Asumme pienehkössä kaupungissa, missä on ns keskustan ala-aste ja sitten kyläkouluja. Olen jutellut muutamien eri koulujen oppilaiden vanhempien kanssa ja todennut, että kyllä arvostelu heittää. Esim meillä (pienehkö kyläkoulu) on oppilaille ilmoitettu, että kymppiä on liki mahdoton saada, ysikin tuntuu olevan tiukassa. Eikä siinä mitään, arvostelu on ollut ihan oikeudenmukaista.
Sitten tämä keskustan koulu: yhdellä poikani kaverilla oli todistuksessa 4 kymppiä ja loput ysejä. Eikä joka kokeesta ole kuulemma sitä nroa 10 tullut läheskään, ysiinkin on rittänyt 8,5 arvosanat.
Ja sitten esim liikunnan nro: pojallani 9, kaverilla 10. Ja tämä kaveri ei mitään erityistaitoja osaa: kieltäytyy mm koulujen yu-kisoista ja maastojuoksusta, on ns hiihtäjäpoika, voitti koulujenväliset hiihdot. Poikani on em kisoissa ollut aina 3 porukassa ja muutenkaan ei valikoi lajejaan vaan on aktiivisesti mukana kaikessa ja vapaa-ajallakin harrastaa ja kilpailee monipuolisesti. En pojalleni kymppiä antaisi mutta en tällekään pojalle.
Onko muut huomanneet samaa? Miksi lapset ovat eri kouluissa eri asemassa? Miksi nykyään painotetaan että siihen nroon 10 täytyy jo olla ylimääräistä harrastuneisuutta, kun kuitenkaan kaikissa kouluissa ei tarvitse? Minusta tuntuu, että meidän koulun 9 vastaa tuon toisen koulun 10:ä.
Sitten tämä keskustan koulu: yhdellä poikani kaverilla oli todistuksessa 4 kymppiä ja loput ysejä. Eikä joka kokeesta ole kuulemma sitä nroa 10 tullut läheskään, ysiinkin on rittänyt 8,5 arvosanat.
Ja sitten esim liikunnan nro: pojallani 9, kaverilla 10. Ja tämä kaveri ei mitään erityistaitoja osaa: kieltäytyy mm koulujen yu-kisoista ja maastojuoksusta, on ns hiihtäjäpoika, voitti koulujenväliset hiihdot. Poikani on em kisoissa ollut aina 3 porukassa ja muutenkaan ei valikoi lajejaan vaan on aktiivisesti mukana kaikessa ja vapaa-ajallakin harrastaa ja kilpailee monipuolisesti. En pojalleni kymppiä antaisi mutta en tällekään pojalle.
Onko muut huomanneet samaa? Miksi lapset ovat eri kouluissa eri asemassa? Miksi nykyään painotetaan että siihen nroon 10 täytyy jo olla ylimääräistä harrastuneisuutta, kun kuitenkaan kaikissa kouluissa ei tarvitse? Minusta tuntuu, että meidän koulun 9 vastaa tuon toisen koulun 10:ä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
noita numeroita tipahtelee. Se tosin on totta, että 8,5 riittä yhdeksikköön jos on yhtään muuta mäyttöä, tosin jos oppilaan taidot eivät muuten häikäise (esim. tuntiosaaminen), niin voi numero tipahtaa myös sinne kasiin. Peruskoulussa vaikuttaa lisäksi aika vahavasti pärstäkerroin, niin pahalta kuin se kuulostaakin, jos oppilas on aina kiinnostuneen näköinen ja muutenkin mukava opettajaa kohtaan, niin numerot tuppaavat aina pyöristymään ylös. Jos valtakunnalisesti vertailukelpoista arvostelua ihan tosissasi haluat, niin kannattaa odottaa lukioon asti ja mieluiten siihen lukion päästötodistukseen ja YO-todistukseen.
Kannattaa myös vanhempien muistaa näitä omia päätelmiään tehdessään, että eivät ole yhdelläkään sen toisen oppilaan tunnilla olleet, eivätkä siten voi tietää, mitä se toinen oppilas oikeasti osaa. Esim. koululiikunta on niin monien lajien ja asioiden summa, että on ihan turha esim. jonkin yksittäisen lajin (vaikka jalkapallon) perusteella vetää johtopäätöksiä siitä että oma lapsi on liikunnallisempi. Se toinen voi olla todella taitava vaikka voimistelussa ja hiihdossa. Vanhemmat hervemmin ovat kovin puolueettomia omaa lastaan muihin verratessaan, ainakaan se oma ei vertailussa häviä...
Terv. kouluavustaja
vain ihmetteli miten toisessa koulussa tuntuvat kympit irtoavan helpommin kuin toisessa.
ja tuo liikunta: ei minusta ainakaan tuolle toiselle pojalle kuulu 10. ellei poika arvosta kuin hiihtoa tai ellei muusta välitä, ei sitä hänelle olisi kuulunut. tämä poika tuntui saaneen sen kympin nimemomaan yksittäisen lajin takia, hiihdon. aloittajahan nimenomaan kertoi, miten tämä poika ei perustanut koulun maastojuoksuista tai yu-kisoista, kun taas aloittajan poika oli lahjakas kaikessa. ja huom, eihän äiti edes hinilöinyt omalleen sitä kymppiä liikunnasta.
ihan oikeasti ei meidänkään koulussa kympit noin helposti irtoa. esim eräskään poika, jolla on englanninkielinen isä ja siis taitaa sen kielen erinomaisesti ei saanut englannista kymppiä. kun taas serkkuni tyttö toisella paikkakunnalla sai enkusta kympin, kun on saanut kokeista 9,5 - 10 ja käy kielikerhoa.
Tuttavaperheeni ala-aste ikäisellä lapsella oli 4 kymppiä todistuksessa: luonnontieto, matematiikka, englanti ja liikunta. Loput ysejä.
Tuosta liikunnasta olisin minäkin eri mieltä - lapsi on nimittäin ihan peruslahjakas, ei mikään huippu missään. Mutta vaikuttaisiko se, että äiti on liikunnanopettaja ja isä entinen kilpaurheilija kv-tasolta? Lapsen pikkusiskokin sai aikanaa kympin ja tämä lapsi oli enemmänkin kömpelyyteen taipuvainen kuin lahjakas.
Samoin ihmetyttää, että miten umpisuomalaisen perheen lapsi voi omata sellaisia erityistaitoja englannissa, että lapsi saa kympin? Kun sitä kymppiä ei ole toisessa koulussa irronnut sellaisellekaan lapselle, joka on kaksikielinen.
Koulut tosiaan ovat erilaisia. Ja pärstälukema vaikuttaa.
Periaatteessa kunnassa pitäisi olla olemassa arviointikriteeerit jotka tukevat kunnan oma aopintosuunnitelmaa yms paperisotkuja. Sen pohjalta kaikille on olemassa samat kriteerit saavuttaakseen saman numeron. Jos koulujen vai olisiko nyt kyseessä enemmänkin opettajien välisiä eroja on paljon eli jollakin opella on todella hyviä numeroita ja siten keskiarvo luokassa on erittäin hyvä tai päinvastoin huono niin ainakin monessa kunnassa sekin tulee esiin kun numerot syötetään tietokantoihin ja sitten siihen puututaan.
Meillä on kerran korjattu tokaria ja asia koski isoa osaa luokkaa juuri koska ATK-hälytti poikkevasta keskiarvosta luokassa. Tosin kyse oli toimistoihmisen virheestä alunperin, mutta väärä numero tokariin päätyi. Samalal systeemillä olisi huomattu väärin annetutkin numerot poikkeamana..
Tiedä sitten kuinka yleinen käytäntö on kunnissa ja kuinka tarkkaan noita kuntakohtaisia opetussuunnitelmia on laadittu jne..
Arviointi on yksi hankalimmista asioista nykypäivän suomalaisessa peruskoulussa. Opetussuunnitelman perusteiden uusiuduttua 2004 arviontikriteeristö muuttui taas, tällä kertaa vaikeampaan suuntaan. Numero 8 on tavallaan perusteltuna opetussuunnitelmassa, mutta muissa numeroissa ei varsinaista kriteeristöä löydy.
Jokaisella kunnalla on oma kuntakohtainen opetussuunnitelmansa ja sen lisäksi jokaisella koululla samoin. Koulun opetussuunnitelmasta ei kuitenkaan välttämättä löydy numeroarvostelulle erityisiä perusteluja. Numeroahan ei tarvitse välttämättä antaa ennen kuudetta luokkaa lainkaan.
Ollessani Vantaalla töissä, saimme vasta kaksi viikkoa ennen lukuvuosiarvioinnin antamista todistuspohjat kaupungilta! Tämä ei mielestäni ollut kovinkaan reilua niin opettajille kuin oppilaillekaan. Arviointi on siis hyvin paljon kiinni siitä, kuinka kunta suhtautuu ylipäätään koulutoimeen. Arvioinnin yhtenäistämiseksi olisi todella tehtävä jotain ja nopeasti. Valitettavasti eduskuntakin näyttää hoitavan omia sotkujaan paljon nopeammin, kuin muita yhteiskunnallisesti todella tärkeitä asioita.
Muistetaanpa nämä asiat ensi syksyn kunnallisvaaleissa!