menetelmällä onnistu hetkessä vaan vartalon toiminnan symmetrian palauttaminen ja lihasten kireyden poistaminen vaatii useita kertoja. Mutta usein merkittävää apua kokee saavansa jo 1-3 hoitokerran jälkeen. Sen jälkeen saadun avun määrä pienenee, koska on vähemmän ongelmia. Ja usein vasta sitten oppii ymmärtämään, että hei, se pohjekipu tai varvaskipu alkaa helpottamaan myös, vaikka lääkärin mukaan sen ei mitenkään pitänyt liittyä hoidettuun selkävaivaan. Ja sitten halutaan niihin pikkuoireisiin jatkohoitoa.
>Sen sijaan jäsenkorjattavilla terveyskeskuskäyntien tarve selkäkivun vuoksi ei vähentynyt. Ei siis korvaava hoito. Hahmotatko?
Terveyskeskuksestahan ei hoitoa selkävaivoihin edes saa, sinne mennään muiden syiden takia kuten flunssan. Eli sen takia ei käynnit siellä vähentyneet. En oikeasti edes ymmärrä miksi käyntejä siellä otat mukaan päätelmiisi hoidon tehosta???
>Mutta ei sinunkaan kannattaisi väittää, että Puska ja muut ovat osoittaneet jäsenkorjauksen tehokkaaksi hoidoksi, jos näyttöä ei ole.
Onhan Puskan omat lausunnot. Ja monen muunkin lääkärin lausunnot. Sinä vain olet päätellyt väärin noista havainnoistasi, koska tuijotat vain tutkimuspapereita. Et ymmärrä potilaan näkökulmaa tai käyttäytymistä lainkaan. Kuvittelet tietäväsi mitä potilaat ajattelee ja miksi he mitäkin tekee tuijottamalla numeroita. Et halua lainkaan kysyä heiltä mitä he OIKEASTI ajattelevat.
>>Jos oire paranee muuten, niin silloin käyntiin ei ole syytä ja voisi päätellä, että hoito toimii.
>Koska havaitsivat sen olevan paras hoito
juuri näin. Hemmilän laskelmat osoittavat, että fysioterapiaryhmässä terveyskeskuskäynnit selkäkivun takia vähenivät. Sen sijaan jäsenkorjattavat joutuivat käymään terveyskeskuksessa selkäkivun takia yhtä paljon kuin ennen jäsenkorjaamista. Siis vielä rautalangasta: Jäsenkorjauksen antaminen ei vähentänyt tarvetta käydä terveyskeskuksessa selkäkivun johdosta.
>Terveyskeskuksestahan ei hoitoa selkävaivoihin edes saa, sinne mennään muiden syiden takia kuten flunssan. Eli sen takia ei käynnit siellä vähentyneet.
Olisi fiksua lukea se tutkimus. Tutkimuksessa laskettiin ne käynnit, jotka johtuivat selkäkivusta. Fysioterapiaryhmässä selkäkivusta johtuvat käynnit vähenivät merkitsevästi. Muissa ryhmissä eivät. Taulukossa 3 rivillä "Visits to health centers for back pain" tarkoittaa niitä käyntejä, jotka johtuivat selkäkivusta. Flunssasta ja muista syistä johtuvat käynnit sisältyvät lukuun, joka on samassa taulukossa kohdassa "All visits". Aika helppoa englantia.
>En oikeasti edes ymmärrä miksi käyntejä siellä otat mukaan päätelmiisi hoidon tehosta???
Jep. Et ymmärtänyt, koska et viitsinyt lukea, että lukuun sisältyivät vain selkäkivusta johtuvat terveyskeskuskäynnit. Potilaat nimittäin kertoivat terveyskeskuksessa, miksi he sinne ovat tulleet.
Tutkijat ajattelivat, että selkäkipujen johdosta tapahtuneiden terveyskeskuskäyntien määrän on eräs mittari sen kuvaamiseen, kuinka eri hoidot vaikuttavat tarpeeseen käydä terveyskeskuksessa selkäkivun takia. Minusta ratkaisu on perusteltu.
>Et halua lainkaan kysyä heiltä mitä he OIKEASTI ajattelevat.
Jos potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen ja sanovat olevansa siellä selkäkivun takia, niin minusta on uskottavaa, että he oikeasti ovat siellä selkäkivun takia.
>Siis vielä rautalangasta: Jäsenkorjauksen antaminen ei vähentänyt tarvetta käydä terveyskeskuksessa selkäkivun johdosta.
No kerrottiinko miksi he sinne menivät? Eli mitä "hoitoa" hakemaan? Tai oliko muuta syytä, kuten mennä perumaan sairasloma selkäkivuttomuuden takia?
Jos kyselylapussa luki koskiko käynti selkävaivoja, niin potilas vastaa kyllä, koska vaivoja ei enää ole ja saikku pitää saada perutuksi.
>Taulukossa 3 rivillä "Visits to health centers for back pain" tarkoittaa niitä käyntejä, jotka johtuivat selkäkivusta.
Mutta ei kerrota miten asia kysyttiin. Sehän on tuohon voitu laittaa ihan väärinkin.
Sitäpaitsi fysioterapilta on voinut jo saada tarvitsemansa tiedon eikä lääkärissä siksi tarvitse käydä.
>Potilaat nimittäin kertoivat terveyskeskuksessa, miksi he sinne ovat tulleet.
Mutta terveyskeskuksessa kerrottuja syitä tuskin tuohon laitettiin, koska tutkimusta ei tehty terveyskeskuksessa.
>Tutkijat ajattelivat, että selkäkipujen johdosta tapahtuneiden terveyskeskuskäyntien määrän on eräs mittari sen kuvaamiseen, kuinka eri hoidot vaikuttavat tarpeeseen käydä terveyskeskuksessa selkäkivun takia. Minusta ratkaisu on perusteltu.
Onhan se selkäkivun takia terveyskeskuksessa käymistä kun menee kertomaan hyviä uutisia omalääkärilleen.
Ja yksi syy oli ehkä se, että kävivät kuten ennenkin koska vaivoja yhä oli, kuten ennenkin. Vaikkakin vaivat olivat suuresti helpottaneet. Fysioryhmässä eivät käyneet, koska fysio oli kieltänyt käymästä sanoen sen turhaksi ja pillereiden käyttämistä vaaralliseksi.
Ei siis tiedetä miksi kävivät tai eivät käyneet. Sitä tutkimus ei paljasta.
>>Et halua lainkaan kysyä heiltä mitä he OIKEASTI ajattelevat.
>Jos potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen ja sanovat olevansa siellä selkäkivun takia, niin minusta on uskottavaa, että he oikeasti ovat siellä selkäkivun takia.
Mistä tiedät mitä sanovat? Tuo on tutkijan kirjoittama juttu, ei potilaiden. Onko sitä edes potilailta oikeasti kysytty?
Ja oliko siinä poistettu sen yhden leikatun potilaan käynnit joka sattui jäsenkorjausryhmään? Sehän varmaan kävi monta kertaa.
>No kerrottiinko miksi he sinne menivät?
Kyllä. Back pain= selkäkipu.
>Mutta ei kerrota miten asia kysyttiin.
Kerrottiin. Asia tarkistettiin suoraan terveyskeskuksen tiedoista.
>Mutta terveyskeskuksessa kerrottuja syitä tuskin tuohon laitettiin
Tasan se syy.
>koska tutkimusta ei tehty terveyskeskuksessa.
Tutkimukseen kuului, että tutkija sai käyttöönsä koehenkilöiden kaikki terveyskeskusasiakirjat suoraan terveyskeskuksesta. Olisit voinut lukea sen tutkimuksesta, mutta et niin tehnyt.
>Onko sitä edes potilailta oikeasti kysytty?
Ja uudestaan sama asia. Sieltähän se tieto luettiin terveyskeskuksen papereista, kuten tutkimuksessa kerrottiin.
>Ja oliko siinä poistettu sen yhden leikatun potilaan käynnit
Kyllä. Drop out tarkoittaa sitä. Asia kerrotaan tutkimuksen toisella sivulla. Sinne saakka ei vissiin keskittyminen riittänyt.
>Fysioryhmässä eivät käyneet, koska fysio oli kieltänyt käymästä sanoen sen turhaksi ja pillereiden käyttämistä vaaralliseksi.
Nyt Hoidetun mopo keulii ja aika pahasti.
>Nyt Hoidetun mopo keulii ja aika pahasti.
Sinähän tässä jatkuvasti oletat asioita...
Täytynee kysyä tarkennusta tutkimuksen tehneiltä.
Mistä mahdoit saada käsityksen, että tutkimusfysioterapeutit olisivat pelotelleet koehenkilöitä ja kieltäneet heitä hakeutumasta terveyskeskukseen?
On kyllä mielenkiintoista kuulla, mitä tutkimuksen kirjoittaja on mieltä tästä epäilystäsi.
>Mistä mahdoit saada käsityksen, että tutkimusfysioterapeutit olisivat pelotelleet koehenkilöitä ja kieltäneet heitä hakeutumasta terveyskeskukseen?
Ja vastaapa sinä että missä kohtaa kerroin saaneeni tuollaisen käsityksen? Enpä tainnut kertoa. Tai minkä tekstin perusteella siis oletat mun saaneeni tuollaisen käsityksen?
Selkeästi ainoastaan spekuloin ja hain mahdollisuuksia joita ei oltu poissuljettu. Käytin sanaa EHKÄ!
Oletat jatkuvasti ihmeellisiä asioita. Samoin teet tulkintasi tutkimuksista: Oletat asioita, et ymmärrä niitä. Kuvittelet vain.
Olet siis tutkijan kanssa eri mieltä tästäkin:
"The physiotherapy patients evidently had one reason less for consultation".
Onhan sulla toki siihen oikeus. Mutta voisitko mahdollisesti taas olla väärässä? Ethän ole mitenkään edes perehtynyt aiheeseen? Olet vain lukenut tekstiä...
>>Mistä mahdoit saada käsityksen, että tutkimusfysioterapeutit olisivat pelotelleet koehenkilöitä ja kieltäneet heitä hakeutumasta terveyskeskukseen?
>Ja vastaapa sinä että missä kohtaa kerroin saaneeni tuollaisen käsityksen?
Siitä että kirjoitit näin:
"Fysioryhmässä eivät käyneet, koska fysio oli kieltänyt käymästä sanoen sen turhaksi ja pillereiden käyttämistä vaaralliseksi."
>Käytin sanaa EHKÄ!
Aha. Sinun siis piti sanoa, että fysio EHKÄ oli kieltänyt käymästä terveyskeskuksessa sanoen sen turhaksi ja pillereiden käyttämistä vaaralliseksi. Sinulla on varmaan melko perustelu syy epäillä tällaista kaustislaisista fysioterapeuteista.
>Olet siis tutkijan kanssa eri mieltä tästäkin:
"The physiotherapy patients evidently had one reason less for consultation".
Ei. Olen täysin samaa mieltä. Fysioterapiaa saaneiden selkäkivusta johtuvat terveyskeskuskäynnit vähenivät 70%, koska he saivat fysioterapiaa. Sen sijaan jäsenkorjausta saaneilla selkäkivuista johtuvat terveyskeskuskäynnit eivät vähentyneet. Se tarkoittaa, että jäsenkorjaus ei vähennä oikean hoidon tarvetta ollenkaan. Siis jäsenkorjattavilla on edelleen saman verran syitä hakeutua selkäkivun johdosta terveyskeskukseen hakemaan joko kipulääkereseptiä, fysioterapialähetettä tai muuta hoitoa.
>Ethän ole mitenkään edes perehtynyt aiheeseen? Olet vain lukenut tekstiä..
Kyllä sinunkin kannattaisi se tutkimus lukea. Joko löysit sen kohdan, missä kerrotaan että terveyskeskuskäyntien syyt tosiaan luettiin suoraan potilastiedoista?
Ehkä oli siinä kappaleen alussa.
Analyysiä tutkimuksesta:
Pääasialliseksi tulosmittariksi olivat valinneet etukäteen Oswestri-kyselyn, joka kuulemma tuohon aikaan oli Suomessa ja maailmalla käytetyimpiä selkäpotilaan kivun ja haitan mittareita.
Oswestripisteiden muutos nyt näytti konservatiivisimmallakin testillä (Kruskall-Wallis) tarkasteltuna tilastollisesti merkitsevää eroa kolmen ryhmän välille. Muut mittarit olivat toissijaisia.
Ja kuten jo sanoin sairaslomien pitäminen tai terveyspalveluiden käyttö ei ole puoleksikaan lääketieteellisin perustein ennustettavissa. Fysioterapiaan arvotut tosiaan vähensivät lääkäripalveluiden käyttöä, jopa tilastollisesti merkitsevästi. Kuten jo sanoin niin yksi syy saattoi olla se, että he eivät tarvinneet lähetettä fysioterapiaan, mitä muissa hoidoissa käyneet halusivat ehkä vielä kokeilla.
Mielenkiintoisin tämän julkaisun havainto oli tuo sekundaarianalyysi, joka oli Pekan (Puska) ehdotus. Sitä ei tosin oltu etukäteen suunniteltu. Kuten kuviostakin (fig 2) näkyy, vaikuttaisi niksautuksen jälkeen osalla seuraavan progressiivinen Oswestri-pisteiden alenema. Päätoimittaja kielsi kommentoimasta tulosta mitenkään, joten siksi sitä ei tehty.
Sait tuon palautteen ilmeisesti suoraan Hemmilältä?
"Pääasialliseksi tulosmittariksi olivat valinneet etukäteen Oswestri-kyselyn.."
Se on Oswestry. Tuo oli ilman muuta tärkein mittari.
"Oswestripisteiden muutos nyt näytti konservatiivisimmallakin testillä..."
Ja, kuten artikkelissa kerrottiin, ryhmien satunnaistaminen ei ihan onnistunut vaan jäsenkorjausryhmän oswestrypisteet olivat lähdössä muita korkeammat. Siksi muutosvaraakin oli enemmän. Tilanne on vähän sama kuin jos koeryhmän kuume laskisi 40 asteesta 37,5 asteeseen ja kontrolliryhmän 39:stä 37 asteeseen. Koeryhmässä muutos olisi suurempi, mutta on liioittelua sanoa, että kokeiltu kuumelääke olisi tehokkaampi.
"...he eivät tarvinneet lähetettä fysioterapiaan, mitä muissa hoidoissa käyneet halusivat ehkä vielä kokeilla."
Siis tässä sanotaan aika suoraan, että jäsenkorjattavat ehkä tarvitsivat jäsenkorjauksesta huolimatta lähetteen fysioterapiaan. Tosin olisihan tuosta aineistosta voinut laskea, että jos kaikki jäsenkorjattavien fysioterapiakäynnit olivat terveyskeskuslääkärin lähetteellä, niin siitä olisi tullut ryhmälle 0,16 terveyskeskuskäyntiä. Ero ei siis selity sillä. Ei olisi tarvinnut olettaa mitään.
"...sekundaarianalyysi, joka oli Pekan (Puska) ehdotus. Sitä ei tosin oltu etukäteen suunniteltu."
Kerrot tässä isomman uutisen kuin tajuatkaan. Normaalisti vaikuttavuustutkimuksessa määritellään etukäteen, millainen muutos katsotaan riittäväksi. Jos kriteerit eivät täyty, niin todetaan, että vaikutusta ei ollut. Sekundäärianalyysi tarkoittaa tässä sitä, että kerrotaan, että ne jäsenkorjattavat, jotka eivät tarvinneet muita hoitoja, raportoivat enemmän paranemista kuin muut. Eikö juolahtanut mieleen, että syyseuraussuhde saattoi olla toisin päin? Eli ne, joiden kipu ei hellittänyt, hakeutuivat oikeaan hoitoon? Minä ainakin hakisin muuta apua. Ja niin teki suurin osa jäsenkorjattavista.
"Päätoimittaja kielsi kommentoimasta tulosta mitenkään, joten siksi sitä ei tehty.."
Ihan varmasti kielsi. Lopullisessa artikkelissa lukee jopa, että tulos saattoi olla ihan sattumaa. Tieteellinen vertaisarviointi tarkoittaa sitä, että tutkimusartikkelin lukevat ja kommentoivat nimettöminä saman alan asiantuntijat. He voivat sanoa, että tulkinta on väärä, jolloin artikkeli ei mene läpi. Jos on sanottu, että sekundääriaineiston kommentointia ei pidä tehdä, niin silloin kommentointi ei ole ollut tieteellisesti pätevää.
Kirjoittajat voivat antaa jälkikäteen mitä tahansa lausuntoja vaikka Hymylehdelle, mutta huomaat, että tieteellisiä ne eivät sitten olleet. Tästä syystä on tärkeää aina lukea alkuperäinen julkaistu tutkimus. Suosittelisin sinullekin.
Et varmaan tajunnut ihan tuon viestin merkitystä, jonka äsken kerroit tutkimuksen referee-menettelyn sisällöstä. Laitetaanpa tähän viite, että löytyy vastaisuudessa paremmin hakukoneilla:
J Manipulative Physiol Ther. 2002 Feb;25(2):99-104.
Long-term effectiveness of bone-setting, light exercise therapy, and physiotherapy for prolonged back pain: a randomized controlled trial.
Hemmilä HM, Keinänen-Kiukaanniemi SM, Levoska S, Puska P.
keywords: bone setting, jäsenkorjaus, Kaustinen
>Ja, kuten artikkelissa kerrottiin, ryhmien satunnaistaminen ei ihan onnistunut vaan jäsenkorjausryhmän oswestrypisteet olivat lähdössä muita korkeammat. Siksi muutosvaraakin oli enemmän.
Toisin sanoen he olivat niitä hankalampia tapauksia. Joka taas kertoo, että pahempiinkin selkäongemiin jäsenkorjauksesta on paljon apua.
> Tilanne on vähän sama kuin jos koeryhmän kuume laskisi 40 asteesta 37,5 asteeseen ja kontrolliryhmän 39:stä 37 asteeseen. Koeryhmässä muutos olisi suurempi, mutta on liioittelua sanoa, että kokeiltu kuumelääke olisi tehokkaampi.
Kas kun noin eivät muut lääketieteen tutkimuksia tekevät tunnu ajattelevan? Kun esimerkiksi mainostavat että kolesterolilääkkeet pienentävät sydänsairauden riskiä huimasti vaikka oikeasti teho on alle prosentin ja haittoja on huimasti.
>"...he eivät tarvinneet lähetettä fysioterapiaan, mitä muissa hoidoissa käyneet halusivat ehkä vielä kokeilla."
>Siis tässä sanotaan aika suoraan, että jäsenkorjattavat ehkä tarvitsivat jäsenkorjauksesta huolimatta lähetteen fysioterapiaan.
Jos fysioterapiaa haluaa kokeilla niin sitten on mentävä hakemaan lähete. Aika moni sitä haluaa kokeilla kun siitä aina lääkärissä puhutaan. Itsekin kokeilin useita käyntejä parilla täysin erilaisella. Ihan turhaa oli.
>Sekundäärianalyysi tarkoittaa tässä sitä, että kerrotaan, että ne jäsenkorjattavat, jotka eivät tarvinneet muita hoitoja, raportoivat enemmän paranemista kuin muut.
Siis jäsenkorjauksella oli tyytyväisimmät potilaat. Kyse ei välttämättä ollut tarvitsemisesta.
>Eikö juolahtanut mieleen, että syyseuraussuhde saattoi olla toisin päin? Eli ne, joiden kipu ei hellittänyt, hakeutuivat oikeaan hoitoon?
Oli varmaan sellaisiakin. Eikä oikeaan vaan toiseen hoitoon. Kivuthan hellittivät varmaan niilläkin jotka muita vaihtoehtoja kokeilivat.
Minä ainakin kokeilisin muutakin jotta löytyisi se itselle paras vaihtoehto, ja niin teinkin. Ja niin teki suurin osa tutkituista potilaistakin. Ja ne, jotka saivat jäsenkorjauksesta apua, saattoivat haluta kokeilla fysioterapiaakin ihan vain jotta voisi vertailla niitä.
"Toisin sanoen he olivat niitä hankalampia tapauksia. Joka taas kertoo, että pahempiinkin selkäongemiin jäsenkorjauksesta on paljon apua."
Tulkintasi on väärä. Koehenkilöiden keskimääräiset oswestrypisteet olivat melko alhaisia joka ryhmässä. Kirjoittajat toteavat, että ne olivat niin alhaisia, ettei muutosta voi edes kunnolla tutkia. Koska satunnaistaminen ei onnistunut, oli jäsenkorjausryhmän oswestrypistemäärä alussa selvästi korkeampi kuin muilla. Kun sama mittaus tehdään uudelleen vuoden kuluttua, on pistemäärillä taipumus muuttua keskiarvon suuntaan. Eli jos hoidolla ei olisi mitään eroa tai jos jopa hoito olisi ryhmissä sama, niin sen ryhmän pisteet laskisivat eniten, jossa lähtötaso oli korkeampi. Hemmilä ym. selittää tämän artikkelin sivulla 102 oikean palstan ylälaidassa. Virke alkaa In addition... Lue jos kiinnostaa.
"Kas kun noin eivät muut lääketieteen tutkimuksia tekevät tunnu ajattelevan?"
Kyllä satunnaistaminen on jokaisen alkeellisenkin tutkimusasetelman lähtökohta. Aloittanet ihan uuden ketjun niistä kolesterolilääketutkimuksista, joissa satunnaistaminen ei ole mielestäsi onnistunut.
>>Sekundäärianalyysi tarkoittaa tässä sitä, että kerrotaan, että ne jäsenkorjattavat, jotka eivät tarvinneet muita hoitoja, raportoivat enemmän paranemista kuin muut.
>Siis jäsenkorjauksella oli tyytyväisimmät potilaat. Kyse ei välttämättä ollut tarvitsemisesta.
Tulkintasi on erikoinen. Jäsenkorjattavien ryhmässä oli 44 henkilöä. Heistä peräti 31 joutui hakemaan muuta apua vaivaansa. En usko että he hakivat esimerkiksi kipulääkkeitä huvikseen. Niiden 14:n tilanne taas oli parempi. Ei ole mitään syytä uskoa, että muiden hoitojen hakeminen olisi syy huonompaan paranemistulokseen vaan huonompi paraneminen oli syynä muiden hoitojen hakemiseen.
"Ja ne, jotka saivat jäsenkorjauksesta apua, saattoivat haluta kokeilla fysioterapiaakin ihan vain jotta voisi vertailla niitä."
Mielenkiintoinen ajatus. Jos siis jäsenkorjaus auttaisi koehenkilöiden selkäkipuun, niin he käsityksesi mukaan hakeutuisivat terveyskeskukseen hakemaan fysioterapialähetettä ja kipulääkkeitä ja vielä onnistuisivat tässä. Minä taas arvelisin, että jos jäsenkorjaus olisi auttanut selkäkipuun, niin ei olisi syytä hakeutua terveyskeskukseen hakemaan apua selkäkipuun.
>>"Toisin sanoen he olivat niitä hankalampia tapauksia. Joka taas kertoo, että pahempiinkin selkäongemiin jäsenkorjauksesta on paljon apua."
>Tulkintasi on väärä.
Se on tulkinta ja vielä aika lähellä totuutta. Sinun tulkintasi on väärä. ;)
>Koehenkilöiden keskimääräiset oswestrypisteet olivat melko alhaisia joka ryhmässä.
He olivat koehenkilöitä. Piste.
>Kirjoittajat toteavat, että ne olivat niin alhaisia, ettei muutosta voi edes kunnolla tutkia.
Siksi tutkimus onkin suuntaa-antava.
>Koska satunnaistaminen ei onnistunut, oli jäsenkorjausryhmän oswestrypistemäärä alussa selvästi korkeampi kuin muilla. Kun sama mittaus tehdään uudelleen vuoden kuluttua, on pistemäärillä taipumus muuttua keskiarvon suuntaan.
Miten niin taipumus? Jäsenkorjausryhmä sai mielestään parhaan avun riippumatta laskitko prosenteissa vaiko piste-erolla.
>Eli jos hoidolla ei olisi mitään eroa tai jos jopa hoito olisi ryhmissä sama, niin sen ryhmän pisteet laskisivat eniten, jossa lähtötaso oli korkeampi.
Mahdollisesti. Varmuutta tuohon teoriaan ei ole.
> Hemmilä ym. selittää tämän artikkelin sivulla 102 oikean palstan ylälaidassa. Virke alkaa In addition... Lue jos kiinnostaa.
Ei ole paperit nyt saatavilla...
>"Kas kun noin eivät muut lääketieteen tutkimuksia tekevät tunnu ajattelevan?"
>Kyllä satunnaistaminen on jokaisen alkeellisenkin tutkimusasetelman lähtökohta.
Tarkoitin että heidän mielestään on parempi jos kuume laskee 3 astetta kuin jos se laskee 2,5 astetta.
>Aloittanet ihan uuden ketjun niistä kolesterolilääketutkimuksista, joissa satunnaistaminen ei ole mielestäsi onnistunut.
En ole satunnaistamisesta puhunut mitään.
>>Sekundäärianalyysi tarkoittaa tässä sitä, että kerrotaan, että ne jäsenkorjattavat, jotka eivät tarvinneet muita hoitoja, raportoivat enemmän paranemista kuin muut.
>>Siis jäsenkorjauksella oli tyytyväisimmät potilaat. Kyse ei välttämättä ollut tarvitsemisesta.
>Tulkintasi on erikoinen.
Tulkintani on ihan looginen.
>Jäsenkorjattavien ryhmässä oli 44 henkilöä. Heistä peräti 31 joutui hakemaan muuta apua vaivaansa.
Miten niin joutui? Pakottiko joku? Ja miten niin muuta apua? Et edes tiedä mitä apua hakivat terveyskeskuskäynnillään.
> En usko että he hakivat esimerkiksi kipulääkkeitä huvikseen.
Kipulääkkeiden haku ei tässä mitenkään liity avun saamiseen. Jos kipua on asteikolla 0-100 sanotaanko 88 pistettä ja jäsenkorjauksella kipu saadaan tasolle 46 pistettä on apu ollut varsin merkittävä, mutta se ei välttämättä poista kipulääkkeiden tarvetta koska kipu ei ole kokonaan poissa tai varsinkaan kaikki kivut eivät ole poissa. Selkävaivoissahan on usein useita erilaisia oireita jotka ilmenevät eri tilanteissa.
Ja jos hoito olisi poistanut lääkärissäkäynnin ja kipulääkkeiden tarpeen kokonaan yhdeltäkin potilaalta, niin olisin katsonut hoidosta saadun avun olleen erittäin hyvää. Oliko sellaisia?
Kipulääkkeillähän ei juurikaan hoideta kivun syytä vaan vain oireita. Jos kipulääkkeistä pääsee yksikin eroon on hoidon tulos aivan loistava!
>Niiden 14:n tilanne taas oli parempi.
Keiden?
>Ei ole mitään syytä uskoa, että muiden hoitojen hakeminen olisi syy huonompaan paranemistulokseen vaan huonompi paraneminen oli syynä muiden hoitojen hakemiseen.
En usko että muiden hoitojen hakeminen olisi syy mihinkään. Vaan että koska kaikki oireet eivät kokonaan poistu niin kokeillaan josko joku toinen hoito auttaisi vielä lisää tai muihin oireisiin.
Jos jostakin hoidosta on ollut apua, niin ainakin itsellä se loi toivoa lisäavun saamisesta jollakin muulla hoidolla. En ymmärrä miksi et tuota ymmärrä? No koska et ole potilas, et ymmärrä potilaita. Oletat vain tietäväsi miten me ajattelemme.
>"Ja ne, jotka saivat jäsenkorjauksesta apua, saattoivat haluta kokeilla fysioterapiaakin ihan vain jotta voisi vertailla niitä."
>Mielenkiintoinen ajatus.
Ihan looginen. Näin me potilaat ajatellaan.
> Jos siis jäsenkorjaus auttaisi koehenkilöiden selkäkipuun, niin he käsityksesi mukaan hakeutuisivat terveyskeskukseen hakemaan fysioterapialähetettä ja kipulääkkeitä ja vielä onnistuisivat tässä.
Avun saaminen ei tarkoita, että apu olisi ollut täydellistä. Miksei vielä kokeilisi muutakin?
>Minä taas arvelisin, että jos jäsenkorjaus olisi auttanut selkäkipuun, niin ei olisi syytä hakeutua terveyskeskukseen hakemaan apua selkäkipuun.
Miksi? Miksi pitäisi jäädä kärsimään?
Jos kipua on asteikolla 0-100 sanotaanko 88 pistettä ja jäsenkorjauksella kipu saadaan tasolle 46 pistettä on apu ollut varsin merkittävä, mutta se ei välttämättä poista kipulääkkeiden tarvetta koska kipu ei ole kokonaan poissa tai varsinkaan kaikki kivut eivät ole poissa. Miksi pitäisi tyytyä siihen hoitoon mitä oli saanut eikä pitäisi enää muuta hoitoa ajatellakaan? Aivan käsittämätön logiikka sinulla taas.
>He olivat koehenkilöitä. Piste.
Millä ihmeen tavalla tämä kommenttisi liittyy keskusteluun. Titetenkin he ovat koehenkilöitä. Sinun vaan on turha väittää mitään heidän selkäongelmien asteesta, koska se on luettavissa jo tutkimuksesta.
>>Kirjoittajat toteavat, että ne olivat niin alhaisia, ettei muutosta voi edes kunnolla tutkia.
>Siksi tutkimus onkin suuntaa-antava.
Olet esittänyt ihan varmana tietona, että tutkimus olisi osoittanut jäsenkorjauksen olevan muita hoitoja tehokkaampi selkäkivuissa. Todellisuudessa tällaista tulosta ei ole tullut. Koko tutkimusasetelma on ollut aika heikko ja tutkijat kertovat tuloksen selittyvän mahdollisesti sattumalla ja satunnaistamisen virheellä. Ei hyvältä näytä sinun perustelujesi kannalta. Koe on tehty jo 14 vuotta sitten eikä ole ollut paljon kiinnostusta uusia koetta tuloksen varmistamiseksi.
>Miten niin taipumus? Jäsenkorjausryhmä sai mielestään parhaan avun riippumatta laskitko prosenteissa vaiko piste-erolla.
Ei. Kun kysyttiin koehenkilöiden omaa käsitystä tilastaan verrattuna lähtötilanteeseen, niin eroa ei ollut. Oswestry-kysely taas oli eri asia. Se meni pieleen, koska satunnaistaminen epäonnistui.
>>Eli jos hoidolla ei olisi mitään eroa tai jos jopa hoito olisi ryhmissä sama, niin sen ryhmän pisteet laskisivat eniten, jossa lähtötaso oli korkeampi.
>Mahdollisesti. Varmuutta tuohon teoriaan ei ole.
Se on aika tyypillinen tulos hoitotutkimuksille, jos satunnaistamista ei tehdä kunnolla. Hemmilä itse toteaa saman. Kannattaa lukea joskus joku hoitotutkimus.
>Tarkoitin että heidän mielestään on parempi jos kuume laskee 3 astetta kuin jos se laskee 2,5 astetta.
Miten sen ottaa. Jos 3 astetta laskeneilla potilailla on edelleen kuumetta mutta 2,5 astetta laskeneilla ei, niin tuollaista tulkintaa ei voi tehdä. Siksi ryhmät pitää aina satunnaistaa huolellisesti.
>>Jäsenkorjattavien ryhmässä oli 44 henkilöä. Heistä peräti 31 joutui hakemaan muuta apua vaivaansa.
>Miten niin joutui? Pakottiko joku? Ja miten niin muuta apua?
Kipu pakotti. Unohdat, nyt että koehenkilöt olivat kokeneet selkäkivun ongelmaksi. Ilman kipua he eivät olisi hakeutuneet hoitoon. Et ilmeisesti lukenut tutkimusta lainkaan, jos sinulle on epäselvää, mitä muita hoitoja koehenkilöt käyttivät.
>>Niiden 14:n tilanne taas oli parempi.
>Keiden?
Yritä nyt edes. Jäsenkorjattavia oli 45. Heistä 31 hankki muuta kuin tutkimukseen kuulunutta hoitoa. Jäljelle jää 14 koehenkilöä, jotka osallistuivat vain alunperin sovittuihin jäsenkorjauskertoihin.
>Jos kipua on asteikolla 0-100 sanotaanko 88 pistettä ja..
Miksi käytät keksittyjä lukuarvoja, kun käytössä on oswestryskaala, joka on nollasta sataan? Ja kipu kysyttiin vielä lisäksi VAS-skaalalla 6 viikon ja 6 kuukauden kohdalla.
>>>Ja ne, jotka saivat jäsenkorjauksesta apua, saattoivat haluta kokeilla fysioterapiaakin ihan vain jotta voisi vertailla niitä.
>>Mielenkiintoinen ajatus.
>Ihan looginen. Näin me potilaat ajatellaan.
Puhu vain omasta puolestasi. Jos minun kipu olisi poistunut jäsenkorjauksella, en olisi yrittänyt saada enää fysioterapialähetettä enkä olisi mennyt terveyskeskukseen selkäkivun vuoksi. Nyt jäsenkorjattaat ravasivat terveyskeskuksessa selkäkivun takia yhtä paljon kuin ennenkin.
Kyseessä ei ole kivun poistuminen vaan vähentyminen. Sitähän ne pisteet kertoi? Sehän se tässä tärkein asia on.
"Kyseessä ei ole kivun poistuminen vaan vähentyminen. Sitähän ne pisteet kertoi?"
Tämä oli ilmeisesti kysymys. Oswestrypistemäärä kertoo erityisesti, kuinka paljon vastaaja kokee kivun vaikuttavan elämään ts. rajoittavan sitä. Kysely on aika yksityiskohtainen.
VAS puolestaan tarkoittaa, että vastaajaa pyydetään arvioimaan kivun aste - tavallisesti merkitsemällä se janalle, jossa toisena ääripäänä on 'ei kipua' ja toisena ääripäänä 'sietämätön kipu'.
"Sehän se tässä tärkein asia on."
Tutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, vähentääkö jäsenkorjaus selkäkipua paremmin kuin joku muu hoitomuoto. Nyt tällaista tulosta ei saatu. Toiseksi olisi hyvä tietää, voisiko jäsenkorjauksella vähentää sairauslomien, terveyskeskuskäyntien ja fysioterapian tarvetta. Tällaista ei ole osoitettu.
Jos jäsenkorjauksen vaikuttavuus ei merkitsevästi eroa siitä, että hoidettaville annetaan voimisteluohjeet (joita suuri osa ei edes noudata), niin minusta tulosta ei voi pitää jäsenkorjausta puoltavana.
Hemmilä ym. ehdottivat, että jsenkorjauksen vaikuttavuutta olisi hyvä tutkia jossain muussa populaatiossa. Tämä on ihan hyvä idea. Kaustisen Kansanlääkintäkeskukseen hakeutuneista henkilöistä ei oikein saada kunnollista tutkimusasetelmaa.
>Oswestrypistemäärä kertoo erityisesti, kuinka paljon vastaaja kokee kivun vaikuttavan elämään ts. rajoittavan sitä.
>VAS puolestaan tarkoittaa, että vastaajaa pyydetään arvioimaan kivun aste - tavallisesti merkitsemällä se janalle, jossa toisena ääripäänä on 'ei kipua' ja toisena ääripäänä 'sietämätön kipu'.
Miten eroavat toisistaan kuvaus kivun vaikutusasteesta ja kivun asteesta?
Itsellä ne oli aikalailla yksi yhteen.
>Tutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, vähentääkö jäsenkorjaus selkäkipua paremmin kuin joku muu hoitomuoto.
Tutkimuksen mukaan jäsenkorjaus vähensi kipua, eikös?
>Toiseksi olisi hyvä tietää, voisiko jäsenkorjauksella vähentää sairauslomien, terveyskeskuskäyntien ja fysioterapian tarvetta. Tällaista ei ole osoitettu.
Onhan, se fysiatri Leena Niemistön väikkäri totesi niin.
>Miten eroavat toisistaan kuvaus kivun vaikutusasteesta ja kivun asteesta? Itsellä ne oli aikalailla yksi yhteen.
Tarkoittanet kivunvaikutusasteella oswestryä. Se on kyselylomake, johon vastaaja rastittaa mm. minkä verran kipu rajoittaa elämää. Esim estää kävelemistä, istumista, matkustamista, nostamista, pukeutumista ja itsestä huolehtimista, sosiaalista elämää, seksin harrastamista ym. Näistä sitten lasketaan indeksi, joka voi olla joku luku nollasta sataan. Ja sen VASin jo selitin.
>>Tutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, vähentääkö jäsenkorjaus selkäkipua paremmin kuin joku muu hoitomuoto.
>Tutkimuksen mukaan jäsenkorjaus vähensi kipua, eikös?
Ei. Eri ryhmiin kuuluvien koehenkilöiden kokemus kipunsa muutoksesta ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä. Siis eroa ei tullut edes siihen ryhmään, jolle annettiin kotivoimisteluohjeet ja josta porukasta suuri osa ei edes viitsinyt tehdä niitä liikkeitä. Oswestrypisteiden muutosta taas on paha tulkita, kun satunnaistaminen epäonnistui, mikä jo todettiin.
>>Toiseksi olisi hyvä tietää, voisiko jäsenkorjauksella vähentää sairauslomien, terveyskeskuskäyntien ja fysioterapian tarvetta. Tällaista ei ole osoitettu.
>Onhan, se fysiatri Leena Niemistön väikkäri totesi niin.
Sinä olet aiemmin esittänyt, että tämä olisi osoitettu jo Puskan ym. tutkimuksessa. Nyt sitten selvisi että höpötit vastoin parempaa tietoa. Niemistön työ taas ei edes käsitellyt jäsenkorjausta. Tosin siinä viitattiin Hemmilän artikkeliin, jota tässä on luettu, ja todettiin, että Hemmilän mukaan fysioterapia oli tässä jäsenkorjausta parempi, niinkuin olikin.
Älä nyt viitsi alkaa vänkäämään Niemistön väikkäristä, kun et ole jaksanut lukea edes viisisivuista artikkelia kunnolla.
>>Tutkimuksen mukaan jäsenkorjaus vähensi kipua, eikös?
>Ei. Eri ryhmiin kuuluvien koehenkilöiden kokemus kipunsa muutoksesta ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä.
Kyllähän kipupisteet laski huomattavasti. Tällöin siitä oli apua.
> Siis eroa ei tullut edes siihen ryhmään, jolle annettiin kotivoimisteluohjeet
Eroa tuli, kuten jo aiemminkin ilmeni:
"After a 6-week therapy period, patients in a bone-setting group reported significantly more often than patients in the exercise group that their back pain was "distinctly" or "slightly better" "
>Kyllähän kipupisteet laski huomattavasti. Tällöin siitä oli apua.
Jos kipupisteiden aleneminen on sama hoidosta riippumatta, niin silloin jäsenkorjaus ei ole kivun hoidossa parempi kuin muutkaan testatut menetelmät. Jos samaan tulokseen päästään esim antamalla koehenkilöille voimisteluohjeet, joita suuri osa ei edes noudata, niin voi sanoa, että jäsenkorjaamisen vaikuttavuus on aika heikkoa.
>Eroa tuli, kuten jo aiemminkin ilmeni:
"After a 6-week therapy period, patients in a bone-setting group reported...
Jätät kertomatta, että 3kk, 6kk ja 12 kk jälkeen eroa ei enää ollut.
>>Kyllähän kipupisteet laski huomattavasti.
Tällöin siitä oli apua.
>Jos kipupisteiden aleneminen on sama hoidosta riippumatta,
Nythän kipupisteet laski selkeästi enemmän jäsenkorjausta saaneilla.
> niin silloin jäsenkorjaus ei ole kivun hoidossa parempi kuin muutkaan testatut menetelmät.
Mutta sinä toitotat joka foorumilla ettei siitä ole mitään hyötyä! Nytkö muutit mielesi?
>Jos samaan tulokseen päästään esim antamalla koehenkilöille voimisteluohjeet, joita suuri osa ei edes noudata, niin voi sanoa, että jäsenkorjaamisen vaikuttavuus on aika heikkoa.
Sanottiinko ettei suurin osa noudattanut voimisteluohjeita?
Jäsenkorjauksen vaikuttavuushan oli tutkimuksen mukaan selkeästi parempi.
>>Eroa tuli, kuten jo aiemminkin ilmeni:
>"After a 6-week therapy period, patients in a bone-setting group reported...
>Jätät kertomatta, että 3kk, 6kk ja 12 kk jälkeen eroa ei enää ollut.
Mitä väliä sillä on? Jos apua saa toisesta nopeammin, niin silloin se on ollut selkeästi parempi hoitomuoto! Eikös? Mikä tässä on epäselvää?
>Tällöin siitä oli apua.
Edelleen sama tilanne. Jos oswestrypisteet alenevat hoidosta riippumatta, niin silloin hoito ei ole kipua vähentävä tekijä. Ja, kuten tutkimuksessa kerrottiin, satunnaistaminen meni pieleen oswestrypisteiden osalta, joten alenemaerojen tulkitseminen ei oikein onnistu.
>> niin silloin jäsenkorjaus ei ole kivun hoidossa parempi kuin muutkaan testatut menetelmät.
>Mutta sinä toitotat joka foorumilla ettei siitä ole mitään hyötyä! Nytkö muutit mielesi?
Jos haluat tarkemman määrittelyn, niin voisi sanoa, että Hemmilän ym. tutkimuksen perusteella jäsenkorjaus ei ollut sen koehenkilöille hyödyllisempää kuin tekemättä jätetty voimistelu. Ja ei niitä foorumeja niin montaa ole. Otit asian esille rajatiedon Kristallipallokeskustelussa. Jos saat asiasta kuittailua muillakin foorumeilla, niin siihen ei minulla ole osuutta.
>Sanottiinko ettei suurin osa noudattanut voimisteluohjeita?
Sanottiin että suuri osa. Hemmilä ym. julkaisivat tämän tiedon jo 1997 eri artikkelissa. Olisi se ollut hyvä mainita tässäkin. Eli kuuden viikon koejakson aikana puolet voimisteluohjeita saaneistä väitti tehneensä ainakin 75% määrätystä ohjelmasta. Ja puolet siis myönsi, että oli tehnyt korkeintaan puolet määrätystä ohjelmasta. Tällaisissa kyselyissä koehenkilöt eivät valehtele alakanttiin.
>>Jätät kertomatta, että 3kk, 6kk ja 12 kk jälkeen eroa ei enää ollut.
>Mitä väliä sillä on
Minua ainakin kiinnostaisi, mikä on tilanne vaikkapa 3-12 kuukauden kuluttua. Varmaan potilaillekin sillä on väliä. Jos samaan tulokseen päästään antamalla voimisteluohjeet, joita ei tarvitse tehdä, niin eipä paljon kannata jäsenkorjaajalla käydä.
Tutkimukseen rekrytoitiin väki Kaustisen kansanplääkintäkeskukseen hakeutuneista ihmisistä. Heillä oli positiivinen ennakkoluulo jäsenkorjaukseen. Sellainen ruokkii myönteistä vastaamista muutaman viikon ajan, mutta lopulta hoito tuottaa pettymyksen. Ts. jäsenkorjaajalla käyminen oli turhaa. Ja kuten Hemmilä ym. sanovat selkäkipupotilaiden tilan vaihtelu ja kivun kesto ovat melko ennustamattomia ja pienellä otoksella sattumanvaraisia. Mutta pitemmällä aikavälillä jäsenkorjaus vaikuttaa virheinvestoinnilta.
Jäsenkorjaus voi olla kiinnostava vuosikymmeniä kestänyt traditio, mutta ei sen säilyttämiseen näytä olevan hoidollisia perusteita.
>Jos oswestrypisteet alenevat hoidosta riippumatta, niin silloin hoito ei ole kipua vähentävä tekijä.
Miten hoitamattomuus voisikaan olla hoitoa?
Mutta nythän sellainen ei ollut mukana. Miksi sen tuot esille?
> Ja, kuten tutkimuksessa kerrottiin, satunnaistaminen meni pieleen oswestrypisteiden osalta, joten alenemaerojen tulkitseminen ei oikein onnistu.
On se silti suuntaa-antava. Ja sinä et voi sanoa, että se ei toimi, jos se tutkimuksen mukaan näyttää toimivan, mutta sen tulos ei ole luotettava, koska satunnaistaminen ei onnistunut. Älä siis valehtele! Tulkitse oikein!
>Jos haluat tarkemman määrittelyn, niin voisi sanoa, että Hemmilän ym. tutkimuksen perusteella jäsenkorjaus ei ollut sen koehenkilöille hyödyllisempää kuin tekemättä jätetty voimistelu.
Laita lainaus väitteellesi, että venyttelyä laiminlyötiin kyseisessä tutkimuksessa niin paljon, että sillä oli vaikutusta? Muuten taas oletat ja olettaminen ei kuulu tieteeseen.
>Sanottiin että suuri osa. Hemmilä ym. julkaisivat tämän tiedon jo 1997 eri artikkelissa.
Mielenkiintoista, missä artikkelissa?
>Olisi se ollut hyvä mainita tässäkin. Eli kuuden viikon koejakson aikana puolet voimisteluohjeita saaneistä väitti tehneensä ainakin 75% määrätystä ohjelmasta. Ja puolet siis myönsi, että oli tehnyt korkeintaan puolet määrätystä ohjelmasta. Tällaisissa kyselyissä koehenkilöt eivät valehtele alakanttiin.
Eli nyt viittaat johonkin aivan toiseen tutkimukseen ja sen perusteella oletat, että voimistelua ohjeekseen saaneet eivät noudata muissakaan tutkimuksissa ohjeita?
>>>Jätät kertomatta, että 3kk, 6kk ja 12 kk jälkeen eroa ei enää ollut.
>>Mitä väliä sillä on
>Minua ainakin kiinnostaisi, mikä on tilanne vaikkapa 3-12 kuukauden kuluttua. Varmaan potilaillekin sillä on väliä. Jos samaan tulokseen päästään antamalla voimisteluohjeet, joita ei tarvitse tehdä, niin eipä paljon kannata jäsenkorjaajalla käydä.
Potilaan kannalta oleellista on se mistä hoidosta on paras apu, ei siitä mistä hoidosta on vuoden tai 10 vuoden kuluttua apua, jos jostakin saa avun heti! En ymmärrä miksi oletat potilaiden olevan pätkääkään kiinnostuneita hoidosta, josta saa avun vaikka vain viikon viiveellä toiseen hoitomuotoon verrattuna. Viikko on pitkä aika.
Fysiatri Leena Niemistö ymmärsi tämän eron väitöskirjassaan.
>Tutkimukseen rekrytoitiin väki Kaustisen kansanplääkintäkeskukseen hakeutuneista ihmisistä. Heillä oli positiivinen ennakkoluulo jäsenkorjaukseen. Sellainen ruokkii myönteistä vastaamista muutaman viikon ajan, mutta lopulta hoito tuottaa pettymyksen.
Onko olemassa tutkimusta johon ei haettaisi vapaaehtoisia? Ilmoituksia vapaaehtoisten hakemiseen lääketieteen erilaisiin tutkimuksiin löytyy paljon. Onko edes laillista tehdä lääketieteen kokeilevaa tutkimusta potilailla, jotka eivät anna suostumusta?
>Ts. jäsenkorjaajalla käyminen oli turhaa. Ja kuten Hemmilä ym. sanovat selkäkipupotilaiden tilan vaihtelu ja kivun kesto ovat melko ennustamattomia ja pienellä otoksella sattumanvaraisia. Mutta pitemmällä aikavälillä jäsenkorjaus vaikuttaa virheinvestoinnilta.
Missä kohtaa puhuivat virheinvestoinnista? Taitaa olla taas itsekeksitty väite? Kaikkihan tietävät, että kipulääkkeet rasittavat elimistöä ja niihin kuolee satoja suomalaisia joka vuosi. Miksi olisi virhe käyttää jäsenkorjausta, jonka hoitotulokset on yhtä hyviä mutta sivuvaikutuksena ei ole kuolema?
>Jäsenkorjaus voi olla kiinnostava vuosikymmeniä kestänyt traditio, mutta ei sen säilyttämiseen näytä olevan hoidollisia perusteita.
Jäsenkorjauksella on autettu ihmisiä satoja (kai tuhansia) vuosia. Se toimii tutkitusti, sinä vain et näe sitä, koska et osaa tulkita tutkimuksia potilaiden tuntemusten kannalta,
>On se silti suuntaa-antava. Ja sinä et voi sanoa, että se ei toimi, jos se tutkimuksen mukaan näyttää toimivan, mutta sen tulos ei ole luotettava, koska satunnaistaminen ei onnistunut. Älä siis valehtele! Tulkitse oikein!
Älä vaahtoa. Jos mittari on epäluotettava, niin sitten voi annettu suuntakin olla väärä. Hemmilä ym. käyttivät useita mittareita, joista muut eivät osoittaneet jäsenkorjausta paremmaksi hoitomuodoksi ja oswestryn osalta satunnaistaminen ei onnistunut.
>Laita lainaus väitteellesi, että venyttelyä laiminlyötiin kyseisessä tutkimuksessa niin paljon, että sillä oli vaikutusta?
Hemmilä et al. Does Folk medicine work? Arch Phys Med Rehabil 1997; 78:571-7. Sivulla 573 vasen palsta. Results-otsikosta kymmenen riviä alaspäin.
>>Sanottiin että suuri osa. Hemmilä ym. julkaisivat tämän tiedon jo 1997 eri artikkelissa.
>Mielenkiintoista, missä artikkelissa?
Lähdeviite yllä. Jos olisit lukenut nyt keskustellun viisisivuisen tutkimuksen, niin olisit löytänyt tiedon artikkelin olemassaolosta lähdeluettelosta kohdasta 17.
>Eli nyt viittaat johonkin aivan toiseen tutkimukseen
Hemmilä teki Kaustisilla yhden tutkimuksen vuonna 1994. Hän on julkaissut sen tietoja kahdessa artikkelissa 1997 ja 2002. Luku löytyy vanhemmasta artikkelista. Kohta on annettu edellä. Aika erikoista, että et ole koskaan näiden vuosien aikana viitsinyt varsinaisesti perehtyä asiaan.
>Viikko on pitkä aika.
Näillä koehenkilöillä selkäkipu oli jatkunut keskimäärin seitsemän vuotta. Jos jäsenkorjaukseen etukäteen positiivisesti suhtautuvat koehenkilöt antavat ensin myönteisempää palautetta, mutta hetken päästä tilanne on sama kuin muissakin ryhmissä, niin eipä tuolla tuloksella paljon hurrata.
>Onko olemassa tutkimusta johon ei haettaisi vapaaehtoisia?
On. Mutta pointti on tässä se, että kun haetaan koehenkilöt Kaustisen kansanlääkintäkeskuksen asiakkaista, niin saadaan lyhyellä aikavälillä jäsenkorjauksen kannalta positiivisia vastauksia. Se sotkee tuloksia. Hemmilä tiesi tämän jo etukäteen ja olikin suunnitellut hakevansa vapaaehtoiset terveyskeskuksista, mutta se olisi ollut hänen mielestään liian hidasta. Samasta syystä hän ehdotti, että tutkimus pitäisi tehdä jossain muussa populaatiossa.
>Onko edes laillista tehdä lääketieteen kokeilevaa tutkimusta potilailla, jotka eivät anna suostumusta?
On.
>Fysiatri Leena Niemistö ymmärsi tämän eron väitöskirjassaan.
Olet jo tässä ketjussa onnistunut esittämään älyttömyyksiä Niemistön väikkäristäkin. Kun et selviä edes lyhyen tutkimusartikkelin lukemisesta, niin älä ala esittämään, että olisit pystynyt lukemaan englanninkielisen väitöskirjan.
>Missä kohtaa puhuivat virheinvestoinnista? Taitaa olla taas itsekeksitty väite?
Näin tulosta tulkitsee mm. em. Leena Niemistö väitöskirjassaan.
>Kaikkihan tietävät, että kipulääkkeet rasittavat elimistöä ja niihin kuolee satoja suomalaisia joka vuosi.
Jäsenkorjattavat joutuivat käymään terveyskeskuksessa selkäkipujensa takia yhtä paljon myös hoidon jälkeen. Eli lääkkeiden tarvetta jäsenkorjaus ei vähentänyt. Sen sijaan fysioterapiaa saaneiden lääkärikäynnit vähenivät dramaattisesti. Heistä ei kovin moni ainakaan reseptillä olevia kipulääkkeitä saanut.
>Se toimii tutkitusti, sinä vain et näe sitä, koska et osaa tulkita tutkimuksia potilaiden tuntemusten kannalta,
Ainakaan tässä Hemmilän tutkimuksessa tuntemusten kannalta ei hyötyä näyttänyt olevan.
>Älä vaahtoa. Jos mittari on epäluotettava, niin sitten voi annettu suuntakin olla väärä.
VOI OLLA. Sinä julistat joka paikassa että se ON väärä.
> Hemmilä ym. käyttivät useita mittareita, joista muut eivät osoittaneet jäsenkorjausta paremmaksi hoitomuodoksi ja oswestryn osalta satunnaistaminen ei onnistunut.
Se ei onnistunut niin hyvin kuin toivoivat. Se ei siis epäonnistunut?
>>Viikko on pitkä aika.
>Jos jäsenkorjaukseen etukäteen positiivisesti suhtautuvat koehenkilöt antavat ensin myönteisempää palautetta, mutta hetken päästä tilanne on sama kuin muissakin ryhmissä, niin eipä tuolla tuloksella paljon hurrata.
Potilaan mielestä ero on merkittävä jos apua tuntee saavansa.
>Aika erikoista, että et ole koskaan näiden vuosien aikana viitsinyt varsinaisesti perehtyä asiaan.
En pidä kaustislaista jäsenkorjausta kovin tehokkaana. Se ei minua kiinnosta. Paljon parempiakin on. Ja papereita lukemalla ei selviä se millaista hoito on.
>>Missä kohtaa puhuivat virheinvestoinnista? Taitaa olla taas itsekeksitty väite?
>Näin tulosta tulkitsee mm. em. Leena Niemistö väitöskirjassaan.
Fysiatri Niemistö kehui OMT-"jäsenkorjausta" selkäliiton seminaarissa kustannustehokkaaksi hoitomuodoksi. Näytti useita käppyröitäkin yleisölle ja kertoi rahaa säästyneen verrattuna muihin vaihtoehtoihin, en muista summia.
>Jäsenkorjattavat joutuivat käymään terveyskeskuksessa selkäkipujensa takia yhtä paljon myös hoidon jälkeen.
Tuo ei ole hoidon vaikuttavuuden mittari.
>VOI OLLA. Sinä julistat joka paikassa että se ON väärä.
Jos mittari ei toimi, niin sinä haluat arvata, että voihan sen lukema silti olla oikea. Vähän niinkuin että pysähtynyt kellokin on välillä oikeassa.
>Se ei onnistunut niin hyvin kuin toivoivat. Se ei siis epäonnistunut?
Jos lähtötilanteessa ryhmät ovat erilaiset, niin satunnaistaminen on epäonnistunut. Kokeellisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe on satunnaistaa ryhmät. Erittäin vakava ja amatöörimäinen epäonnistuminen.
>Potilaan mielestä ero on merkittävä jos apua tuntee saavansa.
Jäsenkorjattavat koehenkilöt eivät oman ilmoituksensa mukaan edes kokeneet saavansa apua sen paremmin kuin muutkaan. Osa totesi, että heidän tilansa huononi.
>En pidä kaustislaista jäsenkorjausta kovin tehokkaana.
Olet väittänyt, että Puska ja muut tutkivat ja totesivat sen tehokkaaksi. Valitettavasti sössötit tutkimusta, jota et ollut lukenut.
>Se ei minua kiinnosta.
Älä sitten esitä älyttömiä väitteitä aiheista, jotka eivät sinua kiinnosta.
>Ja papereita lukemalla ei selviä se millaista hoito on.
Voisit ihan kokeeksi joskus yrittää lukea ne paperit. Mestariparantajien menetelmät kuvattiin ensimmäisessä artikkelissa aika tarkkaan ja menetelmää vähänkään tuntevat pystyvät kuvauksesta tunnistamaan tekniikat.
>Fysiatri Niemistö kehui OMT-"jäsenkorjausta" selkäliiton seminaarissa
Sinä olet puhunut läpiä päähäsi Niemistön väitöskirjasta. Kannattaisiko sinun lukea väitöskirjaa edes sen verran, että tiedät mitä se käsittelee.
>>Jäsenkorjattavat joutuivat käymään terveyskeskuksessa selkäkipujensa takia yhtä paljon myös hoidon jälkeen.
>Tuo ei ole hoidon vaikuttavuuden mittari.
Sinä halusit korostaa jäsenkorjausta vaihtoehtona kipulääkkeille. Jos jäsenkorjaus ei vähennä kipulääkkeiden tarvetta, niin silloin se ei ole mikään vaihtoehto. Logiikkasi ontuu. Sinun perusteluillasi selkäkipupotilaiden kannattaisi hakeutua sellaiseen hoitoon, joka vähentää kipulääkkeiden tarvetta. Hemmilän tutkimuksessa se tarkoittaisi fysioterapiaa.
"Voisit ihan kokeeksi joskus yrittää lukea ne paperit."
Paperia löytyy kyllä vessasta, mutta mitä hittoa lässytät noista papereista. Jäsenkorjaajalla käyneet tietää että homma toimii, mihin niitä papruja tarvitaan. Vähän kuin autonkorjaus, kyllä sen huomaa että toimiiko auto ilman mitään papereita.
>Jos mittari ei toimi, niin sinä haluat arvata, että voihan sen lukema silti olla oikea. Vähän niinkuin että pysähtynyt kellokin on välillä oikeassa.
Mittari ei ollut pysähdyksissä vaan selkeästi osoitti potilaiden tyytyväisyyttä.
>>Se ei onnistunut niin hyvin kuin toivoivat. Se ei siis epäonnistunut?
>Jos lähtötilanteessa ryhmät ovat erilaiset, niin satunnaistaminen on epäonnistunut. Kokeellisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe on satunnaistaa ryhmät. Erittäin vakava ja amatöörimäinen epäonnistuminen.
Olisi kiva tietää kuinka satunnaistat potilaat siten, että potilas ei tiedä saako venyttelyä, fysioterapiaa vai jäsenkorjausta?
>>Potilaan mielestä ero on merkittävä jos apua tuntee saavansa.
>Jäsenkorjattavat koehenkilöt eivät oman ilmoituksensa mukaan edes kokeneet saavansa apua sen paremmin kuin muutkaan. Osa totesi, että heidän tilansa huononi.
Jäsenkorjattavat koehenkilöt oman ilmoituksensa mukaan kokivat saaneensa apua paremmin kuin muut.
>>En pidä kaustislaista jäsenkorjausta kovin tehokkaana.
>Olet väittänyt, että Puska ja muut tutkivat ja totesivat sen tehokkaaksi. Valitettavasti sössötit tutkimusta, jota et ollut lukenut.
Mielenkiintoista nähdä, että se on todettu noinkin tehokkaiksi. Jos Puska ja muut tutkijat tutkisivat muitakin, siis vielä parempia, niin tuloksetkin olisivat vielä parempia.
>>Se ei minua kiinnosta.
>Älä sitten esitä älyttömiä väitteitä aiheista, jotka eivät sinua kiinnosta.
Voin esittää mielipiteitä koska mulla on tietoa. Sulla kun on niin älyttömiä väitteitä välillä, että pakko korjata.
>>Ja papereita lukemalla ei selviä se millaista hoito on.
>Voisit ihan kokeeksi joskus yrittää lukea ne paperit. Mestariparantajien menetelmät kuvattiin ensimmäisessä artikkelissa aika tarkkaan ja menetelmää vähänkään tuntevat pystyvät kuvauksesta tunnistamaan tekniikat.
Käyttivätkö he täysin samoja tekniikoita, siis Penttilä ja Mäkelä? Eivät. Kumman tekniikoita Kaustisella käytetään? Ei täysin kummankaan. Mitä sitten? Kas siinä sulle pohdittavaa...
>>Fysiatri Niemistö kehui OMT-"jäsenkorjausta" selkäliiton seminaarissa
>Sinä olet puhunut läpiä päähäsi Niemistön väitöskirjasta. Kannattaisiko sinun lukea väitöskirjaa edes sen verran, että tiedät mitä se käsittelee.
Eikö riitä kun on ollut kuuntelemassa esitelmää? Hän kertoi että OMT-jäsenkorjaus oli kustannustehokkaampaa ja potilaatkin olivat tyytyväisempiä.
>Sinä halusit korostaa jäsenkorjausta vaihtoehtona kipulääkkeille. Jos jäsenkorjaus ei vähennä kipulääkkeiden tarvetta, niin silloin se ei ole mikään vaihtoehto. Logiikkasi ontuu.
Mistä tiedät ettei se vähentänyt kipulääkkeiden käyttöä?
Tuossa oli esimerkki auton huollosta. Auto on vietävä huoltoon määräajoin riippumatta huollon laadusta. Huollon laatu vaikuttaa toki ajomukavuuteen mutta ei juurikaan vähennä huollon tarvetta tai huoltokertojen määrää.
>Mittari ei ollut pysähdyksissä vaan selkeästi osoitti potilaiden tyytyväisyyttä.
Oswestryllä ei ensinnäkään mitata potilaiden tyytyväisyyttä. Toiseksi mittarin epäluotettavuus tarkoittaa, että ei ole tietoa, osoittaako se oikeaan vai väärään suuntaan. Silloin sen suuntaa-antava tuloskaan ei ole kovin luotettava.
>Olisi kiva tietää kuinka satunnaistat potilaat siten, että potilas ei tiedä saako venyttelyä, fysioterapiaa vai jäsenkorjausta?
Satunnaistaminen tarkoittaa, että koehenkilöt jaetaan ryhmiin sattumanvaraisesti ts. että ryhmät ovat oleellisilta muuttujiltaan samanlaiset. Esimerkiksi että toinen ryhmä ei ole selvästi sairaampi kuin toinen. Se ei ole vaikeaa. Taisit sekoittaa lumekontrolloidun ja satunnaistetun. Eikö sinua missään vaiheessa ihmetyttänyt Hemmilän tutkimuksen otsikossa esiintyvä randomised-sana? Vai etkö koskaan lukenut otsikkoa?
>Jäsenkorjattavat koehenkilöt oman ilmoituksensa mukaan kokivat saaneensa apua paremmin kuin muut.
Tuo ei ole totta. Siis jäsenkorjattavilla oman ilmoituksen mukaan tila parani 9 prosenttiyksikköä useammin kuin fysioryhmässä. Sen sijaan 16% jäsenkorjattavista koki olevansa huonommassa kunnossa kuin aluksi. Fysioterapiaa saaneista kukaan ei kokenut näin. Subjektiivisen lmoituksen perusteella jäsenkorjattavien tilanne oli huonompi kuin fysioterapiaa saaneiden.
>Mielenkiintoista nähdä, että se on todettu noinkin tehokkaiksi.
Sinä pidät tehokkaana hoitoa, kun tutkimuksessa kivun kokemuksen muutokselle, kivusta johtuville terveyskeskuskäynneille ja kivun elämää rajoittaville seurauksille ei saada merkitsevää eroa. Tämä tulkinta antaa tiettyä perspektiiviä arvostelukyvystäsi.
>>>Se ei minua kiinnosta.
>>Älä sitten esitä älyttömiä väitteitä aiheista, jotka eivät sinua kiinnosta.
>Voin esittää mielipiteitä koska mulla on tietoa. Sulla kun on niin älyttömiä väitteitä välillä, että pakko korjata.
Tähän mennessä et ole jaksanut lukea tutkimuksia, joiden sisällöstä vänkäät ja olet ilmoittanut, ettet ole aiheesta edes kiinnostunut. Olet myös jatkuvasti esittänyt vääriä väitteitä tutkimuksen tekotavasta, vaikka ne olisivat selvinneet lukemalla. Mielipiteesi eivät ole tietoa.
>>Kannattaisiko sinun lukea väitöskirjaa edes sen verran, että tiedät mitä se käsittelee.
>Eikö riitä kun on ollut kuuntelemassa esitelmää?
Sinä esitit väitteitä Niemistön väitöskirjasta. Ne eivät olleet totta. Sinun olisi kannattanut siis lukea se väitöskirja. Voit tehdä sen vieläkin.
>Hän kertoi että OMT-jäsenkorjaus oli kustannustehokkaampaa...
Väitöskirjassaan hän toteaa Hemmilän osoittaneen jäsenkorjauksen ei-kustannustehokkaaksi. Se tuli sinulle yllätyksenä, koska et väikkäriä lukenut.
>Mistä tiedät ettei se vähentänyt kipulääkkeiden käyttöä?
Hemmilällä oli käytössään kaikki terveyskeskuksen potilasasiakirjat, vaikka sinä epäilit että se ei ole mahdollista eikä laillista. Mitä ajattelet, että terveyskeskuslääkäri suosittelee henkilölle, joka tulee selkäkivun takia terveyskeskukseen?
>Auto on vietävä huoltoon määräajoin riippumatta huollon laadusta.
Mutta ihmistä ei tarvitse viedä terveyskeskukseen selkäkivun takia, jos hänen selkänsä ei ole kipeä. Eikä myöskään ole syytä määrätä sairauslomaa. Jäsenkorjaus ei vähentänyt kummankaan tarvetta, mikä on vähän huolestuttavaa, koska Hemmilän ainmman artikkelin mukaan koehenkilöt olivat terveyskeskuspalvelujen melko suurkäyttäjiä (relatively heavy users).
En tunne ketään, joka veisi autonsa henkiparantajalle, manaajalle tai muulle sellaiselle henkilölle, jonka käsitys auton toimintaperiaatteesta ei vastaa todellisuutta. Siksi on hämmästyttävä, että samat ihmiset ovat valmiit luottamaan oman selkärankansa puoskarien käsiin.
Toinen teistä saa lakata arvailemasta ketkä hoiti ja toinen voi olla kertomatta. Tekijöiden nimiä ei ole ollut julkisuudessa. Ei tarvitse vihjailla eikä tarvitse arvailla. Ne tietää ketä tuntee.
"En tunne ketään, joka veisi autonsa henkiparantajalle, manaajalle tai muulle sellaiselle henkilölle, jonka käsitys auton toimintaperiaatteesta ei vastaa todellisuutta."
Tuo johtuu siitä että henkiparantajat eivät korjaa autoja. Ottaisit selvää edes perusasioista.
"Siksi on hämmästyttävä, että samat ihmiset ovat valmiit luottamaan oman selkärankansa puoskarien käsiin."
Enemmän hämmästelen sitä että ihmiset syövät turhia lääkkeitä ja vielä lääketiedetoimittajien lobbauksella:
"Lääketeollisuus yrittää saada kaikin keinoin maksukykyiset terveet ihmiset tuntemaan itsensä sairaiksi tai riskiryhmiin kuuluviksi ja tarpeettomien lääkkeiden käyttäjiksi. Tähän sillä on valtava propagandakoneisto ja voitelukeinot, joihin se osoittaa rahaa enemmän kuin uusien lääkkeiden kehittelyyn."
Koko artikkeli on täällä:
http://www.journalistilehti.fi/tuotteet.html?id=106/503
>Satunnaistaminen tarkoittaa, että koehenkilöt jaetaan ryhmiin sattumanvaraisesti ts. että ryhmät ovat oleellisilta muuttujiltaan samanlaiset.
Nythän ne jaettiin sattumanvaraisesti. Jos sitten sattumalta tuli huono jako, niin miksi se ei enää olekaan onnistunut? Ei sattumanvaraisesti tehtyä jakoa voi tehdä uusiksi siksi, että satunnaisuus ei näytä hyvältä.
>>Jäsenkorjattavat koehenkilöt oman ilmoituksensa mukaan kokivat saaneensa apua paremmin kuin muut.
>Tuo ei ole totta.
Onpas.
> Siis jäsenkorjattavilla oman ilmoituksen mukaan tila parani 9 prosenttiyksikköä useammin kuin fysioryhmässä.
Eli itsekin toteat että ovat saaneet apua. Miksi valehtelet itsellesi?
>Sen sijaan 16% jäsenkorjattavista koki olevansa huonommassa kunnossa kuin aluksi.
Ehkä se johtui siitä ettei satunnaistaminen onnistunut? ;)
Päätelmän voisi tehdä, että jäsenkorjaus on varsin tehokasta joillekin potilaille. Pitäisi selvittää miksi.
> Fysioterapiaa saaneista kukaan ei kokenut näin. Subjektiivisen lmoituksen perusteella jäsenkorjattavien tilanne oli huonompi kuin fysioterapiaa saaneiden.
Ei vaan parhaita tuloksia tuli jäsenkorjausryhmässä.
>>Mielenkiintoista nähdä, että se on todettu noinkin tehokkaiksi.
>Sinä pidät tehokkaana hoitoa, kun tutkimuksessa kivun kokemuksen muutokselle, kivusta johtuville terveyskeskuskäynneille ja kivun elämää rajoittaville seurauksille ei saada merkitsevää eroa. Tämä tulkinta antaa tiettyä perspektiiviä arvostelukyvystäsi.
Millä perusteella kuvittelet, että kivun kokemuksen muutosta ei tullut useille?
Millä perusteella kuvittelet, että kivun elämää rajoittaville seurauksille ei saatu merkitsevää eroa?
>Tähän mennessä et ole jaksanut lukea tutkimuksia, joiden sisällöstä vänkäät ja olet ilmoittanut, ettet ole aiheesta edes kiinnostunut.
Ei näytä sinuakaan kiinnostavan itse aihe, vain siitä lukeminen...
>Olet myös jatkuvasti esittänyt vääriä väitteitä tutkimuksen tekotavasta, vaikka ne olisivat selvinneet lukemalla. Mielipiteesi eivät ole tietoa.
Eivät sinunkaan mielipiteesi ole tietoa vaan mielipiteitäsi.
>Sinä esitit väitteitä Niemistön väitöskirjasta. Ne eivät olleet totta. Sinun olisi kannattanut siis lukea se väitöskirja. Voit tehdä sen vieläkin.
Esitän mitä tutkija itse kertoi tuloksistaan, jotka olivat osa hänen väikkäriään.
>>Hän kertoi että OMT-jäsenkorjaus oli kustannustehokkaampaa...
>Väitöskirjassaan hän toteaa Hemmilän osoittaneen jäsenkorjauksen ei-kustannustehokkaaksi. Se tuli sinulle yllätyksenä, koska et väikkäriä lukenut.
Uudelleen: Hän kertoi OMT-jäsenkorjauksen olevan kustannustehokasta.
>>Mistä tiedät ettei se vähentänyt kipulääkkeiden käyttöä?
>Hemmilällä oli käytössään kaikki terveyskeskuksen potilasasiakirjat, vaikka sinä epäilit että se ei ole mahdollista eikä laillista. Mitä ajattelet, että terveyskeskuslääkäri suosittelee henkilölle, joka tulee selkäkivun takia terveyskeskukseen?
Sairaslomaa? Fysioterapiaa? Liikuntaa? Venyttelyä? Miksi pitää arvailla, eikö se tutkimus kerro?
>Eli itsekin toteat että ovat saaneet apua. Miksi valehtelet itsellesi?
Jos jäsenkorjausryhmässä on kehitystä parempaan hieman enemmän kuin fysioterapiassa mutta erittäin paljon enemmän muutosta huonompaan kuin fysioterapiassa, niin kokonaisuutena jäsenkorjaus on huonompi kuin fysioterapia.
Voit tietysti keskenäsi miettiä, miksi 16% jäsenkorjattavista oli kokeen loputtua huonommassa kunnossa kuin aluksi mutta fysioterapiaa saaneista kenenkään tila ei heikentynyt.
>Esitän mitä tutkija itse kertoi tuloksistaan, jotka olivat osa hänen väikkäriään.
Sinä et ole sitä väitöskirjaa edelleenkään lukenut. Pidit keksittyinä tulkintoja, jotka löytyvät tuosta väitöskirjasta. Teksti on muuten ilmaiseksi saatavissa netin kautta.
>Jos jäsenkorjausryhmässä on kehitystä parempaan hieman enemmän kuin fysioterapiassa mutta erittäin paljon enemmän muutosta huonompaan kuin fysioterapiassa, niin kokonaisuutena jäsenkorjaus on huonompi kuin fysioterapia.
Eikös siellä ollut vain yksi, jonka tila oli pahentunut? Hän olis pienellä onnella voinut olla fysioterapiassakin huonontamassa sen tilastoja.
Jäsenkorjausryhmässä oli selkeästi enemmän tyytyväisiä potilaita.
Jos on kaksi potilasta joilla kipu 50% ja hoidon jälkeen toinen on kivuton, mutta toisen kivut pahenee, niin mielestäsi keskimäärin hoito ei vaikuta mitenkään eli on placeboa? Eli se on sama kuin hoitoa ei annettaisi? Vaikka toinen parani täysin.
>Voit tietysti keskenäsi miettiä, miksi 16% jäsenkorjattavista oli kokeen loputtua huonommassa kunnossa kuin aluksi mutta fysioterapiaa saaneista kenenkään tila ei heikentynyt.
Jos se oli sen satunnaistamisen epäonnistumisen seurausta?
Tai sillä oli jokin kontraindikaatio joka jäi huomaamatta? Jos osaisivat paremmin valita keille jäsenkorjaus sopii olisi tuloksetkin silloin parempia, eikös?
>>Esitän mitä tutkija itse kertoi tuloksistaan, jotka olivat osa hänen väikkäriään.
>Sinä et ole sitä väitöskirjaa edelleenkään lukenut. Pidit keksittyinä tulkintoja, jotka löytyvät tuosta väitöskirjasta. Teksti on muuten ilmaiseksi saatavissa netin kautta.
Ei sitä tarvitse kokonaan lukea, luin vain tutkimuksen tuloksia:
Tyytyväisyys hoitoon:
OMT-jäsenkorjaus 90%
Verrokki 69%
Tyytymättömyys hoitoon:
OMT-jäsenkorjaus 10%
Verrokki 30%
>Eikös siellä ollut vain yksi, jonka tila oli pahentunut?
Ei ollut. Seitsemän koehenkilöä oli oman ilmoituksensa mukaan jäsenkorjauksen jäljiltä huonommassa kunnossa kuin silloin, kun he kivun takia hakeutuivat hoitoon. Tieto löytyy tutkimuksen toiselta sivulta.
>Jos on kaksi potilasta joilla kipu 50% ja hoidon jälkeen toinen on kivuton, mutta toisen kivut pahenee, niin mielestäsi keskimäärin hoito ei vaikuta mitenkään eli on placeboa?
Jos tulos on sama kuin lumeryhmässä, niin silloin hoito ei ole tehokkaampaa kuin lumehoito.
>Eli se on sama kuin hoitoa ei annettaisi? Vaikka toinen parani täysin.
Jos toinen paranisi täysin myös silloin kun hoitoa ei anneta, niin silloin hoito ei todennäköisesti vaikuta paranemiseen.
>Jos se oli sen satunnaistamisen epäonnistumisen seurausta?
Satunnaistamisessa tosiaan kannattaisi olla huolellinen.
>Tai sillä oli jokin kontraindikaatio joka jäi huomaamatta?
Nyt ilmeisesti viittaat siihen, että osa meni jäsenkorjaamalla huonompaan kuntoon. Hemmilä ei kyllä esitä että tutkimuksessa jäsenkorjauksessa olisi sattunut ainakaan vammautumisia. Todennäköisempää on, että selkäkipupotilaiden kipu vaihtelee eri aikoina. Jos hoito ei vaikuta, niin silloin joskus kipu on vähäisempi ja joskus pahempi. Tietysti lähtöoletus on, että kipu on iso alkutilanteessa, kun apua haetaan. Jos taas fysioterapialla kukaan ei lopussa ole huonommassa kunnossa kuin aluksi, niin on mahdollista, että fysioterapia oikeasti vaikuttaisi kipuun. Tutkimus kannattaisi tehdä kunnolla ja isolla populaatiolla ennenkuin aletaan markkinoimaan jäsenkorjausta toimivana hoitona.
Ja siitä Niemistön väitöskirjasta, jonka kuka tahansa voi lukea ilmaiseksi netistä:
>Ei sitä tarvitse kokonaan lukea, luin vain tutkimuksen tuloksia:
Olisit edes otsikot lukenut tai ollut rehellinen käännöksessä.
>OMT-jäsenkorjaus 90%
Niemistö ei tutkinut jäsenkorjausta. Mitään omt-jäsenkorjausta ei ole edes olemassa. Koehenkilöiden hoito oli:
"Manipulative therapy, stabilizing exercises, and specialist consultation"
Manipulaatio, harjoitteluohjeet ja neuvonta näyttivät tuottavan parempaa tulosta kuin pelkkä neuvonta.
>>Jos on kaksi potilasta joilla kipu 50% ja hoidon jälkeen toinen on kivuton, mutta toisen kivut pahenee, niin mielestäsi keskimäärin hoito ei vaikuta mitenkään eli on placeboa?
>Jos tulos on sama kuin lumeryhmässä, niin silloin hoito ei ole tehokkaampaa kuin lumehoito.
Eli vaikka puolet ryhmästä paranis täysin niin se on silti lumetta, jos kipu pahenee toisella puolikkaalla?
>>Eli se on sama kuin hoitoa ei annettaisi? Vaikka toinen parani täysin.
>Jos toinen paranisi täysin myös silloin kun hoitoa ei anneta, niin silloin hoito ei todennäköisesti vaikuta paranemiseen.
Mutta näinhän ei käynyt.
>>Jos se oli sen satunnaistamisen epäonnistumisen seurausta?
>Satunnaistamisessa tosiaan kannattaisi olla huolellinen.
Ei satunnaisuudelle mitään voi.
>Nyt ilmeisesti viittaat siihen, että osa meni jäsenkorjaamalla huonompaan kuntoon. Hemmilä ei kyllä esitä että tutkimuksessa jäsenkorjauksessa olisi sattunut ainakaan vammautumisia. Todennäköisempää on, että selkäkipupotilaiden kipu vaihtelee eri aikoina. Jos hoito ei vaikuta, niin silloin joskus kipu on vähäisempi ja joskus pahempi.
Mutta nythän se vaikutti.
>Tietysti lähtöoletus on, että kipu on iso alkutilanteessa, kun apua haetaan. Jos taas fysioterapialla kukaan ei lopussa ole huonommassa kunnossa kuin aluksi, niin on mahdollista, että fysioterapia oikeasti vaikuttaisi kipuun.
Tai sitten kyseessä on sattuma.
> Tutkimus kannattaisi tehdä kunnolla ja isolla populaatiolla ennenkuin aletaan markkinoimaan jäsenkorjausta toimivana hoitona.
Niin kannattaisi! Mutta jos tutkimuksia ei haluta kunnolla tehdä, niin ei se jäsenkorjauksen vika ole.
>>OMT-jäsenkorjaus 90%
>Niemistö ei tutkinut jäsenkorjausta. Mitään omt-jäsenkorjausta ei ole edes olemassa.
Mitä se OMT-"manual therapy" sinun mielestäsi on? Miten se sinun mielestäsi eroaa jäsenkorjauksesta?
>Koehenkilöiden hoito oli: "Manipulative therapy, stabilizing exercises, and specialist consultation"
>Manipulaatio, harjoitteluohjeet ja neuvonta näyttivät tuottavan parempaa tulosta kuin pelkkä neuvonta.
Eli tällöin jäsenkorjaus (=manipulaatiohoito) on toimivaa. Useimmitenhan manipulaatiohoitoon kuuluu lisäksi mobilisaatioliikkeitä ja venyttelyneuvojen anto.
>Eli vaikka puolet ryhmästä paranis täysin niin se on silti lumetta, jos kipu pahenee toisella puolikkaalla?
Jos oire on sellainen, että sille on tyypillistä vaihtelu, niin potilaiden tila voi olla yhtenä päivänä parempi ja toisena huonompi. Siksi tutkimuksessa pitää laskea muutokset molempiin suuntiin. Jos tulos ei eroa kontrolliryhmästä niin ei se sitten eroa.
>Ei satunnaisuudelle mitään voi.
Älä viitsi. On useita keinoja varmistaa satunnaistamisen onnistuminen. Jos esimerkiksi halutaan, että ryhmissä on tasaisesti sekä lieviä että vakavia tapauksia, niin voidaan etukäteen jakaa porukka lieviin ja vakaviin ja lopulta arpoa luokkien sisältä eri ryhmiin. Ihan uutta sinulle?
>Mutta jos tutkimuksia ei haluta kunnolla tehdä, niin ei se jäsenkorjauksen vika ole.
Sinä halusit väittää, että Puska ym. ovat tutkimuksella osoittaneet jäsenkorjauksen tehokkaaksi. Kun tutkimus nyt ei todellisuudessa sitä ole osoittanutkaan, niin olit alunperin väärässä. Ei hoitomuotoa voi sinänsä syyllistää, mutta nyt voi todeta, että jäsenkorjaus ei ole näyttöön perustuva hoitomuoto vaan edelleen uskomushoitoa.
>Mitä se OMT-"manual therapy" sinun mielestäsi on?
OMT tarkoittaa ortopedistä manuaaliterapiaa. OMT-manuaaliterapia olisi sitten ortopedinen manuaaliterapia-manuaaliterapia. Vakavasti ottaen OMT on eräs fysioterapian laji. Jäsenkorjaus taas on uskomushoitoa, josta englanniksi käytetään termiä bone-setting. OMT-jäsenkorjausta ei ole olemassa.
>Eli tällöin jäsenkorjaus (=manipulaatiohoito) on toimivaa.
Kun jäsenkorjauksen tueksi ei ole näyttöä, niin ratkaiset ongelman alkamalla nimittää fysioterapiaa jäsenkorjaukseksi.
>>Eli vaikka puolet ryhmästä paranis täysin niin se on silti lumetta, jos kipu pahenee toisella puolikkaalla?
>Jos oire on sellainen, että sille on tyypillistä vaihtelu, niin potilaiden tila voi olla yhtenä päivänä parempi ja toisena huonompi. Siksi tutkimuksessa pitää laskea muutokset molempiin suuntiin. Jos tulos ei eroa kontrolliryhmästä niin ei se sitten eroa.
Et siis halunnut vastata kysymykseen.
>>Ei satunnaisuudelle mitään voi.
>Älä viitsi. On useita keinoja varmistaa satunnaistamisen onnistuminen. Jos esimerkiksi halutaan, että ryhmissä on tasaisesti sekä lieviä että vakavia tapauksia, niin voidaan etukäteen jakaa porukka lieviin ja vakaviin ja lopulta arpoa luokkien sisältä eri ryhmiin. Ihan uutta sinulle?
Ennemminkin pitäisi jakaa eri tasoihin ja sen jälkeen jakaa satunnaisesti puoliski ja sitten yhdistellä puolikkaat kahdeksi ryhmäksi. Entä miksi tutkimuksessa ei niin tehty?
>>Mutta jos tutkimuksia ei haluta kunnolla tehdä, niin ei se jäsenkorjauksen vika ole.
>Sinä halusit väittää, että Puska ym. ovat tutkimuksella osoittaneet jäsenkorjauksen tehokkaaksi.
Kyllä. Näin on. Jos satunnaistaminen olisi onnistunut paremmin olisi tuloskin saattaanut olla parempi ja pätevämpi.
>Kun tutkimus nyt ei todellisuudessa sitä ole osoittanutkaan, niin olit alunperin väärässä.
Vai oliko Puska väärässä, en minä?
>Ei hoitomuotoa voi sinänsä syyllistää, mutta nyt voi todeta, että jäsenkorjaus ei ole näyttöön perustuva hoitomuoto vaan edelleen uskomushoitoa.
Uskomushoitoahan on yli puolet lääketieteenkin hoidoista. Ei se tee jäsenkorjauksesta siis yhtään sen tehottomampaa.
Ja kyseinen tutkimus siis tutki vain yhtä jäsenkorjaussuuntausta ja vain yhteen vaivaan. Ei sillä voi yleistää koskemaan muihin!!!
>>Mitä se OMT-"manual therapy" sinun mielestäsi on?
>OMT tarkoittaa ortopedistä manuaaliterapiaa. OMT-manuaaliterapia olisi sitten ortopedinen manuaaliterapia-manuaaliterapia. Vakavasti ottaen OMT on eräs fysioterapian laji.
OMT-fysioterapia on yhtä kaukana tavallisesta fysioterapiasta kuin kiropraktiikka hieronnasta.
Itseasiassa OMT-fysioterapia pohjautuu perinteiseen jäsenkorjaukseen nimeltä naprapatia. Naprapatia on taas kehittynyt kiropraktiikasta, joka on kehittynyt perinteisestä jäsenkorjauksesta.
"Naprapatia on kehittynyt nykyiselleen muista tunnetuista manipulaatiohoidoista, joita on käytetty tuhansien vuosien ajan. Naprapatia -koulukunnan perusti kiropraktikko Oakley Smith vuonna 1905."
http://www.lkl.fi/index.php?page=1052
Joku on siis aina valinnut itselleen sopivat metodit ja nimennyt tuon "yhdistelmän" uudestaan. Saman siis teki nuo suomalaiset fysioterapeutit. Perusteoria ja -periaate kaikissa on sama.
OMT on siis vain uudelleennimetty naprapatia (joka on uudelleennimetty kiropraktiikka, joka on uudelleennimetty jäsenkorjaus), koska sitä alkoi käyttämään fysioterapeutit. Olivat fiksuja nuo suomalaiset fysiot ja kehittivät sille hyvän nimen.
Olkoon A jäsenkorjaus (bone setting), B kiropraktiikka (ja osteopatia), C naprapatia ja D OMT-fysioterapia.
Jos A = B ja B = C ja C = D, niin tällöin D = A.
Joissakin osissa maailmaa riidellään näistä taitojen ja tietojen "varastamisista" ja uudelleennimeämisistä. Myös kiropraktiikan ja osteopatian välillä tätä on käyty:
http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3987/is_200301/ai_n9181976
Kiropraktiikan historiaa:
"In fact, D.D. Palmer credits a medical physician, Jim Atkinson, with teaching him about the use of bone setting in other cultures (Palmer, 1910, p. 789)."
From Palmer's book The Chiropractor, published in 1914 (Kessinger Publishing Company, Montana), page 5, D.D. Palmer states: "The knowledge and philosophy given me by Dr. Jim Atkinson, an intelligent spiritual being, together with explanations of phenomena, principles resolved from causes, effects, powers, laws and utility, appealed to my reason."
> Jäsenkorjaus taas on uskomushoitoa, josta englanniksi käytetään termiä bone-setting. OMT-jäsenkorjausta ei ole olemassa.
Jäsenkorjaus on se perusmuoto josta kiropraktiikka, naprapatia, osteopatia ja OMT-fysioterapia ovat peräisin. Tuo vanha nimitys lienee "bone-setting" mutta teoriassa ihan samaa hoitoa kaikki. Nimitys siis riippuu siitä kuka hoitoa antaa vaikka kaikki antavat samaa "jäsenkorjaus"-hoitoa.
Kun fysioterapeutit alkoivat antamaan naprapatiahoitoa niin nimesivät sen uudestaan.
>>Eli tällöin jäsenkorjaus (=manipulaatiohoito) on toimivaa.
>Kun jäsenkorjauksen tueksi ei ole näyttöä, niin ratkaiset ongelman alkamalla nimittää fysioterapiaa jäsenkorjaukseksi.
En ole nimittänyt fysioterapiaa jäsenkorjaukseksi vaan OMT-fysioterapiaa. Siinä on iso ero, koska tavallinen fysioterapia perustuu voimisteluun, kuntoutukseen ja venyttelyyn. Ei siis manipulaatiohoitoon.
Tutkimuksen mukaanhan lääketieteen hoidoissa 2/3 uskomushoitoa.
http://www.terveystaito.fi/Pages/ajankohtaista07_3_08.htm
Sinänsä mielenkiintoista, että 15% lääkäreistä pitävät manipulaatiohoitoja (kiropraktiikka+napeapatia) huijauksena, mutta 51% voisi harkita kyseisen hoitomuodon käyttöä lääketieteen osana.
Taulukko 1, sivu 8
http://www.naprapaatti.net/manipulaatio.pdf
(Vertio, Klaukka, Kujala 1995. Suomen Lääkärilehti 20-21: 2228 )
naurettavinta tässä on se että hoidettu(parin hämäläisen hörhön välikäsi) hyötykäyttää kaustislaisten "tieteellisiä" tutkimuksia omien tueksi. KAUSTISLAINEN TEKNIIKKA ON MOBILISAATIOTA TAAS NÄMÄ LAHTELAISET JA PADAJOKISET MANIPULOI ELI NIKSAUTTELEE: KAUSTISLAINEN TEKNIIKKA VASTAA SYVÄKUDOSHIERONTAA. KAKSI AIVAN ERI ASIAA OLI TULOKSET MITÄ TAHANSA: TÄMÄ HOIDETTU ON KYLLÄ YKSI VITUN PELLE.