Miten kiviseinä toimii?

niin kaikki talot homehtuvat sitten? Tämä olisi jo neljäs talo. Rakennusvirheitähän näissä vanhoissa on ollut, nykytietämyksen mukaan. Mutta meneekö taas 10-20 vuotta ja todetaan että tällä hetkellä rakennetuissa on virheitä? Luin juuri Meidäntalo lehdestä, kuinka ohutrapatut puutalot ovat homehtuneet Ruotsissa. Suomessa on tehty vastaavia taloja, mutta Täällä ne mukamas eivät homehdu. Uskokoon ken tahtoo.

kastepiste kirjoitti:

niin kaikki talot homehtuvat sitten? Tämä olisi jo neljäs talo. Rakennusvirheitähän näissä vanhoissa on ollut, nykytietämyksen mukaan. Mutta meneekö taas 10-20 vuotta ja todetaan että tällä hetkellä rakennetuissa on virheitä? Luin juuri Meidäntalo lehdestä, kuinka ohutrapatut puutalot ovat homehtuneet Ruotsissa. Suomessa on tehty vastaavia taloja, mutta Täällä ne mukamas eivät homehdu. Uskokoon ken tahtoo.

Lue lisää

ollut puuttellinen ilmanvaihto, jos homeongelmia on ollut. Huonosti rakennettu, esim kaikki puutalot kestävät kyllä jos tuuletus pelaa.

eron takia kastepiste toteutuu jokaisessa seinässä jossain kohdassa?

miten se ilmanvaihto vie kosteuden pois? Kesällä jos sisällä on sama lämpötila tai jopa kylmempää kuin ulkona, tulee ulkoa vielä kosteampaa ilmaa sisälle kuin mitä sieltä poistetaan.

ilmanvaihto kirjoitti:

miten se ilmanvaihto vie kosteuden pois? Kesällä jos sisällä on sama lämpötila tai jopa kylmempää kuin ulkona, tulee ulkoa vielä kosteampaa ilmaa sisälle kuin mitä sieltä poistetaan.

Lue lisää

koneellin tulo ja poisto, niin ilmavirta suhjataa suht suoran outputista inputtiin. Lisäksi on alipaine, joten kosteus kyllä suorastaa plopsahtaa pois talosta poistoilmaröörien kautta.

ilmanvaihto kirjoitti:

miten se ilmanvaihto vie kosteuden pois? Kesällä jos sisällä on sama lämpötila tai jopa kylmempää kuin ulkona, tulee ulkoa vielä kosteampaa ilmaa sisälle kuin mitä sieltä poistetaan.

Lue lisää

Ei tule. Esim. suihkun jälkeen kylpyhuoneen kosteus on varmasti suurempi kuin ulkona. Makuuhuoneessa, kun siellä pari ihmistä henggittelee läpi viileän yön, kosteutta *ja* lämpöä on varmasti aamuyöstä enemmän kuin ulkona. Jne.

Ym. kosteudet ovat ne, jotka pitää ilmanvaihdolla saada talosta ulos.

Valitettavasti(?) hellesäät ovat Suomessa hyvin pieni osa vuodesta (joinakin vuosina tuskin yhtään). Ja käytännössä ne eivät ole mikään ongelma, joten niitä ei tarvitse talon kosteusteknisessä suunnittelussa ottaa juuri huomioon. Jäähdytys-ilmastointi on sitten erikseen (vaikka sen voi tietty yhdistää ilmanvaihtoon).

Luulin, että kysymys oli niin epäselvä ettei sitä kukaan ymmärtänyt. Ihan juuri tätä tarkoitin. Olen käynyt lukuisissa kivitaloesittelyissä ja myyjät ovat aina kehuneet omaansa, juuri heidän talonsa ei voi homehtua (mutta kilpailijoiden kuulemma voi...). Hiukka on luottamus karissut koko hommaan.

Onko jollain talopakettifirmalla näitä betonielementtitaloja vai tilataanko ne erikseen aina omien piirustusten mukaan? Olen käynyt vain harkkotalojen esittelyissä.

Kastepiste pääsee muodostumaan rakenteen sisään, jos

1) rakenteen lämmönvastus on suurempi kuin vesihöyryn läpäisy

Paras esimerkki on mineraalivilla, joka on hyvä lämmöneriste (seuraus: eristeen ulkopinta on liki ulkoilman lämpötilassa, koska seinän läpi karkaava lämpövirta on pieni), mutta jonka vesihöyry läpäisee noin vain (...kunnes pääsee eristekerroksen osaan, jossa lämpötila on matalampi kuin kastepiste -> kosteutta tiivistyy vedeksi).

2) jos vesihöyryn vastus on väärin jakautunut

Tyypillisin esimerkki on tiivis pinta, esim. höyrysulku väärässä paikassa, lähellä eristeen ulkopintaa.

Mineraalivillalla tms. eristetty seinä vaatii höyrysulun sisäpintaan, jotta vesihöyryn vastus saadaan riittävän suureksi suhteessa lämmönvastukseen. Hirsiseinä ei tarvitse, eikä myöskään mm. betoni (on itseasiassa niin tiivistä, että ulkopinnalle voidaan laittaa mineraalivillaeristys ilman erill. höyrysulkua), tiili yms. monet massiiviset materiaalit. Tosin näillä massiivisilla materiaaleilla lämmönvastus on nykyiseen vaatimustasoon verrattuna riittämätön ja tarvitaan tuota lisäeristystäkin...

kastepiste kirjoitti:

Luulin, että kysymys oli niin epäselvä ettei sitä kukaan ymmärtänyt. Ihan juuri tätä tarkoitin. Olen käynyt lukuisissa kivitaloesittelyissä ja myyjät ovat aina kehuneet omaansa, juuri heidän talonsa ei voi homehtua (mutta kilpailijoiden kuulemma voi...). Hiukka on luottamus karissut koko hommaan.

Onko jollain talopakettifirmalla näitä betonielementtitaloja vai tilataanko ne erikseen aina omien piirustusten mukaan? Olen käynyt vain harkkotalojen esittelyissä.

Lue lisää

Betonielementteistä tekeviä talofirmoja ei paljoa mahda suomessa olla. Lujabetonilla on ns. kivisydän tms. mallisto mutta se on hyvin lähellä kosteustoimivuuden osalta Lammin valuharkkoja. Oulun alueella vaikuttaa Pohjolan kivitalot jolla on osaamsita ja tietoa hyvistä elementtiratkaisuista ja jonka kautta saa rungon ja vähän muutkin jos niin haluaa.
Jos betonielementteihin päädyt niin tärkein asia on valita sellainen _rakennesuunnittelija_ joka on tehnyt useampia betonielementtiomakotitaloja (nimenomaan omakotitaloja). Elementtien kanssa on aika paljon pieniä niksejä jotka pitää tietää että saa talosta toimivan.
Kastepisteasiaa voit itse tarkastella myös DOF -lämpö ohjelmalla. Lisäksi paljon tietoa löytyy myös sivuilta www.betoni.com ja betonielementtiyrityksiä osoitteesta http://www.betoni.com/Betonikirja/tuoteryhmat.aspx?strTuoteryhma=EL&action=search&chkTuoteryhmaID=1117&strPostinumero=&x=24&y=11

kastepiste kirjoitti:

Luulin, että kysymys oli niin epäselvä ettei sitä kukaan ymmärtänyt. Ihan juuri tätä tarkoitin. Olen käynyt lukuisissa kivitaloesittelyissä ja myyjät ovat aina kehuneet omaansa, juuri heidän talonsa ei voi homehtua (mutta kilpailijoiden kuulemma voi...). Hiukka on luottamus karissut koko hommaan.

Onko jollain talopakettifirmalla näitä betonielementtitaloja vai tilataanko ne erikseen aina omien piirustusten mukaan? Olen käynyt vain harkkotalojen esittelyissä.

Lue lisää

Esittelyissä tietysti jokainen kehuu omaansa koska sillä elää...

Sanonpa nyt minäkin mielipiteeni.

Mielestäni varmat rakenteet ovat:
-vanhat täystiiliseinäiset talot; yleensä kerrostaloja. Näissä seinä on oikeasti vain tiiltä, jopa metrin paksuudelta
-massivihirsitalot jossa koko seinä pelkkää puuta
-yksiaineiset harkkorakenteet kuten siporex tai esim. poroton-kennotiili

Toimivina pidän myös ns. "normaaleja" tuuletettuja rakenteita kuten:
-betoni-villa-TUULETUSRAKO-betoni
-tiili-villa-TUULETUSRAKO-tiili
-puu-villa-TUULETUSRAKO-paneeli/tiili (edellyttäen että höyrysulku on tiivis ja ehjä ja sisäpinnassa)

Lisäksi uusista rakenteista toimivat eristerapatut systeemit joissa on käytetty villaa rappausalustana ja hyvin vesihöyryä läpäisevää rappausta. Näissäkin edellytyksenä on se että sisäpuoli on tiivis; käytännössä siis puurunkoisissa taas höyrysulku ehjä ja sisäpinnassa. Betoni- ja harkkorakenteissa yleensä sisäpuoli tasoitetaan ja maalataan jolloin siitä tulee riittävän paljon tiiviimpi kuin harvasta villasta ulkopuolella.

Riskirakenteina pidän:
-vanhat sandwitch-elementit jossa ilman tuuletusrakoa betoni-villa-betoni
-harkkorakenteet joissa esim. leca-styrox (uretaani)-leca tai betoni-styrox (uretaani)-betoni ilman tuuletusrakoa.

Melkein kaikkea kokeillut kirjoitti:

Esittelyissä tietysti jokainen kehuu omaansa koska sillä elää...

Sanonpa nyt minäkin mielipiteeni.

Mielestäni varmat rakenteet ovat:
-vanhat täystiiliseinäiset talot; yleensä kerrostaloja. Näissä seinä on oikeasti vain tiiltä, jopa metrin paksuudelta
-massivihirsitalot jossa koko seinä pelkkää puuta
-yksiaineiset harkkorakenteet kuten siporex tai esim. poroton-kennotiili

Toimivina pidän myös ns. "normaaleja" tuuletettuja rakenteita kuten:
-betoni-villa-TUULETUSRAKO-betoni
-tiili-villa-TUULETUSRAKO-tiili
-puu-villa-TUULETUSRAKO-paneeli/tiili (edellyttäen että höyrysulku on tiivis ja ehjä ja sisäpinnassa)

Lisäksi uusista rakenteista toimivat eristerapatut systeemit joissa on käytetty villaa rappausalustana ja hyvin vesihöyryä läpäisevää rappausta. Näissäkin edellytyksenä on se että sisäpuoli on tiivis; käytännössä siis puurunkoisissa taas höyrysulku ehjä ja sisäpinnassa. Betoni- ja harkkorakenteissa yleensä sisäpuoli tasoitetaan ja maalataan jolloin siitä tulee riittävän paljon tiiviimpi kuin harvasta villasta ulkopuolella.

Riskirakenteina pidän:
-vanhat sandwitch-elementit jossa ilman tuuletusrakoa betoni-villa-betoni
-harkkorakenteet joissa esim. leca-styrox (uretaani)-leca tai betoni-styrox (uretaani)-betoni ilman tuuletusrakoa.

Lue lisää

Toivottavasti tulee asiantuntevia vastauksia.

tällä kivitalopalstalla kirjoitti:

Toivottavasti tulee asiantuntevia vastauksia.

ei.

joo ... kirjoitti:

ei.

ohjelmalla oman runkoratkaisusi kastepiste. Sillä näkee että esim. kevytsora-eps-kevytsora tai betoniharkko-eps-betoniharkko rakenteissa kastepiste on eristeen ja ulkokuoren välissä. Siitä kosteus pitäisi haihtua ulospäin, siksipä rappauksen pitäisi olla hyvin vesihöyryä läpäisevää. Noissa seinissä ainakin kostean tilan sijoittaminen ulkoseinälle tuntuu aika riskirakenteelta koska syntyy kaksi vettä huonosti läpäisevää kerrosta vastakkain.

tarkastaa dof-lämpö kirjoitti:

ohjelmalla oman runkoratkaisusi kastepiste. Sillä näkee että esim. kevytsora-eps-kevytsora tai betoniharkko-eps-betoniharkko rakenteissa kastepiste on eristeen ja ulkokuoren välissä. Siitä kosteus pitäisi haihtua ulospäin, siksipä rappauksen pitäisi olla hyvin vesihöyryä läpäisevää. Noissa seinissä ainakin kostean tilan sijoittaminen ulkoseinälle tuntuu aika riskirakenteelta koska syntyy kaksi vettä huonosti läpäisevää kerrosta vastakkain.

Lue lisää

niin

a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.

C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu. No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

ulkoseinällä kirjoitti:

niin

a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.

C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu. No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Lue lisää

Sitten silmät auki tai ainakin nenä. Lecaharkkotalossamme hometta kasvoi sisäseinällä silmin nähden. Yritin siivouksen yhteydessä harjata sitä pois, mutta se kasvoi aina takaisin. Taulut, seinää vasten olevat kaapit ym. homehtuivat myös. Talossa oli ongelmia, mm. kattovuoto, mutta myös seinät homehtuivat.

Kiitos hyvistä vastauksista.

ulkoseinällä kirjoitti:

niin

a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.

C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu. No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Lue lisää

yksiaineisuuteen vaikuttaa. Tai se, että talon runko on 200mm sipoharkoista ja eriste ulkopuolella eikä homehdu silti.

Homeen aiheuttaa paikallaan oleva kosteus, pankaa ilman kiertoa peliin, mieluiten LTOn kautta tai sitten kohteeseen pieni oma investointi, kuivuri, joita löytää konekaupan poistohyllystä satasella.

kastepiste kirjoitti:

Sitten silmät auki tai ainakin nenä. Lecaharkkotalossamme hometta kasvoi sisäseinällä silmin nähden. Yritin siivouksen yhteydessä harjata sitä pois, mutta se kasvoi aina takaisin. Taulut, seinää vasten olevat kaapit ym. homehtuivat myös. Talossa oli ongelmia, mm. kattovuoto, mutta myös seinät homehtuivat.

Kiitos hyvistä vastauksista.

Lue lisää

kiinnostunut tietämään, missä oma kastepisteesi sijaitsee. Mmmmmm..

kastepiste kirjoitti:

Sitten silmät auki tai ainakin nenä. Lecaharkkotalossamme hometta kasvoi sisäseinällä silmin nähden. Yritin siivouksen yhteydessä harjata sitä pois, mutta se kasvoi aina takaisin. Taulut, seinää vasten olevat kaapit ym. homehtuivat myös. Talossa oli ongelmia, mm. kattovuoto, mutta myös seinät homehtuivat.

Kiitos hyvistä vastauksista.

Lue lisää

Eihän asuintiloissa millään voi olla niin kosteaa, että silminnähden kasvaisi hometta edes puisella seinäpinnalla, saati kiviainespinnalla, joka itsessään ei edes ole ruokaa homeelle. Ja jos seinät ovat noin kosteita, niin sitten kyllä pitäisi melkein jo katostakin tippua tiivistyvää vettä niskaan.

Jos niitä seiniä ei oltu sivelty jollain ilmankosteutta absorboivalla ja homeruokaa sisältävällä erikois"maalilla", niin suoraan sanoen en usko tarinaasi ollenkaan.

Jos kivipinnassa jotain oli, niin se oli sitten jotain suolahärmää tms. (joka sekin kyllä kertoo että seinään tulee jostain vettä ja paljon), ei hometta.

maalari tai rappari kirjoitti:

yksiaineisuuteen vaikuttaa. Tai se, että talon runko on 200mm sipoharkoista ja eriste ulkopuolella eikä homehdu silti.

Homeen aiheuttaa paikallaan oleva kosteus, pankaa ilman kiertoa peliin, mieluiten LTOn kautta tai sitten kohteeseen pieni oma investointi, kuivuri, joita löytää konekaupan poistohyllystä satasella.

Lue lisää

sipoa, se on höyrysulku. Rappaus ei ole sipoa, siinä on useita kerroksia ja ne ovat hyvin vesiHÖYRYÄ läpäiseviä.

nm hm kirjoitti:

Eihän asuintiloissa millään voi olla niin kosteaa, että silminnähden kasvaisi hometta edes puisella seinäpinnalla, saati kiviainespinnalla, joka itsessään ei edes ole ruokaa homeelle. Ja jos seinät ovat noin kosteita, niin sitten kyllä pitäisi melkein jo katostakin tippua tiivistyvää vettä niskaan.

Jos niitä seiniä ei oltu sivelty jollain ilmankosteutta absorboivalla ja homeruokaa sisältävällä erikois"maalilla", niin suoraan sanoen en usko tarinaasi ollenkaan.

Jos kivipinnassa jotain oli, niin se oli sitten jotain suolahärmää tms. (joka sekin kyllä kertoo että seinään tulee jostain vettä ja paljon), ei hometta.

Lue lisää

oli alunperinkin silkkaa huuhaata. Tällä tytöllä lienee pienehköt munatkin ihan omasta takaa.

Jos taulun taakse mudostuu alinomaan hometta ja kyseessä on samalle persoonalle jo kolmas hometalo, niin vika ei ole rakennuksessa vaan mielenterveydessä.


Melkoisen hulppean kosteaa on talossa ollut. Jatkuva yli 70% ja seinille lienee sivelty leivän murusia.

Ja aika huonot on olleet eristeetkin kun kastepiste on taulun taakse muodostunut.

Hoh hoh hoh.

Mit' vielä? Lattialaatoista kasvoi hekkusientä?

koko juttu kirjoitti:

oli alunperinkin silkkaa huuhaata. Tällä tytöllä lienee pienehköt munatkin ihan omasta takaa.

Jos taulun taakse mudostuu alinomaan hometta ja kyseessä on samalle persoonalle jo kolmas hometalo, niin vika ei ole rakennuksessa vaan mielenterveydessä.


Melkoisen hulppean kosteaa on talossa ollut. Jatkuva yli 70% ja seinille lienee sivelty leivän murusia.

Ja aika huonot on olleet eristeetkin kun kastepiste on taulun taakse muodostunut.

Hoh hoh hoh.

Mit' vielä? Lattialaatoista kasvoi hekkusientä?

Lue lisää

kylläkin tiiliverhoiltu puutalo... Seinät homehtui... Korjaajat kielsivät kirjahyllyn laittamisen seinään kiinni... Varmaankin huonet lämmöneristeet...

ulkoseinällä kirjoitti:

niin

a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.

C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.

Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu. No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Lue lisää

>> a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

Sinnehän pääsee.

>> B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.


Papana läpäisee vielä hyvin höyryä ja imee vettä kuin pesusieni, mutta EPS taasen eristää höyryä huomattavasti enemmän kuin papana.

>> C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Kyllähän tuo rappaus imee vettä. Otappa letku käteen ja suihkuta seinä, niin huomaat.

>> Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Oikein.

>> Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.


Tämähän on vailla mitään pohjaa. Uusissa taloissa tulee ilmenemään tulevaisuudessa aivan varmasti ongelmia. Varsinkin kun katsoo rungonpystytys porukoita, niin kyllä se aika rahantekoa on, nopeasti kasaan ja seuraavalle työmaalle.

>> Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Näinhän talot rakennetaan nykyisinkin.

>> Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu.

Kyllähän noita homeisia harkkotaloja näkyy aina silloin tällöin. Varsinkin tuulettuvissa alapohjissa, mistä röörit on laitettu umpeen home roikkuu oli materiaali mikä tahansa.

> No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Kuinka joku viitsii aina tuosta siposta vääntää??? Hyvä, se ei ole yksiainesta, jos maalina ei käytä sipoa.

täältäkin kirjoitti:

>> a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

Sinnehän pääsee.

>> B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.


Papana läpäisee vielä hyvin höyryä ja imee vettä kuin pesusieni, mutta EPS taasen eristää höyryä huomattavasti enemmän kuin papana.

>> C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Kyllähän tuo rappaus imee vettä. Otappa letku käteen ja suihkuta seinä, niin huomaat.

>> Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Oikein.

>> Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.


Tämähän on vailla mitään pohjaa. Uusissa taloissa tulee ilmenemään tulevaisuudessa aivan varmasti ongelmia. Varsinkin kun katsoo rungonpystytys porukoita, niin kyllä se aika rahantekoa on, nopeasti kasaan ja seuraavalle työmaalle.

>> Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Näinhän talot rakennetaan nykyisinkin.

>> Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu.

Kyllähän noita homeisia harkkotaloja näkyy aina silloin tällöin. Varsinkin tuulettuvissa alapohjissa, mistä röörit on laitettu umpeen home roikkuu oli materiaali mikä tahansa.

> No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Kuinka joku viitsii aina tuosta siposta vääntää??? Hyvä, se ei ole yksiainesta, jos maalina ei käytä sipoa.

Lue lisää

ja vielä myöntää se. Ilmeisesti kaikilla muilla on vain niitä harkkotalomyyjien esittelemiä täysin home- ja kosteusvapaita taloja. Miten meille osui tällainen märkä kivikasa, on sitten ihan mysteeri.

Miten siporex käyttäytyy? Muodostuuko sinne seinän sisään jotain kastepistettä vai onko se turvallinen materiaali? Entä jos siporex kastuu vähän enemmän, tulee kosteusvahinko? Saako sen kuntoon kuivaamalla vai pitääkö rakenteita purkaa?

Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Edelleen kiitos asiallisista vastauksista. Vastauksien kirjo osoittaa, ettei kysymykseni tainnut olla ihan turha, asia ei ole mustavalkoinen.

täältäkin kirjoitti:

>> a: sinne ei pitäisi päästä kosteutta sisäpuolella olevan vesieristeen vuoksi.

Sinnehän pääsee.

>> B: EPS ja papana läpäisevät vesihöyn varsin vaivatta.


Papana läpäisee vielä hyvin höyryä ja imee vettä kuin pesusieni, mutta EPS taasen eristää höyryä huomattavasti enemmän kuin papana.

>> C: rappauspinta on hyvin huokoista ja ja siten läpäiseen vesihöyryä suorastaan loistavasti, mutta kunnon rappaus ei läpäise kaatovettä lainkaan.

Kyllähän tuo rappaus imee vettä. Otappa letku käteen ja suihkuta seinä, niin huomaat.

>> Lämpötilaero ja kosteus määräävät kastepisteen syvyyden.

Oikein.

>> Käytännössä kaikissa uusissa / uudehkoissa harkkotaloissa on ilmanvaihto ja sisäpuolella maalaus tai jokin muu huonosti vesihöyryä läpäisevä kerros, joten mitään ongelmaa ei ole.


Tämähän on vailla mitään pohjaa. Uusissa taloissa tulee ilmenemään tulevaisuudessa aivan varmasti ongelmia. Varsinkin kun katsoo rungonpystytys porukoita, niin kyllä se aika rahantekoa on, nopeasti kasaan ja seuraavalle työmaalle.

>> Vanhoissa betonielementtitaloissa vesi on päässyt kuivuneista silikonisaumoista elementin sisään ja/tai ennen muinoin ei elementtien eristeissä ollut kuivatus uria ja ne kasattiin vesisateesta piittaamatta jolloin ne rakennusvaiheessa kastuivat.

Näinhän talot rakennetaan nykyisinkin.

>> Mutta homehtunut harkkotalo minulla on vielä näkemättä, enkä ole kuullut yhdenkään harkkokauppiaan väittävän, että naapurin harkko homehtuu.

Kyllähän noita homeisia harkkotaloja näkyy aina silloin tällöin. Varsinkin tuulettuvissa alapohjissa, mistä röörit on laitettu umpeen home roikkuu oli materiaali mikä tahansa.

> No ehkä Sipon voi tulkita noinkin. Ne niin kovasti painottivat yksiaineisuutta, joka onkin totta kunnes tasoitemiehet tulevat paikalle, saati maalari tahi rappari.

Kuinka joku viitsii aina tuosta siposta vääntää??? Hyvä, se ei ole yksiainesta, jos maalina ei käytä sipoa.

Lue lisää

lisätä, että tuore papana höyryää epsiä enemmän, ainakin kylmillä ilmoilla.

kastepiste kirjoitti:

ja vielä myöntää se. Ilmeisesti kaikilla muilla on vain niitä harkkotalomyyjien esittelemiä täysin home- ja kosteusvapaita taloja. Miten meille osui tällainen märkä kivikasa, on sitten ihan mysteeri.

Miten siporex käyttäytyy? Muodostuuko sinne seinän sisään jotain kastepistettä vai onko se turvallinen materiaali? Entä jos siporex kastuu vähän enemmän, tulee kosteusvahinko? Saako sen kuntoon kuivaamalla vai pitääkö rakenteita purkaa?

Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Edelleen kiitos asiallisista vastauksista. Vastauksien kirjo osoittaa, ettei kysymykseni tainnut olla ihan turha, asia ei ole mustavalkoinen.

Lue lisää

homeesa nähnyt. Mutta juu tuttavillanin on 50-luvulla rakennettu sipo talo, joka vielä odottaa rappaustaan. Kyllä se vettä imeen ja energiaa kuluu kun sitä kosteaa huonosti eristävää talo lämmitetään. Mutta hometta sielä ei ole. Toimin itse homekoirana, sillä saan välittömästi pahoja astma oireita paikoissa joissa on hometta tahi yleensä runsaasti itiöitä.

Mutta jos talon seinässä taulun takana kasvaa home, niin ei se vika ole seinämateriaalissa tahi rakenteessa vaan jossain aivan muualla.

Oma taloni on 84 rakennettu papanasoratalo. Nää oli silloin tosi harvinaisia vielä täällä espoossakin, mutta me tehtii tämä juurin näiden astmojen yms. vuoksi. Toistaiseksin ei ole hometta näkynyt, ei ole rappaus irronnut, ei ole talo palanut, ei ole tehty mitään isompaa remppaa. Ellei kellariin tehtyä ikkuna-aukkoa sellaiseksi luokitella.

Nykyisiin harkkoihin verrattuna tässä talossa on surkea lämmöneristys, joten tämän pitäisi siten olla kosteusteksnisesti huonompi kuin uudemmat vastaavat. Eli olisin varsin luottavainen, että herra diffuusio parantuneiden elinolojensa vuoksi pitää myös nyt rakennettavat talot kuivina.

Se on sitten eriasia jos pitää laittaa tasakatto ja täyttää pohja rakennusjätteillä ja liian hienolla hiekalla. Ongelmia siitä tulee. Ainakin muurahaiset tykkää, mutta silloin ei ole kyse mistään erityisestä rakennusmateriaalista, vaan huonosta rakentamisesta.

kastepiste kirjoitti:

ja vielä myöntää se. Ilmeisesti kaikilla muilla on vain niitä harkkotalomyyjien esittelemiä täysin home- ja kosteusvapaita taloja. Miten meille osui tällainen märkä kivikasa, on sitten ihan mysteeri.

Miten siporex käyttäytyy? Muodostuuko sinne seinän sisään jotain kastepistettä vai onko se turvallinen materiaali? Entä jos siporex kastuu vähän enemmän, tulee kosteusvahinko? Saako sen kuntoon kuivaamalla vai pitääkö rakenteita purkaa?

Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Edelleen kiitos asiallisista vastauksista. Vastauksien kirjo osoittaa, ettei kysymykseni tainnut olla ihan turha, asia ei ole mustavalkoinen.

Lue lisää

En nyt oikein tiedä provoiletko, vai kyselet tosissasi, mutta vastataan nyt kuitenkin.

>> Miten siporex käyttäytyy? Muodostuuko sinne seinän sisään jotain kastepistettä vai onko se turvallinen materiaali?

Kaikkiin materiaaleihin tietyissä olosuhteissa muodostuu kastepiste, eikä sipo ole poikkeus.

>> Entä jos siporex kastuu vähän enemmän, tulee kosteusvahinko? Saako sen kuntoon kuivaamalla vai pitääkö rakenteita purkaa?

Jos paikat kastuu, niin ne pitää kuivattaa. Kuivaminen sipossa usein tapahtuu itsestään, mutta ei aina. Näin tapahtuu useimmissa muissakin harkoissa. Harkot & EPS eivät ole orgaanisia aineita, eli ne eivät lahoa, eivätkä kyllä itsessään homehdu, mutta niiden pinnassa voi kyllä home kasvaa.

>> Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Sipo imee vettä kuin sieni. Saman tekee papanakin. Veden imevyys ei sinänsä ole ongelma. Ongelma on se, että vettä pääsee rakenteisiin. Tämä ongelma pitää poistaa. Jos vesi huuhtelee seinää, niin kaikki materiaalit kastuvat.

>> Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Kuten sanoin, ei tuolla veden imemisellä oikeasti ole merkitystä. Eipä tuo sipo varmaankaan materiaalina mikään miellyttävä ole. Harmaa likainen ja kylmä kuutio. Toisaalta ei minusta sen epämiellyttävämpi kuin muutkaan, mutta voi rauhassa olla tuota mieltä. Voit kyllä kysyä mielipiteitä putkarilta ja sähkäriltäkin materiaaleista, vai mikä tässä oli tarkoitus?

>> asia ei ole mustavalkoinen.

Jo sinulla kasvaa home sisäseinissä, niin aivan sama mistä talon tekee, niin homma on pielessä. Siinä mielessä kyllä mustavalkoinen asia.

kastepiste kirjoitti:

ja vielä myöntää se. Ilmeisesti kaikilla muilla on vain niitä harkkotalomyyjien esittelemiä täysin home- ja kosteusvapaita taloja. Miten meille osui tällainen märkä kivikasa, on sitten ihan mysteeri.

Miten siporex käyttäytyy? Muodostuuko sinne seinän sisään jotain kastepistettä vai onko se turvallinen materiaali? Entä jos siporex kastuu vähän enemmän, tulee kosteusvahinko? Saako sen kuntoon kuivaamalla vai pitääkö rakenteita purkaa?

Rappaustöitä tekevä tuttu kertoi, että siporex imee kovasti vettä, enemmän kuin muut kivitalot. Hänestä siporex oli jotenkin epäilyttävä harkkomateriaali.

Edelleen kiitos asiallisista vastauksista. Vastauksien kirjo osoittaa, ettei kysymykseni tainnut olla ihan turha, asia ei ole mustavalkoinen.

Lue lisää

kastepistettä massiiviharkko siporexista 375/500mm.

Mikäli lämmöt ovat päällä ja tuuletus kunnossa, se ajan mittaan pakollinen vesivauriokaan ei saa tuhoja aikaan. Maalattu pinta pitää toki käsitellä uudestaan. Rakenne kuivuu kyllä.

Rappaustöitä tekevälle tutullesi suosittelen vierailua h h -sivustolla. Siellä on rakennesuunnittelijan käsikirja detaljeja myöten ja myös siporexin rappausohjeet. Ennen riitti slammaus tai maalaus, nykyään eristepinnoite kaks- tai kolmikerrosrappauksena. Itselläni talossa on 2-kerrosrappaus (tasoite/kuitulaasti/väri/pinta).
Siporex on selvien ohjeidensa ja edullisuutensa takia yksi omatoimirakentamisen parhaista materiaaleista. Meidän 600m3 talo vie noin 1000eur vuodessa kaukolämpöä mukaan lukien käyttövedet ja lämmityksen. Talossa on koneellinen ilmanvaihto ja LTO. Mieti sitä.

löytyä kirjoitti:

kastepistettä massiiviharkko siporexista 375/500mm.

Mikäli lämmöt ovat päällä ja tuuletus kunnossa, se ajan mittaan pakollinen vesivauriokaan ei saa tuhoja aikaan. Maalattu pinta pitää toki käsitellä uudestaan. Rakenne kuivuu kyllä.

Rappaustöitä tekevälle tutullesi suosittelen vierailua h h -sivustolla. Siellä on rakennesuunnittelijan käsikirja detaljeja myöten ja myös siporexin rappausohjeet. Ennen riitti slammaus tai maalaus, nykyään eristepinnoite kaks- tai kolmikerrosrappauksena. Itselläni talossa on 2-kerrosrappaus (tasoite/kuitulaasti/väri/pinta).
Siporex on selvien ohjeidensa ja edullisuutensa takia yksi omatoimirakentamisen parhaista materiaaleista. Meidän 600m3 talo vie noin 1000eur vuodessa kaukolämpöä mukaan lukien käyttövedet ja lämmityksen. Talossa on koneellinen ilmanvaihto ja LTO. Mieti sitä.

Lue lisää

Torvet ei edes tajua mikä on kastepiste...

Vastauksessa sitten puhutaan uretaanista. Tilanne EPS-eristeellä taitaa olla hiukan eri, kun EPS läpäisee kosteutta käsittääkseni melkein 10 kertaa paremmin kuin PU... Lisäksi vastauksessa taidetaan puhua kevytsoraharkosta, joka taas läpäisee vesihöyryä paljon paremmin kuin betoninen valuharkko.

Eli tuo vastaus ei päde EPS-eristeiseen valuharkkoon oikein miltään osin, ja EPS-eristeiseen kevytsoraharkkoonkin huonosti.

Hei Rouva kastepiste,

Missä kastepisteesi nyt sijaitsee? ;)

No ei vaan millainen tuo "märkä" harkkotalonne oikein oli? Millaisista harkoista tuota rakensitte ja mikä tuossa oli vikana?

Tuon SPU:n kohdalla mua epäilyttää lähinnä kun tuotteen sivuillakin mainitaan että SPU toimii myös höyrysulkuna betoniseinän ulkopuolella. Mikäli betoniseinän sisäpuolella on myös höyrysulku maalilla tms, niin betoniin tiivistyvä kosteus ei pääse haihtumaan ollenkaan. Ja ulospäinhän tuon kosteuden pitäisi rakanteesta haihtua. Mietin lähinnä että onko SPU "liian tiivistä" muutenkin läpäisemään vesihöyryä verrattuna mineraalivillalla eristettyyn seinään.