Kuinka paljon pariskunnalla saa olla ikäeroa teidän mielestänne? Meillä on 16 vuotta ja rakkaus vain syvenee iän myötä. Tyttäreni toi näytille vävyehdokkaan,joka on minua vain neljä vuotta nuorempi, mutta hurmaava mies. Miten te suhtautuisitte, jos näytille tuotaisiin ikäisenne minä/vävykokelas?
Parin ikäero?
Hippulapippula
221410
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minä varmaan puraisisin heti ensin kieleeni.:)
....EI katso Ikää=D
Mieheni 37v ja itse 54v...ja lainakseneni Sanojasi: Rakkaus Syvenee vaan:)
Lapset Tekevät ja Ottavat Omat Puolisonsa, siihen meillä ei ole paljoakaan sanomista..heh:)
Voisi melkein olla minun kirjoittamani viesti. Vuodetkin täsmäsivät lähes täysin. Aina oletetaan ikäerosta puhuttaessa miehen olevan vanhempi. Meillä päin vastoin. Sovimme yhteen, meillä on jo pitkä liitto takana ja toivottavasti vielä pitempi edessä.
enää ei oikein voi mitään, siihen pitää tyytyä, kun nuoret valitsevat,
muuten tulee huonot välit.
ihanne olisi varmaan sama ikä, ehjästä kodista ja opiskellut ainakin 23v ikään.
lieneekö tyttärelläsi turvattomuutta, kun vanhempaa hakee, vai oletko kehottanut nuorensa naimisiin, jos niin se on ollut kovin ajattelematonta.
tunnen yhden kun sanoi että "vanhana naimisiinmeno pitäisi katkaista meidän sukupolveen"
ja toivoi lapsiaan aikaisin avioon.
molemmat tyttäret menivät, 10v vanhemman miehen kanssa toinen oli joku pukuserkku, kummankaan liitto ei kestänyt kuin kymmenen vuotta.
Eihän se ulkopuolisten mielipiteistä ole kiinni, minkäikäiset toisistaan kiinnostuvat, eikä se edes kuulu muille. Sikäli kysymys oli aika outo.
Mitä tulee siihen (täysin teoreettiseen, koska lapsia ei ole) tilanteeseen, että oma lapsi toisi näytille huomattavasti vanhemman kumppanin, kakistelisin kyllä vähän aikaa. En nimittäin ole koskaan ymmärtänyt, mitä nuoret tytöt näkevät isänsä ikäisissä äijänkäppyröissä (tyttöjähän ne yleensä ovat, pojat harvemmin etsivät kymmeniä vuosia itseään vanhempia seurustelukumppaneita). Epäilen aina, että etsitään joko paksua lompakkoa (ja ennen pitkää odotettavissa olevaa perintöä) tai isähahmoa.
Oma isäni seurusteli aikanaan minua vain muutaman vuoden vanhemman naisen kanssa, ja vaikka itsekin tulin hyvin toimeen isän tyttöystävän kanssa, kuvio oli minusta aika ällöttävä. Se suhde ei kestänytkään, sen sijaan suhde omanikäiseen naiseen on kestänyt yli 30 vuotta.
on parin ihan ikioma asia. Siihen ei pidä kenenkään sivullisen puuttuman. Korkeintaan, jos erityisesti tulevat kysymään mielipidettäni, voisin pyytää miettimään hetken, miltä tilanne näyttäisi 30 vuoden kuluttua. Siinä kaikki.
muutaman vuoden vanhempi, ettei naisen tarvitse luulla olevansa ihan pikkupojan kanssa tekemisissä. Nainen vain varttuu hieman nopeammin, siinä se ero.
Amerikoissa oli hiljan tapaus, jossa 18 v tyttö meni naimaan 102 vuotiaan miehen. Mies kuitenkin kuoli kolmessa päivässä, kun rullatuolista yritti rakasteluunkin.
Tuli hirveä riita, kun sillä miehellä sattui olemaan liki miljardi taalaa. Nuori tyttö meinasi, kuuluu ehdottomasti hänelle, "se oli suurta rakkautta". Miehen muu perikunta toista mieltä.
Exäni on ikätoverini ja tuhat kertaa vastuuttomampi "pikkupoika" kuin nykyinen nuori aviomieheni.
Yksilöstä kiinni...
...mutta viimeksi minä vaihdoin pienempään. Ei olisi kannattanut. Kiukkua oli tuplamäärä isoon verrattuna...
lapsillenikin, - suositteleisin.
ikäerolakeja, saati "lapsentekoikää".
ihmisen persoonasta.
Toiset saattaa olla samalla henkisellä tasolla iästä huolimatta.
Itse kuitenkin näkisin että tuollainen 5 vuotta suuntaan tai toiseen on sopiva.
Meirään ikääsillähän soon ny se ja sama ja toinen vanhenoo eritahtihin ku taas toinen. Siihen on montaki syytä, geeniperimä, elämäntavat ja joku ny on vaan sellaanen vanhan oloonen jo heti nuaresta saakka.
En mä oliis kyllä tykänny jos poika oliis tullu perätoukuria tai rinnakkaan, jonkun vanhan hampaattoman akaan kans ja tuonu sitä "aarrettansa" kelepausviikoolle.
Tottahan mun oliis isänä siihen pitäny puuttua jos ei poika siinä alaku pillastuksissaansa oli tuallaasta asiaa niinkään huamannu.
Mitä se poika sellaasella vanhalla akaan tuutterolla ny oliis sitten teheny?? Ei sunkahan sitä vanhalla akaalla ny kukaan mitään tee?? Eiköös se ny niin oo?? Eihän se mene ku ruakapöyrääs täyrestä ja pitääkö sille olla aivan omat ruakansakki. Köpöötestä vaan ja sellaasia pehemoosia muutoonki. Pojalla soon ollukki sellaanen hyvänpualeenen maku vaimoostenhenkien päälle ja silimää kattoa. Joo on se sanottava notta pojalla on kyllä silimää. Varmahan tullu siinä sukuhun ja isäänsä. Se oli sellaanen nuorimies silloon ku se ny oo vanha vieläkään, niin toi sellaasen viimeesen päälle komian saksalaasen tytöön tänne kotia, oli tuas lukios vaihto-oppilaana se samaanen likka. Oikeen mä henkiä haukoon ja pitikö siinä ottaa sokuripalaas kansvärkkiä vahavistukseksi ku sen näin, taispa olla.
Soon ittelläni niin komia ja korijaki miniä notta ei muualla moista ja ihimisenä aivan sitte pistämätöön. Kyllä muuten tapahtuu ku se sieppaa matoot kainalohon, ei ennätä ku siunaalemahan vierees ku näköö ku työ käy laatuhun. Ja soon sama mikä työ milloonki on kysees. Eikä soo poikakaan saamaton, siinä on vakka kantensa valinnu. Hyviä ja kovasti ja yhtä rakkaata molemmat. Niin ja samaan ikääsiäki ovat, pikkuusen omapäisiä ku ovat ainokaasia molemmat. No maalimaa vastahan pitääki olla välihin kovapäinen ja välihin pehemiäki, molempia, niin hyvä tuloo.
terv. me Tiitu kullan kans (eri-ikääset)
vanhoilla akoilla mitään tee.
Onneksi ei tarvitse kenenkään mitään enää tehdäkkään, riittää kun tulee toimeen ittensä kanssa täällä huushollissa.
On mulla välillä villakoiria seurana tuolla sängyn alla ja hyllyllä pari vanhaa nallea.
Minä en siis ole sängyn alla niitten villakoirien kanssa vaan ne pysyvät aivan issekseen siellä.
Kohta mulla alkaa vapaus, ei tarvitse enää kenenkään sietää minua.
akaalla?
Haloo, eletään vuotta 2008, ei 1908.
Kohta täs ollahan sellaasia ruativaivaasia, ruati paappoja ja mummia. Eikä siinä auta mitä vuosilukua eletähän, eiköös soo siitä syntymävuoresta kiinni, koko ihimisen ikä.
No pualiksi vitsaalua tuas mun kirijootuksessani oli, ne sanat vanhoosta akoosta. Vanhenoohan ne ny ukootki, välihin tuntuu notta vieläki nopiammin ku naiset.
Kello käy ja ehtoo joutuu, kirijootti könnin kellomestari, viikoon käypähän könnilääsen kaapikellon rintahan.
Sais olla vaan terves ja sais sellaasen ihimiisarvoosen vanhuuren, me kaikki ollahan sellaanen ansaattu.
Yksinhän mäkin täs köksäälen, vaikka maku oliis hyvä ja silimää nähärä ja moon ollu jo niin pitkähän yksin notta menöö ja jo aikoja oon tottunu elämäntilanteeseeni. Ittelläni ei oo muuta ku hyvää sanottavana avioliitto vuasistani, sellaanen suuri kiitoksen mieli.
terv. me yksinääset hampaalliset seppä ja Tiitu kulta.
Tottahan sitä tottuu olitilaan ajan kanssa ja tulee laiskaksi muuttamaan tilaansa toisenlaiseksi. Sillä tavalla se on niinkuin helpompaakin, ainakin mun mielestäni.
Mutta - et sitä koskaan voi mennä vannomaan etteikö jostakin ilmaannu joku joka vie mennessään. Ja se on siinä. Sanovat, että tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kenellekä tullut on.
Tuohon alotukseen sanoisin sen verran, että jokainen itse valitsee kumppaninsa olkoon sitten paljon nuorempi tai vanhempi tai ikäisensä. No, mä itte tykkään kyllä, että pitäis olla suurinpiirtein samaa ikää. Jos ny joku olis tuos vierellä kulkemas.
mitään, toki tajusin, että puoleksi leikilläsi kirjoitit.
Tosin, totta toinen puoli. Mistäpä tiedetään, milloin otetaan taas ruotujärjestelmä käyttöön.
Jos sotilaita ei tarvitsekaan, toivottavasti, sotaan varustella, niin vanhat ja vammaiset niiden varaan.
Siltä meno nyt maistuu.
oli sepän kirjuutus, - ainakin melkein :)
mun tyttärellä ja vaimollani vain 4 v ikäeroo,
tytääreni on se nuorempi
mutta mualaestalossa jos kumpikii tilan
hommia tekköö nii ee passois ikäeron olla
viittä vuotta suurempi.....Kahtokeepas kun
eläkeikä tulloo nii vanahempi jootuu oottaman
että nuorempikkii piäsöö eläkkeelle...
kuten ennenkin:
Ikäero voi olla oikein hyvä asia - itse 15,5v aviomiestäni vanhempi ja isäni n. 22v omaa vaimoaan.
Kumpikaan meistä ei tullut onnelliseksi ns. "sopivan ikäeron" liitossa.
Äitinikin seurusteli vanhempieni eron jälkeen toistakymmentä vuotta itseään 12v nuoremman miehen kanssa, kunnes sairaus vei mennessään.
Jos poikani joskus ihastuisi vanhempaan naiseen - so what?
Nyt hän asuu erossa lastensa äidistä, mutta ikätoverit tuntuvat kiinnostavan edelleen eniten.
Meidän "perheessä" näin ;D