Lymfahoitokokemuksia

neste saattaa jäädä käteen, saattaa lähteä ja saattaa tulla takaisin. Itselläni osapoisto toukokuussa -07, marraskuussa vyöruusu iski olkavarteen ja käsi pompsahti megakokoiseksi. Helmikuussa pinkeys kävi niin ilkeäksi että kävin onkologiassa näyttämässä, sain lähetteen ja siitä asti käynyt viikoittain lymfassa. Ensimmäisestä kymmenestä kerrasta ei ollut muuta hyötyä kuin että käsi pikkaisen pehmeni hoitopäivän jälkeen noin päiväksi. Sen jälkeen olkavarsi on selvästi "sulanut", enää on valtava turvotus ranteesta kyynärpäähän. Jopa rystyset näkyy jo :)

Ja sitten tein kaikki ne asiat mitä on kiellettyjen listalla; viime perjantaina laitoin korkokengät (valtava rikkimennyt rakko varpaaseen, saattaa helposti aiheuttaa uuden ruusun), olin syömässä runsaasti maustettua ruokaa, otin olutta ja viiniä. Seuraavana päivänä nostelin laituria paikoilleen ja seisoin järvessä sen varpaani kanssa. Kättähän ei saisi juuri rasittaa muuta kuin jumppaamalla. Lisäksi vielä otin aurinkoa. Siitä siis seurauksena uusi jalkapallokäsi, nyt on sunnuntaista asti tehty itselymfaa ja jumppaa ja näyttää siltä että joskus ollaan viime torstain mitoissa, ei ihan heti. Oma moka, mutta oli mukavaa!
Tukihihaa käytän päivittäin aamusta iltapäivään, näin hiostavilla keleillä ei jaksa pitempään.

Joskus kun katkaisin jalkani ja oli ongelmia turvotuksen kanssa sain 10 kerran lymfahoidon joka auttoi selvästi. Kun turvotus jatkui, menin tk:een ja siellä oli tällainen kuin Ventipress-hoito. Se oli paljolti lymfan tapainen mutta se tehtiin automaatilla ja maksoi sen 6 euroa/kerta. Vähintään yhtä tehokas kuin lymfakin. En vaan tiedä onko olemassa käsivarren Ventipress-sukkia koska minulla se tosiaan tehtiin jalkaan.

lymfodeema? Minä kuulin sen sanan ensimmäisen kerran vasta paria päivää ennen TOISTA leikkausta. Ja vasta myöhemmin valkeni, että se riski tosiaan säilyy sitten läpi elämän. Jos olisin sen tiennyt, olisin käskenyt poistamaan vaikka koko rinnan, tai molemmat, ensimmäisessä leikkauksessa, mutta ei koskemaan solmukkeisiin. Kasvaimeni oli niin pieni...

Jotkut sanovat, että runsas veden juonti huuhtelee elimistöä ja estää noita tulehtumia, jotka sitten turvottavat, kun imusolmukkeet eivät toimi. Se itse tehty lymfahieronta auttanee jonkin verran, samoin käsivarren laittaminen kohoasentoon varsinkin öiksi. Kiristäviä hihoja ja koruja pitäisi välttää. Hyttysen pistokin voi aiheuttaa turpoamisen. Puutarhanhoito on parasta jättää muille. Joka naarmu pitäisi heti paikalla desinfioida. Liikunta ehkä auttaa hiukan.

Tärkeää on mennä hoitoon heti oireiden ilmettyä, eikä odottaa, että käsi on kuin ilmapallo. Mitä nopeammin se hoidetaan, sen parempi. Tuosta voi tulla krooninen tila, meille sanottiin.

Kuinka Te tänään heinäkuussa 2010 voitte lymfanesteongelmienne kanssa? - Minulla on esimmäinen kesä lymfanestekarkailun kanssa ja vieläpä kyseessä jalka reisi ja jonkinverran toinenkin puoli sekä luontaisesti alavatsa ja haaroväli.

Huomasin, että tämä tarpeellinen ketju on aloitettu jo kesällä 2008, mutta on valitettavasti(!) ajankohtainen - aina vaan!

Viimeksi kirjoittanut sanoo, että on ollut yllätys... Niin minullekin!! On todella vaikea sopeutua ja käsittää, kuinka toimia nyt, kun tällainen keho, lopun ikää minulla, ymmärtääkseni.

Olen sairastanut kaksi syöpää. Minulta leikattu 90-luvulla kainalosta seitsemän imusolmuketta, jotka olivat puhtaat. Tuosta osapoisto-rintasyövästä olen siis parantunut ja mikä ihmeellisintä, mitään turpoilua ei käteni ole koskaan saanut! Se on ihan täydellinen käsi; imusuonistoleikkauksesta tiedän vain, koska kainalo on niin kuopallaan. - Mutta sitten jouduin viime viime vuonna naistenelinsyöpäleikkaukseen, jolloin 'ne' kaikki poistettiin sekä varoiksi kahden puolen imusolmukkeet vatsanpohjasta, lienevät samat, joita nivusten imusolmukkeiksi sanotaan. Ehkä tiesin ennen leikkausta, että imusolmukkeet näytteeksi poistetaan, mutten mitenkään osannut huolehtia asiasta. Tyytyväinen vain olin, koska patologi totesi ne näytteet puhtaiksi. Muutenkin varsinaisen syövän osalta ollen nyt terve, se oli vasta niin alullaan, gradus 1, stage 1. Ei muita hoitoja, vaan muutama sädehoitopuikko pyllyyn, mikä sekin meni hyvin. Tulevista imunesteongelmista sairaala ei koko kontaktieni aikana puhunut mitään, olin ihan ymmälläni kun niitä tuli. Se onkin pidempi juttu se, mutta ohitan tässä.

Olenkin vaan äimistellyt jalan kipua ja turvottelua. Olen kantapään kautta opiskellut tätä asiaa ja koen olevani vieläkin ihan pulassa. Herään käsittämään, että mulla on invaliditeetti. Tietoa olen jo saanut siis. Olen myös jo käynyt 15 kerran sarjan vodder-lymfaterapiaa, mikä kyllä auttoi. Kesäksi olen ottanut tauon, vaikka maksusitoumuksessani on vielä käyntejä, niitä tarkoitus jatkaa syksymmällä lyko-lymfaterapeutin vastaanotolla. - Tiedänkin jo, että terapeutilla käyden pärjää, mutta, apua, miten tuollai voi koko ikänsä elää. Minä haluaisin myös oppia itse-lymfakäsittelyä, edes auttavasti, mutta vielä ainakaan en tiedä, miten tehdä. Siksi törmäsin tähän viestiketjuun, kun googlasin mahdollisesta itsekäsittelystä neuvoja.

Nyt on kovat helteet! Minä asun pk-seudulla. Millai Te rakkaat kohtalotoverit toimitte ja miten kroppa reagoi. Onko niin, että minäkin nyt joudun ensimmäistä invavuottani kokemaan raskaimmat kautta, kun tuli nämä mahdottomat helteet. Mikä neuvoksi, että näistä kuumista selviän? Ok, jalat pystyssä sängyllä, mutta ei sillai voi elämäänsä elää. Ja toisaalta se ei poistakaan särkyä ja pökkelyyttä. Minulla on juuri hankitut hoitosukkahousut jo, mutta en jaksa pukea niittä. Tarttisko? Ajattelin nyt lähteä kuntosalille (tukisukissa ja housuliiveissä) tekemään kevyet sarjat kaikkea, jospa koko kropan käynnistäminen auttaa sitten nesteitäkin leviämään. Salilla ei ole kuumempi kuin ulkona tai kotonani, saattaa olla parempikin paikka siis.

Pyydän niksejä pärjäämiseen, ken osaa sanoa. Mitä kokemuksia teillä on helteiden ajalta.
Oho, tuli pitkä selostus, mutta aikaahan minulla on... Myös tarttis sitä aikaa osata käyttää lymfanesteen karkoitukseen? Siis, tämähän ei ikinä parane! Olen just eläkkeelle päässyt, joten ns. parempi elämänvaihe on jo eletty, lohduttaa hiukan... Terkuin: 2xcancer.

Rintasyöpäleikkauksesta on 17 vuotta. Eilen kävin rajussa keppijumpassa. Tänään leikatunpuoleinen käsi turposi ja kihelmöi. Kainalossakin tuntuu painetta. Ylipainoa on sekin kuulemma aiheuttaa turvotusta. Pitäskö nyt heti mennä lääkärille? Ja lymfaan?

Hei osapoisto ja kainalon tyhjennys tehty 2004 turvotus kädessä alkoi melkein heti. Olen miettinyt laukaisiko siitä otettu verokoe sen vai mikä. Mulle ei o neuvottu lymfajumppaa eilen kuulin sellaisesta uudelta terapeutilta ja löysin netistä ohjeita ja videon. Enemmän ohjeita tarttis leikkuksen jälkeen hoitohenkilökunnalta kun ei silloin jaksa kysellä. Koko ajan olen epäsäännöllisesti käynyt lymfassa