Miten voi olla mahdollista että vuokratontilla n. 60-luvulla(50 v. vanha) rakennettu 90 m2 kerrostalo Helsingissä maksaa 270 t. eur.
Yhdysvaloissa asutaan keskimäärin 170 m2 asunnoissa, ja niiden keskihinta on 110 t. USD eli 70 t. eur. Tälläisen asunnon voi ostaa 25 min matkan päässä Helsingin kokoisesta kaupungista downtowntiin.)
Onko järkeä otta ikivelka(30 v) tälläisen asunnon ostoon? Eihän vuokratontilla ole mitään arvoa. Kapitalistin mielestä tälläisen kiinteistön arvo on mitätön. Mielestäni tälläinen niukkuuspolitiikka mitä Suomessa harrastetaan pitäisi olla laitonta. Ihmisiä pakotetaan poliitiikan vuoksi ostamaan hiekkaa timanttien hinnalla, ja mitä siitä hyödytään? Markkinat hyppivät ja pomppivat edes takaisin kuin kenguru eikä hintavakaudesta ole mitään tietoa. Mielestäni tämä on rikollista toimintaa. Hetken kuluttua markkinat romahtavat ja ihmiset jäävät velkavankeuteen. Suomessa ei tunneta henk.koht. konkurssia ja velkaa on maksettava koko loppuelämä. Terveet ihmiset syrjäytyvät ja sairastuvat tälläisessä järjettömyydessä.
Yhdysvaloissa asutaan keskimäärin 170 m2 asunnoissa, ja niiden keskihinta on 110 t. USD eli 70 t. eur. Tälläisen asunnon voi ostaa 25 min matkan päässä Helsingin kokoisesta kaupungista downtowntiin.)
Onko järkeä otta ikivelka(30 v) tälläisen asunnon ostoon? Eihän vuokratontilla ole mitään arvoa. Kapitalistin mielestä tälläisen kiinteistön arvo on mitätön. Mielestäni tälläinen niukkuuspolitiikka mitä Suomessa harrastetaan pitäisi olla laitonta. Ihmisiä pakotetaan poliitiikan vuoksi ostamaan hiekkaa timanttien hinnalla, ja mitä siitä hyödytään? Markkinat hyppivät ja pomppivat edes takaisin kuin kenguru eikä hintavakaudesta ole mitään tietoa. Mielestäni tämä on rikollista toimintaa. Hetken kuluttua markkinat romahtavat ja ihmiset jäävät velkavankeuteen. Suomessa ei tunneta henk.koht. konkurssia ja velkaa on maksettava koko loppuelämä. Terveet ihmiset syrjäytyvät ja sairastuvat tälläisessä järjettömyydessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
omaisuuksien uusjakoon 50 vuoden välein
syynsä...
-kannattaa mielummin maksaa omaa kuin lihottaa vuokraisäntää (korothan eivät ole hukkaanheitettyä rahaa, eikä asunnosta koidu kustannuksia, eihän....)
-pankkien vastuu antamistaaan lainoista mitätön. Yhteiskunta kuittaa, jos on ongelmia tulee, velallista ei kuitenkaan auta kukaan.
-kaavoituspolitiikka, Helsingissä viljellään maata ja rakennetaan matalia taloja vieri viereen ahtaille tonteille. Pari pilvenpiirtäjää jättäisi jälkeen paljon asuntoja, asuntojen viereen palvelut ja lisäksi luontoa. Mutta ei, rakennetaan toinen toistaan hirveämpää kolmikerroksista bulkkitaloa tai sitten kahden kerrokern rivaria, 40 neliötä alakerrassa ja samanverran ylökerrassa...
Suomessa on oikein ministeri asuntoasioita varten, mistä sen huomaa?
Mitä merkittäviä asioita asuntoministeri ajaa tai on saanut aikaan?
Millä tavalla se näkyy suomalaisten asumisessa?
Mitä hyötyä meille on ko ministeristä?
Onko asuntoministerin salkku poliittinen palkkiovirka?
Mistä hänelle ja hänen edeltäjilleen maksetaan ja on maksettu palkkaa?
Onko asuntoministeri tarpeellinen?
Tämä Suomen sosialistinen kokeilu on hiljalleen tulossa tiensä päähän. Iso osa tästä sukupolvesta on taas menetetty pankin orjiksi. He halusivat ostaa itselleen "parempilaatuisia naapureita", "sosiaalista statusta", "tasokkaat leikkikaverit lapsille" ja muuta sellaista. Toivottavasti saivat niitä, koska nyt alkaa olla maksun aika. Säännöstelytalous on jälleen näyttänyt kyntensä, tällä kertaa rakennuspuolella.
En tunne minkäänlaista sääliä niitä kohtaan, jotka ovat eläneet yli varojensa nyt muutaman vuoden ajan halutessaan esittää rikkaita kartanonomistajia täällä pohjolan perämetsissä. Jään jännityksellä odottamaan, mikä on loppulaskun suuruus. En kuitenkaan halua osallistua tällä kerralla noiden velkaloukkujen maksutalkoisiin, vaan muutan mielummin ulkomaille. Maksakaa te velkaiset vain tukia toisillenne. Osaaville ja kielitaitoisille oman elämänsä herroille ja rouville riittää töitä muuallakin.
Ehkä seuraava sukupolvi osaa arvioida, mitä mistäkin on järkevää maksaa. Todellinen rikastuminen tapahtuu hankkimalla omaisuutta, joka tuottaa korkoa omaan taskuun, ei keräämällä velkaa ja maksamalla siitä korkoa muille. Esimerkiksi nyt olisi pörssissä tavaraa tarjouksessa, jos sitä vain osaa sieltä etsiä. Todennäköisesti monet (USA:laiset) tuulipuvut myyvät nyt osakerahastonsa halvalla, jolloin rahastonhoitajat joutuvat sydän verta vuotaen myymään salkun sisältöä markkinoille päivän hintaan. Monessa taloudessa irroitellaan nyt eläkesäästöistä viimeisiä käteisvaroja, ennen kuin on pakko ottaa yhteyttä pankkiin ja yrittää sopia lainan uudelleenjärjestelystä.
Kunhan työttömyys alkaa kasvaa meilläkin, alkaa täällä tulla osakkeita ja lopulta asuntojakin myyntiin, siis muitakin kuin USA:laisten eläkeyhtiöiden omistamia. Jalomielisen sijoittajan kannattaa nyt pitää käteistä valmiina, etteivät hinnat tyystin romahda...
Näiden 40-50 vuotta vanhojen asuntojen peruskorjaukset ovat gryndereille seuraava rahastuksen kohde, kun uusien asuntojen tuotanto romahdutetaan. Maksajina ovat ne ylivelkaantuneet asuntovelalliset, jotka ovat ostaneet nämä asuntonsa tällaisen huuman aikana. Julkisivujen, ikkunoiden, putkistojen, viemäreiden, sähköjärjestelmien, lämmönsiirtojärjestelmien ym. korjaaminen vanhoihin asuntoihin ei ole halpaa taantuman tai lamankaan aikana. Varsinkin kuin rakennusyhtiöt hakevat silloin tuottonsa juuri näistä kohteista. Peruskorjaushankkeiden aloitusta ei voi pitkittää loputtomasti ja korjaukset tulevat samanaikaisesti aiheuttamaan taas ylikuumenemista rakennusalalla jolloin hinnat karkaavat jälleen käsistä, kun todellista kilpailua ei pääse syntymään.
Asuntovelka, asunto-osakeyhtiön peruskorjausvelka ja asumiskustannukset yhdessä ovat monelle liian kova taakka, kun samalla asuntojen hinnat eivät kuitenkaan nouse. Henkilökohtaisen konkurssin paikka monelle parhaassa työiässä olevalle, joka taas heijastuu muualle yhteiskuntaan, paitsi pankkeihin, jotka pääsevät aina vapaamatkustajina suhdanteesta toiseen.
Ei kukaan pakota ottamaan velkaa. Elämänsä voi elää velattomanakin. Hyvin moni on siinäkin onnistunut.