NAURA POIKA NAURA…HELPOTTAA KUMMASTI
Pekka Hämäläinen
1999 Gummerus
26.8.2003 luettu
Kirja on Perheterapeutti Pekka Hämäläisen omaelämänkerta, jossa hän kertoo itsestään ja omasta henkisestä kasvustaan, 50- vuotiaaksi asti. Fyysinen ja henkinen ympäristö jonka keskellä hän joutui kasvamaan on kuvausten kohteena.
Oma uskonnollinen tausta on kirjan sisällön lähtökohta, ajoittain humoristisen kuvauksen ja muistelun kohteena. Hämäläinen yrittää löytää hauskoja elementtejä seurojen ja hengellisten tilaisuuksien kömmähdyksistä, mutta päälimmäiseksi jää ahdistuksen sekainen pelko. Jeesuksen takaisin tulo ja kun Lappeerannassa oltiin venäjän hyökkäys olivat lapsuudessa pelottavia asioita.
Hämäläisen jonkinasteinen alemmuudentunto pitkäksi venähtäneen koulunkäynnin tähden tuntuu suhteettoman suurelta. Mutta kysymyshän onkin subjektiivisesta kokemuksesta.
Kaiken koetun jälkeen ammatin valinta tuntuu ihmeelliseltä ja ylipäätään kriittinen asenne omaan kasvuympäristöön, koska se ei kuitenkaan vaikuta elämän valintoihin vaan hän käy Saksassa – omien sanojensa mukaan - käännytystyössä ja lähtee kaiken koetun jälkeen teologiseen tiedekuntaan opiskelemaan.
Siirtolaispappina oleminen Ruotsissa ja siinä koetut kriisit saavat hänet epäilemään omaa kutsumustaan. Ajautuminen perhetyöhön muuttaa elämän suuntaa ja Hämäläisen paniikkikohtaukset jäävät taakse, alkaa uusi vaihe elämässä ja omakotitalot rakennetaan. Kaikenaikaa hän käy läpi suhdetta vanhempiinsa ja se onkin kirjan punainen lanka, mitä kotoa sain ja miten siihen suhtaudun.
Tämä muistelma teos on aika arkinen ja voisi olla kenen tahansa elämästä, siihen lienee pyrittykin, mutta väkisinkin jää miettimään olisiko kirjaa kannattanut kirjoittaa, ainakaan vielä. Eniten teoksesta saavat irti tiukoissa uskonnollisissä yhteisöissä kasvaneet ja niiden proplematiikan kanssa kamppailevat ihmiset.
Pekka Hämäläinen
1999 Gummerus
26.8.2003 luettu
Kirja on Perheterapeutti Pekka Hämäläisen omaelämänkerta, jossa hän kertoo itsestään ja omasta henkisestä kasvustaan, 50- vuotiaaksi asti. Fyysinen ja henkinen ympäristö jonka keskellä hän joutui kasvamaan on kuvausten kohteena.
Oma uskonnollinen tausta on kirjan sisällön lähtökohta, ajoittain humoristisen kuvauksen ja muistelun kohteena. Hämäläinen yrittää löytää hauskoja elementtejä seurojen ja hengellisten tilaisuuksien kömmähdyksistä, mutta päälimmäiseksi jää ahdistuksen sekainen pelko. Jeesuksen takaisin tulo ja kun Lappeerannassa oltiin venäjän hyökkäys olivat lapsuudessa pelottavia asioita.
Hämäläisen jonkinasteinen alemmuudentunto pitkäksi venähtäneen koulunkäynnin tähden tuntuu suhteettoman suurelta. Mutta kysymyshän onkin subjektiivisesta kokemuksesta.
Kaiken koetun jälkeen ammatin valinta tuntuu ihmeelliseltä ja ylipäätään kriittinen asenne omaan kasvuympäristöön, koska se ei kuitenkaan vaikuta elämän valintoihin vaan hän käy Saksassa – omien sanojensa mukaan - käännytystyössä ja lähtee kaiken koetun jälkeen teologiseen tiedekuntaan opiskelemaan.
Siirtolaispappina oleminen Ruotsissa ja siinä koetut kriisit saavat hänet epäilemään omaa kutsumustaan. Ajautuminen perhetyöhön muuttaa elämän suuntaa ja Hämäläisen paniikkikohtaukset jäävät taakse, alkaa uusi vaihe elämässä ja omakotitalot rakennetaan. Kaikenaikaa hän käy läpi suhdetta vanhempiinsa ja se onkin kirjan punainen lanka, mitä kotoa sain ja miten siihen suhtaudun.
Tämä muistelma teos on aika arkinen ja voisi olla kenen tahansa elämästä, siihen lienee pyrittykin, mutta väkisinkin jää miettimään olisiko kirjaa kannattanut kirjoittaa, ainakaan vielä. Eniten teoksesta saavat irti tiukoissa uskonnollisissä yhteisöissä kasvaneet ja niiden proplematiikan kanssa kamppailevat ihmiset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sana on "elämäkerta".