Kävi justiin sellainen ikävä juttu, että vuosia meillä ollut narttukissa jouduttiin viemään eläinlääkärille ja vakavan vamman takia se jouduttiin lopettamaan.
Varsinainen asiani koskee eläinklinikoita, johon jouduin tutustumaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Oli niin järkyttävä kokemus, etten haluaisi sitä paikkaa enää koskaan näkeväni.
Ensiksi soitettuani sinne ja selitettyäni tapauksen, ihmettelin etteikö ole mitään "ambulanssipalvelua" olemassa? Käskettiin vain roudata tuskissaan oleva (itse pelkäsin sen selkärangassa olevan joten pahasti vialla)-"ei muuta kuin nahkahanskoilla vaan kissankuljetuslaatikkoon" (joka oli muuten niin typerästi suunniteltu, että sai käyttää työkaluja, että sen sai keskeltä auki ja kissan nostettua sisään).Ja jos et saa sitä tuotua niin ilmoita puolitoistatuntia aikaisemmin ettet pääse tulemaan. Siis tuskissaan oleva ulkokissa valmiiksi ahtaaseen laatikkoon tuntikausiksi sinne lisää kärsimään.
No sitten sain toisen henkilön avustuksella kissapoloisen vaikeasta paikasta puutarhasta siihen alkeelliseen häkkiin jonka suunnittelijan olisin halunnut siinä tilanteessa kuristaa. Matka autolla eläinklinikalle alkoi tuskissaan mouruva kissa sisällä, jonka mouruaminen soi vieläkin korvissani.
Eläinklinikalla oli kuin "Amerikan meininki", todella ahtaassa odotustilassa ihmisiä ja eläimiä meni sinne tänne ja tehtiin "toimistotyötä". Me odotimme kiltisti nurkkaan piiloutuneena ja yritin pitää kissani suojassa takanani ahdistelevalta koiralta jota yritti käydä laatikkoon kiinni. Olin aivan kauhuissani, saatan vain kuvitella, miltä kissasta tuntui..
Onneksi sen kärsimykset ovat nyt ohi. Itse nään varmaan painajaisia eläinklinikoista pitkään...
Ende
Varsinainen asiani koskee eläinklinikoita, johon jouduin tutustumaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Oli niin järkyttävä kokemus, etten haluaisi sitä paikkaa enää koskaan näkeväni.
Ensiksi soitettuani sinne ja selitettyäni tapauksen, ihmettelin etteikö ole mitään "ambulanssipalvelua" olemassa? Käskettiin vain roudata tuskissaan oleva (itse pelkäsin sen selkärangassa olevan joten pahasti vialla)-"ei muuta kuin nahkahanskoilla vaan kissankuljetuslaatikkoon" (joka oli muuten niin typerästi suunniteltu, että sai käyttää työkaluja, että sen sai keskeltä auki ja kissan nostettua sisään).Ja jos et saa sitä tuotua niin ilmoita puolitoistatuntia aikaisemmin ettet pääse tulemaan. Siis tuskissaan oleva ulkokissa valmiiksi ahtaaseen laatikkoon tuntikausiksi sinne lisää kärsimään.
No sitten sain toisen henkilön avustuksella kissapoloisen vaikeasta paikasta puutarhasta siihen alkeelliseen häkkiin jonka suunnittelijan olisin halunnut siinä tilanteessa kuristaa. Matka autolla eläinklinikalle alkoi tuskissaan mouruva kissa sisällä, jonka mouruaminen soi vieläkin korvissani.
Eläinklinikalla oli kuin "Amerikan meininki", todella ahtaassa odotustilassa ihmisiä ja eläimiä meni sinne tänne ja tehtiin "toimistotyötä". Me odotimme kiltisti nurkkaan piiloutuneena ja yritin pitää kissani suojassa takanani ahdistelevalta koiralta jota yritti käydä laatikkoon kiinni. Olin aivan kauhuissani, saatan vain kuvitella, miltä kissasta tuntui..
Onneksi sen kärsimykset ovat nyt ohi. Itse nään varmaan painajaisia eläinklinikoista pitkään...
Ende
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa kyllä kauhealta, mutta kissallasi on nyt hyvä olla, kivut ja murheet poissa. Jaksamisia Sinulle, teit parhaasi! :)
Itse asun aika pienessä kaupungissa, jossa on tasan kaksi (yksityistä) eläinlääkäriä. Molemmista kuuluu aina välillä kaikenlaisia huhuja.
Viikon lopulla eräs kissa oli jäänyt auton töytäisemäksi. Eläinlääkäri pyysi tuomaan kissan tutkittavaksi (ensinnäkin, miten viet jos et omista autoa?). Kissa tutkittiin, se oli aivan sekaisin. Lääkäri sanoi että jos ei tokene viikonlopun aikana, voi sen tuoda takaisin. Kissa ei saanut mitään sen kummempaa hoitoa! Se tokeni kyllä viikonlopun aikana, mutta raahaa kuulemma vieläkin toista takajalkaansa. Jatkosta en tiedä.
Toinen omista kissoistani on seuraus eläinlääkärin leikkausvirheestä, isukki-kollille oli jäänyt toinen palli.
Ja näitä kuulee.
Todella surullista että tilanne on tämä. Jos esim. omille kissoilleni sattuisi jotain, yö-päivystyksiä täällä ei ole ja viikonloppuisin kärsivä kissa pitää ajaa autolla 60km päähän, jos lääkäri on eläimen valmis vastaanottamaan.
Keväällä muutamme vähän isompaan kaupunkiin, täytyy vaan toivoa että siellä vastaanotto olisi parempi.
Surullisena luin kokemuksestasi eläinklinikalla. Rakkaan lemmikin sairastuminen ja siitä luopuminen on niin raskasta jo itsessään, ettei enää todellakaan tarvittaisi kuvaamiesi kaltaisia eläinklinikoita tuskaa kasvattamaan.
Itse olen käyttänyt kissaani Helsingin Kampissa sijaitsevalla Felina Kissaklinikalla. Parempaa ja tasokkaampaa paikkaa en voisi kuvitella! Klinikan henkilökunta on huippuammattilaisia, ilmapiiri ystävällinen ja rauhallinen. Kun potilaina on pelkkiä kissoja, ei kuvaamasi tilannetta, jossa koira haukkumisellaan ja ryntäilyllään hermostuttaa kissaa, pääse syntymään.
Oma kissani oli yleiseläinklinikoilla käydessämme aina erittäin pelokas ja stressaantunut, Felinassa ei ole ollut vastaavia ongelmia.
Suosittelen lämpimästi jokaiselle tätä upeaa kissaklinikkaa!
jepu, kiitosta vaan vinkistä. Tästä lähtien ajan mielelläni muutaman kilometrin lisää, että saan (tulevalleni)kissalleni asianmukaista ja "inhimillistä" hoitoa.
Jotenkin tuntui(vaistosi) muutenkin, että kissat olivat täysin toisarvoisia potilaita näissä "koiraklinikoissa". Ei varmaan tarvitse olla paljoakaan kissassa vikaa, kun aletaan ehdottelemaan "piikkiä".
Itsellä ei tosiaan tätä ennen ollut mitään kuvaa minkään eläinklinikan toimintatavoista ja olin hyvässä uskossa, että Suomessakin niiden taso olisi vähintään TV:stä seuraamani brittiläisen "eläinlääkärisarjan" tasoa. Petyin pahanpäiväisesti.