energiatehokkuus arkkitehtuurissa

Just näin. Että lisää vaan lasitaloja malllia aurinkouuni. Ja insinöörien tehtävä on sitten suunnitella sellaiset jäähdytykset, ettei käyttäjät paistu hengiltä... ekologisuus on vain kaunis sana, jolla näitä luomuksia myydään muille arkkitehdeille.

muiden kustannuksella kirjoitti:

Just näin. Että lisää vaan lasitaloja malllia aurinkouuni. Ja insinöörien tehtävä on sitten suunnitella sellaiset jäähdytykset, ettei käyttäjät paistu hengiltä... ekologisuus on vain kaunis sana, jolla näitä luomuksia myydään muille arkkitehdeille.

Lue lisää

Mitäs se sinua nyppii, jos arkkitehti haluaa suunnitella kaunista ja taiteellista? Ja jos joku tahtoo asua tällaisessa luomuksessa?

Oma veikkaukseni on myös se, ettei "energiatehokkuus" ole arkkitehdeillä se pääpointti rakennusten suunnittelussa, tulevaisuudessakaan.

Eihän se nyt nolla voi millään olla. Arkkitehdit seuravat tarkkaan muotia ja jos havaitsevat että uudelle suuntaukselle on nostetta he lähtevät siihen nostaakseen omaa arvostustaan. Ainakin joitain arkkitehtejä löytyy, jotka eivät halua että heidän luomuksensa ovat ympäristölle haitallisia. Luonnonmukaiseen rakentaseenkin monet arkkitehdit lähtivät innolla. Tuli jos jonkinlaisia savitaloja ja olkikattoja. Heiltä kuitenkin unohtui se että rakennuksia joudutaan lämmittämään.

Varsin tyylikäs selvitys, mutta meni hieman ohi tuo maalämpöjupina, liekö sarkasmintunnistinmekanismini epäkunnossa.
Onhan maalämpö ilmaista energiaa, mutta pirun kalliit vehkeet joutuu hommaamaan, että sen ilmaisen energian saa kaivettua sieltä maasta,. Ja sähköäkin siihen tarvitaan.
Itseasiassa maalämpö on hölmöläisten hommaa hyvin lämpöeristetyssä talossa.
Tällä viikolla Rakentajan Suorakanava-palvelusta tipahti sähköpostiin talon sähköistystä koskevaa sälää, ja sieltä tuli bongattua jonkun fiksun tamperelaistutkijan kommentteja sähkölämmityksen eduista
taloissa, joissa lämmitysenergian tarve on normaalia pienempi.
Mutta jos valtiovalta, etunenässä Vanhanen, haluaisivat pakottaa suomalaiset maalämpöön, edellyttäisi se näiden pömpeleiden roimaa hinnan pudotusta.

ilmaisenergiaa? kirjoitti:

Varsin tyylikäs selvitys, mutta meni hieman ohi tuo maalämpöjupina, liekö sarkasmintunnistinmekanismini epäkunnossa.
Onhan maalämpö ilmaista energiaa, mutta pirun kalliit vehkeet joutuu hommaamaan, että sen ilmaisen energian saa kaivettua sieltä maasta,. Ja sähköäkin siihen tarvitaan.
Itseasiassa maalämpö on hölmöläisten hommaa hyvin lämpöeristetyssä talossa.
Tällä viikolla Rakentajan Suorakanava-palvelusta tipahti sähköpostiin talon sähköistystä koskevaa sälää, ja sieltä tuli bongattua jonkun fiksun tamperelaistutkijan kommentteja sähkölämmityksen eduista
taloissa, joissa lämmitysenergian tarve on normaalia pienempi.
Mutta jos valtiovalta, etunenässä Vanhanen, haluaisivat pakottaa suomalaiset maalämpöön, edellyttäisi se näiden pömpeleiden roimaa hinnan pudotusta.

Lue lisää

Hieman provosoin tuolla pakollisella maalämmöllä, myönnän. Se on kuitenkin hyvä esimerkki perustilanteesta, jossa rakennuskustannukset nousevat ja säästö tulee vasta pitkällä aikavälillä. Rakentajalle tulee eteen kysymys: "Haluanko säästää rahaa, vai energiaa?" Ideaalitilanteessa tämä olisi sama asia.

Maalämpöpumppua tai muuta energiatehokasta spesiaaliratkaisua varten voisi saada esimerkiksi valtion takaaman ylimääräisen lainan, jonka takaisinmaksuaika olisi synkronoitu maalämmöttömän ratkaisun mukaiseen energiankulutukseen siten, että kuukausittainen maksu olisi "normaalin" lämmityskulun verran tai hieman sen alle.

Lisensiaatti Harsia esitti asiallisesti perusteluja sähkön puolesta. Kuitenkin myös hänellä meni rahan ja energian säästäminen sekaisin liittymämaksuista puhuttaessa. Kunnat ja kaupungit voisivat vaikka antaa maalämpötaloudelle ilmaiseksi tarvittavan teholisäyksen liittymään. Nopea reagointi lämmitystarpeeseen, josta Harsia niinikään Suorakanavalla kirjoitti, edellyttäisi ensinnäkin termostaattien älykästä käyttöä. Tämä tarkoittaa joko vaivannäköä asukkaalta, tai sitten suhteellisen kalliin "älyjärjestelmän" hankkimista.

Suorakanavan jutussa esitetyt prosenttiluvut eivät kerro oikeastaan mistään mitään, lukijan on luotettava siihen, että haastateltava sanoo lukujen olevan "vakuuttavia".

Kyllä harjakatot on ainakin halvempi toteutta energiataludellisiksi kuin loivat katot. Loivissa katoissa kattokaivojen sulatusjärjestelmäkin vaatii joko sisältä johtuvaa tai lämmityskaapeleilla toteutettavaa lämmittämistä. Käännetyissä katoissa kaytettävät XPS-lämmöneristeet ovat huomattavasti kalliimpia kuin mitä kevyt mineraalivilla on.

Seinissä julkisivun pintalämpötila laskee lämmöneristeen lisäyksen seurauksena. Ja ainakin pelätään että siitä aiheutuu seinän huoltovälin lyhenemistä. Erittäin hyvin eristetyt räystäättömät tiilijulkisivut sammaloutuvat mahdollisesti samoin kuten tonttien rajoilla olevat tiilimuurit.

Rakennusten kokoa tuskin tullaan karsimaan, mutta huoneiden lämpötilaa pitää pystyä säätämään tarpeen mukaan, jotta talvella voidaan jättää muut kuin välttämättömät tilat lämmittämättä.

Ikkunoiden kanssa voi tulla eteen se että ikkunaluukut tulevat käyttöön. Ikkunastahan menee lämpöä ulos varsinkin silloin kun ikkunan läpinäkyvyydellä ei ole merkitystä.

Ja lämmitysenergian hinta tulee varmasti nousemaan. Automaatiojärjestelmät sensijaan luultavasti tulevat vain entistä edullisemmiksi. joten ehkä ne älykkäät talot lyövät itsensä pian läpi. Maalämmön hyödyntäminen on järkevää varsinkin silloin jos ajatellaan rakennuksen elinkaari jopa sadoissa vuosissa. Porareiät ovat jäljellä vielä satojen vuosienkin päästä kun tekniset laitteet on evoluution myötä hioutuneet paremmiksi.

Mutta kuten muillakin tuotteilla kokonaisuus määrää sen kuinka tyytyväisiä rakennukseen ollaan, joten ei ne taiteelliset seikatkaan tule pyyhkiytymään pois, ne vaan hakevat uuden uoman.

Pyhätehti kirjoitti:

Hieman provosoin tuolla pakollisella maalämmöllä, myönnän. Se on kuitenkin hyvä esimerkki perustilanteesta, jossa rakennuskustannukset nousevat ja säästö tulee vasta pitkällä aikavälillä. Rakentajalle tulee eteen kysymys: "Haluanko säästää rahaa, vai energiaa?" Ideaalitilanteessa tämä olisi sama asia.

Maalämpöpumppua tai muuta energiatehokasta spesiaaliratkaisua varten voisi saada esimerkiksi valtion takaaman ylimääräisen lainan, jonka takaisinmaksuaika olisi synkronoitu maalämmöttömän ratkaisun mukaiseen energiankulutukseen siten, että kuukausittainen maksu olisi "normaalin" lämmityskulun verran tai hieman sen alle.

Lisensiaatti Harsia esitti asiallisesti perusteluja sähkön puolesta. Kuitenkin myös hänellä meni rahan ja energian säästäminen sekaisin liittymämaksuista puhuttaessa. Kunnat ja kaupungit voisivat vaikka antaa maalämpötaloudelle ilmaiseksi tarvittavan teholisäyksen liittymään. Nopea reagointi lämmitystarpeeseen, josta Harsia niinikään Suorakanavalla kirjoitti, edellyttäisi ensinnäkin termostaattien älykästä käyttöä. Tämä tarkoittaa joko vaivannäköä asukkaalta, tai sitten suhteellisen kalliin "älyjärjestelmän" hankkimista.

Suorakanavan jutussa esitetyt prosenttiluvut eivät kerro oikeastaan mistään mitään, lukijan on luotettava siihen, että haastateltava sanoo lukujen olevan "vakuuttavia".

Lue lisää

Jankataan nyt vielä vähän lämmityksestä.

Maalampö on varmasti hyvä ratkaisu, jos lämmitettävää alaa on rutkasti, eikä kyseessä ole matalaenergiatalo. Mutta edelleen; ei ole itua hankkia kallista systeemiä tuottamaan “halpaa” energiaa, jos lämmityksen tarve on vähäinen. Voisi kuvitella, että kun on harha “ilmaisesta” energiasta, ei ole niin väliäkään pitää kussakin tilassa tarvittavaa lämpöä kohtuullisissa lukemissa, vaan käytetään ilmaista energiaa koko rahan edestä. Vähän sama tilanne, kuin kerrostaloasukkien veden lorottelu; kun vesi kuuluu vastikkeeseen, niin miksi ei voisi vihellellä vaikka tuntia suihkussa? Omakotiasukki katsoo ehkä vähän enemmän kulutuksen perään, mikäli tarkka sattuu luonteeltaan olemaan.

Todellisuudessa mikään lattialämmitys ei reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Termostaattihan kyllä heti katkaisee, mutta sen verran on lattiassa massaa, ettei se kovin nopeasti jäähdy. Nämä “oppivat” termarit tottelevat lähinnä ennalta aseteltuja lämpötilan pudotuksia ja vastaavia, ja yrittävät pienen sirunsa voimalla sotkea omaa logiikkaansa joukkoon.
Nopeasti lämpötilan muutoksiin reagoivat sähköpatterit ja kattolämmitys. Arkkitehtuurissa patterit eivät taida olla toivottuja, mikä on ymmärrettävää, ne kun harvemmin täyttävät esteettisyyden vaatimuksia.
Kivipintaisia lattioita tulisi välttää muualla, paitsi kosteissa tiloissa. Kivilattiaa täytyy pitää lämpimänä ympäri vuoden, mikä ei ole kovin järkevää (energian kulutuksen kannalta).

Taannoin rakennuslehdessä oli juttu rohvessorista, olikohan Rolf Linberg nimeltänsä, jossa totesi rakentavansa talon, joka ei vaatisi erillistä lämmitysjärjestelmää. Jos rakentaisi. Tähän suuntaan homma on ilmeisesti menossa, joten jätetään se maalampö harakanpesiin ja “linnoihin”.

ilmassa kirjoitti:

Jankataan nyt vielä vähän lämmityksestä.

Maalampö on varmasti hyvä ratkaisu, jos lämmitettävää alaa on rutkasti, eikä kyseessä ole matalaenergiatalo. Mutta edelleen; ei ole itua hankkia kallista systeemiä tuottamaan “halpaa” energiaa, jos lämmityksen tarve on vähäinen. Voisi kuvitella, että kun on harha “ilmaisesta” energiasta, ei ole niin väliäkään pitää kussakin tilassa tarvittavaa lämpöä kohtuullisissa lukemissa, vaan käytetään ilmaista energiaa koko rahan edestä. Vähän sama tilanne, kuin kerrostaloasukkien veden lorottelu; kun vesi kuuluu vastikkeeseen, niin miksi ei voisi vihellellä vaikka tuntia suihkussa? Omakotiasukki katsoo ehkä vähän enemmän kulutuksen perään, mikäli tarkka sattuu luonteeltaan olemaan.

Todellisuudessa mikään lattialämmitys ei reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Termostaattihan kyllä heti katkaisee, mutta sen verran on lattiassa massaa, ettei se kovin nopeasti jäähdy. Nämä “oppivat” termarit tottelevat lähinnä ennalta aseteltuja lämpötilan pudotuksia ja vastaavia, ja yrittävät pienen sirunsa voimalla sotkea omaa logiikkaansa joukkoon.
Nopeasti lämpötilan muutoksiin reagoivat sähköpatterit ja kattolämmitys. Arkkitehtuurissa patterit eivät taida olla toivottuja, mikä on ymmärrettävää, ne kun harvemmin täyttävät esteettisyyden vaatimuksia.
Kivipintaisia lattioita tulisi välttää muualla, paitsi kosteissa tiloissa. Kivilattiaa täytyy pitää lämpimänä ympäri vuoden, mikä ei ole kovin järkevää (energian kulutuksen kannalta).

Taannoin rakennuslehdessä oli juttu rohvessorista, olikohan Rolf Linberg nimeltänsä, jossa totesi rakentavansa talon, joka ei vaatisi erillistä lämmitysjärjestelmää. Jos rakentaisi. Tähän suuntaan homma on ilmeisesti menossa, joten jätetään se maalampö harakanpesiin ja “linnoihin”.

Lue lisää

Järjestelmä, jossa maalämpöpumpun vaatima energia tuotettaisiin esimerkiksi aurinkosähköllä, saisi periaatteessa pöhöttää vaikka täysillä. Näin siis, jos tavoitteena on ilmastokysymykset, eikä alkusijoitus ole taloudellisesti liian suuri. Mikäli talo ei Lainkaan tarvitse lämmitystä, ei maalämpöjärjestelmässä tietenkään ole mieltä.

Taloyhtiön veden veloittaminen kulutuksen mukaan on todettu hyväksi tavaksi alentaa lämpimän veden käyttöä. Energiankulutuksen itsekontrolli onkin tärkeä (väli?)vaihe matkalla kohti "nollaenergiataloja"

Suomeen rakennetaan jo kerrostaloja, joissa ei ole lainkaan lämmitysjärjestelmää. Ainoastaan ilmanvaihdon tuloilmaa lämmitetään ja sekin käsittääkseni pääosin ottamalla lämpö talteen poistoilmasta.

Ralf Lindberg kertoi Rakennuslehdessä asiaa passiivitalosta. (http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10767.html )
Ihmisten ja sähkölaitteiden "hukkalämpö" pysyy sisällä, kun talo on tiivis ja hyvin eristetty. Passiivitalo termin määritelmä täyttyy Suomen oloissa muistaakseni sellaisilla arvoilla, että ulkopuolista lämmönlähdetta tarvitaan vain kolmena kuukautena vuodessa. Nämä kolme kuukautta on RAHAN säästämisen kannalta todennäköisesti paras hoitaa esimerkiksi sähköpatterilla, Lindbergin selityksen mukaan. YMPÄRISTÖN kannalta olisi tietenkin parasta, jos sähkö tulisi auringosta, tuulesta tai lämpö tulisi maasta ja hyödynnettäisiin käyttämällä em. tavoilla tuotettua sähköä.

Koska ympäristön kannalta meidän tulisi kai pyrkiä vähentämään myös käyttösähkön tarvetta, voi olla että kehitys ajaa laitevalmistajat tilanteeseen, jossa kodinkoneiden tuottama hukkalämpö jossain vaiheessa alkaakin vähentyä. Tällöin ulkopuolisen lämmön tarve (lähes)passiivisesti lämpenevässä talossa puolestaan kasvaa.