Heippa, mitäs mieltä olette hyvät nyksät ja ex:ät.
Asun avoliitossa,omat lapset jo aikuisia, miehellä yhteishuollossa 3 lasta.Alkukeväästä sai mieheni ex:ltään sähköpostin jossa yksikantaisesti ilmoitettiin, että lapset ovat sitten kesäkuusta,elokuunloppuun teillä.Reaktioni oli että huh huh.Lapset ovat suhteessa 70/30% jo muutenkin meillä,koska ex ei ehdi hoitamaan.Lapset risteilevät kun atomipommit kahden kodin väliä joko yksitellen,kaksin harvemmin kuitenkaan niin, että kaikki lapset olisivat yhtäaikaa äitinsä luona.Tulevasta kesästä ilmoitin avokilleni, ettei se ihan näin tule onnistumaan, että äiti heittää lapset kokoo kesäksi meille.Mieheni lupasi hoitaa asiaa.Kevään aikana muutamia kertoja sanoin, että olettehan keskustelleet tulevasta kesästä ja lasten olemisista.Mieheni ei ollut mielipidettäni vienyt eteenpäin vaan eilen sanoi siinä ohimennen, että kaikki lapset ovatkin sitten kokokesän meillä.Just joo, onko todella näin ettei minun kanssani tarvitse tästä asiasta sopia / keskustella, vaan samallalailla kun ex ilmoittaa tulevan kesän ,tekee mieheni samalla toimintamallilla minulle.Sanoin, että ok,sitten ei minunkaan trvise kun ilmoitusluontoisesti kertoa omat tekemiseni omien lasteni kanssa.Tästäkös kolmasmaailmansota syttyi, ja mieheni on mykkäkoulussa :)
Kuinka tässä nyt sitten pitäisi toimia ????
Asun avoliitossa,omat lapset jo aikuisia, miehellä yhteishuollossa 3 lasta.Alkukeväästä sai mieheni ex:ltään sähköpostin jossa yksikantaisesti ilmoitettiin, että lapset ovat sitten kesäkuusta,elokuunloppuun teillä.Reaktioni oli että huh huh.Lapset ovat suhteessa 70/30% jo muutenkin meillä,koska ex ei ehdi hoitamaan.Lapset risteilevät kun atomipommit kahden kodin väliä joko yksitellen,kaksin harvemmin kuitenkaan niin, että kaikki lapset olisivat yhtäaikaa äitinsä luona.Tulevasta kesästä ilmoitin avokilleni, ettei se ihan näin tule onnistumaan, että äiti heittää lapset kokoo kesäksi meille.Mieheni lupasi hoitaa asiaa.Kevään aikana muutamia kertoja sanoin, että olettehan keskustelleet tulevasta kesästä ja lasten olemisista.Mieheni ei ollut mielipidettäni vienyt eteenpäin vaan eilen sanoi siinä ohimennen, että kaikki lapset ovatkin sitten kokokesän meillä.Just joo, onko todella näin ettei minun kanssani tarvitse tästä asiasta sopia / keskustella, vaan samallalailla kun ex ilmoittaa tulevan kesän ,tekee mieheni samalla toimintamallilla minulle.Sanoin, että ok,sitten ei minunkaan trvise kun ilmoitusluontoisesti kertoa omat tekemiseni omien lasteni kanssa.Tästäkös kolmasmaailmansota syttyi, ja mieheni on mykkäkoulussa :)
Kuinka tässä nyt sitten pitäisi toimia ????
Vastaukset 23
Vanhimmat
vietät kivan kesän omien lastesi kanssa.Ja lähde vaikka muutamaksi päiväksi reissuun heidän kanssaan..ja jätä mies selviytymään omiensa kanssa.
Tuntuu siltä että eronneet miehet lupaavat ex-naiselleen vaikka mitä että saavat viettää aikaansa omien lastensa kanssa..harva kuitenkaan heistä selviää ihan yksin niiden lastensa kanssa..ja siksi alkavatkin pian haluta hieman "vapaata"omistaan(tietenkin,koska eivät ole tottuneet olemaan omien lastensa kanssa samalla lailla kuten ne perheen äidit).
Yhteinen koti on myös sinunkin kotisi,joten kyllä miehen on sinutkin huomioitava.
Anna miehen mököttää ja PITÄÄ MYKKÄKOULUA..mitä väliä,onhan sinulla lapsesi,joiden kanssa jutustella:)
Näin varmasti pitää toimia. Tässä meidän suhteessa isä on ollut aina se joka on hoitanut lapsia huomattavasti enemmän kun lasten äiti.Jos onneton olen mennyt omia mielipiteitäni siitä laukomaan alkaa murjotus.Oma näkemykseni on, että ex paloittelee miestäni ja mieheni ei "uskalla" sanoa mitään.Sitä pelkoa ei ole ettei ex antaisi mieheni tavata lapsia,menisihän siinä hänen oma vapaa-aikansa.Maaliskuussa ex yksikantaan oli laittanut sähköpostia miehelleni, että vanhin lapsi muuttaa pysyvästi luoksemme...hmmmm asiasta ei tietenkään kysytty minulta vaan se vain ilmoitettiin että näin on.
Ilmoitus ja muutto tapahtuivat vielä samana päivänä :) Empä kohta tiedä mikä rooli minulla tässä on.Katselen tätä lasten risteilyä ex:n ja meidän välillä ja jos en hymyile, niin olen avokkini mielestä naama kurtussa.Jos vastustan ja vaadin selviä sääntöjä niin olen vaikea ihminen.Välillä on tullut ajatuksia, että muutan omaan kotiin jossa minulla on edes jonkinlainen päätäntävalta myös minuun vaikuttaviin asioihin.
kesälomasi ajaksi omien lastesi kanssa. jätä miehesi selviytymään omiensa kanssa.
Niin saat oman kodin ja oman elämän. Jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään.
toimittavan,jos olisit yksi näistä lapsista? Ottaen huomioon äidin välinpitämättömyyden...
Silti on kohtuutonta vaan ilmoittaa asiasta, olisi pitänyt myös kysyä sinulta, onhan se teidän yhteinen kotinne. Toivon, että lapset vielä löytävät rauhan ja tasapainon elämäänsä, niillä on vaikutusta tulevaan.
herjauksen kohteena?
Tässä ei herjata vaan tämä tilanne meillä on fakta.Fiksu lukija ymmärtää ja osaa tehdä tästä omat johtopäätöksensa toiminko minä nyksä vai ex:ä tässä tilanteessa asiattomasti.kaikkea voi kokeilla aina ex:n puolelta mikä menee läpi.Miehelleni menee kaikki läpi,valitettavasti.
Lapsilla ei ole paha olla äitinsa kanssa jos madam hiukan haluaisi antaa kallista aikaansa omille lapsilleen.Toki on huomattavasti helpompaa ajaa kaikki toiseen kotiin, ei ruuanlaittoa, ei pyykkäystä, ei harrastuksiin kuljettamista ei vastuuta ja mikä tärkeintä ei rahanmenoa,koska toinen pää maksaa kaiken.
Tämä oli rumasti sanottu, mutta en tiedä mitä muuta minun pitäisi tästä tilanteesta ajatella.
.Minäkin olen sitten äiti ja sellaisena pysyn, vaikkakin omat lapset jo aikuisia eivätkä enään asu kanssani/mme.Minähän tässä mieheni mielestä olen se vaikea,herjauksen kohteena,koska en oikein ymmärrä että näinhän se kaikissa muissakin perheissä toimii.
Jos isä on päättänyt hoitaa lapset niin se on päätös jota sinun on kunnioitettava. Kokonaan toinen juttu on mitä se aiheuttaa teidän parisuhteellenne kun mies ei keskustele olennaisista asioista kanssasi. Ei ole mielestäni kohtuutonta jos kerrot hänelle että "kunnioitan päätöstäsi hoitaa lapsia kesän ajan, toivottavasti sinäkin kunnioitat minun päätöstäni siinä että vietän oman kesälomani omalla tavallani".
Minun ex-mieheni avovaimo ei kelpuuta lapsia heille juuri ollenkaan - eikä mies sano asiasta mitään- joten kyllä meitä todella on moneen junaan.
äitihän tuon aloituksen kirjoitti
Slla ei kyllä kaikki ole ihan balanssissa viesteistäsi päätellen.On tainnut mennä aamu ja iltapillerit sekaisin
oletko äiti? näin käsitin
Heitin ihan huumorilla vastauksen tuohon missä joku kirjoitti miksi äitejä aina herjataan
no siihen ihan HUUMORILLA vastasin
äidit herjaavat äitejä, voihan hitsi sentään, ei ollu tarkoitus pahoittaa sinun tai kenenkään muun äitejä, täällähän sotaa käydään eksien ja nyksien välillä joista suurin osa on äitejä
huumorilla vaan, sori taidan olla tosiaan pillereiden tarpeessa kun uskalsin laittaa huumoria....sorkke
Sorry,ajattelin, että kodistit sen minulle.Taidan itse kohta tarvita pillereitä että jaksan tätä avoliittoa ja sen uusia käänteitä :)
Nyt asiaan, ideali tilanne olisi että molemmat vanhemmat pystyisivät huolehtimaan jälkikasvustaan tasapuolisesti.Kunnioittaisivat toistensa koteja ja puolin ja toisin annettaisiin kummankinpään vetää välillä lapsista happea.Itse tällähetkellä pelkään parisuhteeni tilaa etten enään jaksaisi tälläistä.Sitten tulee ajatuksiin, että hitto, miksi mun pitäisi kun olen omat lapseni saanut kasvatettua aikuisiksi.Nythän voisi alkaa minun vapaus perhevelvollisuuksista.Rakastan miestäni ja tykkään toki hänen lapsistaan mikä tekeekin tämän poisheittäytymisen vaikeaksi.
edesvastuutonta exältä toimia näin, hänen myös pitäisi kunnioittaa teidän perhettänne ja teidän elämäänne, ei teidän elämä voi pyöriä vaan eksän ja heidän lastensa ympärillä
mun mielestä sun kyllä kannattais puhua miehellesi, eihän vaikka lapset olisivatkin ja varmaan ovatkin hyvin rakkaita miehellesi mutta pitää antaa myös toisen osapuolen olla
Ideaalisin homma tosiaan olisi näin että puolet ja puolet, onhan lapset äidinkin, ymmärrän että äiti tarvitsee sitä omaa aikaa ja lepoa, mutta niinhän se isäkin, eikä sinua voida vaatia siihen että koko kesäsi menee miehen lasten parissa
jos miehesi ei tätä ymmärrä niin vietä kesäloma yksin, ilman miestä jos vaikka sitten ymmärtäisi, ei hän voi mennä eksän mukaan vaan hänen pitää yhdessä sinun kanssasi asioista päättää
toivottavasti tekstini oli jotenkin luettavissa =)
Mielipiteeni olen sanonut tästä tilanteesta lukemattomat kerrat.Kun sen uskallan sanoa niin ottaa mieheni siitä itseensä.
nyt taitaa olla parasta, että minä alan toimimaan ihan saman kaavan mukaisesti.kaikki tekemiseni ,menemiseni ilmoitan ilmoitusluontoisena asiana.En neuvottele omien lapsieni kylääntulosta enkä mistään muistakaan asioista.Opettelen tämän ex:n ja mieheni tavan toimia avoliitossa kuten jo varmaan avioliitossakin olivat toimineet.
puhunut omista ongelmista kosken miestä niin omalle äidilleni ja sanonut että tästä lähtien teen saman kuten mieskin, äitini on sanonut siihen että älä alennu heidän tasolleen
Joten samaa aion sinullekkin sanoa, älä alennu samaan, mutta voisit jättää heidät huomioimatta ja alat hiljalleen viettää elämääsi toisella tapaa, esim jos mies sanoo että lapset tulevat sitten ensi viikonloppuna niin tokaise että aijaa, en ole muuten kotona on menoja joten saat olla lasten kanssa yksin
en tiedä huomaisiko miehesi kun jätät hänet noteeraamatta että jotakin on vialla suhteessa, en tiedä mutta tuo oli vain yksi ehdotus
täällä tapellaan, minä ja mies, miehen tytär on meillä 2 viikkoa ja olen saanut hänet itse teosta kiinni, valehtee, lyö ja ottaa toisten käsistä leluja, niin mitä tyttö saa? ei mitään, mitä omat lapseni tuossa tilanteessa saavat? huudot!
Vähän vituttaa tilanne, ja itse ajattelin taas että alanpa tekemään samaa mitä mies tekee omilleni eli alan huutamaan....mutta en aio alentua moiseen, eka viikko on menny loistavasti mutta eilen alkoi napanuora syndrooma taas, mihin isä kulkee niin lapsi menee perässä, menneellä viikolla pystyi olemaan erossa isästään sen aikaa kun leikki ylhäällä
ja nyt kun joku eksä tän lukee niin alkaa taas vali vali tulemaan niiden suunnasta...
voimia sulle
Olen myös törmännyt suhteessani, että minun mielipiteelläni ei ole mitään väliä. Tuntuu siltä kuin miehet pelkäisivät sanoa exilleen vastaan mitään, ja eniten sijasta kärsijä on nykynainen. Meillä ei nyt olla ihan noin törkeästi tehty, mutta lievemmin vastaavaa!!
Olen kirjottanut mieheni kännykästä takaisin viestin, että ei ihan nyt näin onnistu. Uhannut, kyllä ensin miestäni, että jos asia toistuu vielä, tulen tekemään kyseisellä tavalla. Päätin, että riidelkööt he sitten keskenään, kun asiallisia toivomuksia ei oteta huomioon, ja näköjään kauniisti esitetyt toivomukset kaikuvat tyhjään! Voit lähettää esim: valitettavasti heinäkuu ei käy, mutta kesäkuu ja elokuu sopii hyvin! (:
PS. Eihän toisen kännykälle saisi mennä, mutta meillä ei muu auttanut, ja tosiaan ilmoitin etukäteen, että näin tulen tekemään, jos minulle vain ilmoitusluontoisesti kerrotaan eikä kysytä mitään!
Muutama päivä tässä on vierähtänyt ja välit viileät. Olenkin muutaman kerran sanonut, että ymmärrä nyt hyvä mies missä tämän "riidan " ongelma piilee. Siis vain siinä, ettet neuvottele kanssani ennen näinkin isoja päätösiä jotka nyt vaikuttavat myös minun olemiseeni ja elämääni.Sanoin myös kun itse olin yksinhuoltaja ei pieneen mieleenikään juolahtanut laittaa sähköpostilla ilmoitusta, että lapset ovatkin sitten ex mieheni kanssa koko kesän.Lasteni isä ei todellakaan olisi niellyt moista ilmoitusta.Mieheni ainoat sanat ovatkin olleet miksi olemme sitten yhdessä ? Vastasinkin että siksi että rakastamme toisiamme, mutta ei avioliitossa eikä avoliitossakaan voi toinen tehdä pelkästään päätöksiä jotka muuttavat koko arkea ja elämää.Tämän pidemmälle emme ole päässeet...
Siinä sulle vastaus.
Mitä se sinua periaatteessa liikuttaa, ethän sinä ole heistä vastuussa etkä maksa heidän elämistään. Jos haluat reissata, mene yksin, eihän se ole kovin vaikeaa viettää kesälomaa yksin.
Samalla lailla lapset kuuluu isälleen kuin äidilleen, ja enemmän varmaan äiti heistä huolehtii. Lapset ovat aina etusijalla, ne menevät yli kaiken muun, niin kauan kuin he isää tarvitsevat. Ei siihen nyt mene kuin 18-20 vuotta. Jos miesystäväsi ja sun suhde kestää sen 20 vuotta niin se kestäämitä vaan.
Mun mies sen sijaan valitsi naisen, ja jätti omat lapset kauan kauan sitten, naisen pyynnöstä, sillä muutenhan isä ei olisi lapsiaan jättänyt omasta halustaan.
Millainen "isä" mahtaakaan olla mies, joka jättää lapsensa kun joku keksii pyytää?
no human.
En tiedä luitko viestini alkua.Ei tässä todellakaan ole kyse siitä, että vaatisin miestäni hylkäämään lapset.
Lueppas nyt ihan uudelleen aloittamani keskustelu
ihan varmasti ärsyttää. Periaatteessa vähän asia, jos mies menisi ottamaan lainan ja ostamaan auton keskustelematta siitä etukäteen.
Tottakai ihmiset suunnittelee kaikenlaista kesällä tehtävää. Sitten pöllähtää tosta vaan koko kesäksi lauma ipanoita, ja omat suunnitelmat lentää hornan tuuttiin. Jos aiheesta olis keskusteltu etukäteen, niin todennäköisesti olisi voinut kehittää lapsille parit kivat leirit ja vierailut mummolaan ja olis kesälle järjestynyt yhteistäkin lomaa. Minkä luulisi kiinnostavan miestäkin.
Jos mies ei ymmärrä, niin se on oikeesti hölmö. Miehet välillä ovat.