ollaan oltu n.5kk yhdessä ja no kesällähän se oli helpompaa ku oltiin molemmat lomalla
nyt matkaa on lähtes 900km ja maksaa aina sen 70-80e että pääsen sinne :( ja meillä on ollut vaikeaa..
ja nyt oli taas vaikeita hetkiä mutta ei voida olla erossa, no toinen vaihto ehto on se yhdessä olo ja se sattuu matkan takia ja ensvuonna tämä asia olisi paremmin koska muuttaisin opiskelemaan pojan lähelle.. mut nyt on vaikeaa:/ ja ennen uhrauduin suhteen puolesta kaikin voimin.. mutta tuli pieni välikohtaus joka on vähentänyt uskoani tähän.. ei paljon mutta sen verran etten ole valmis koko elämää tähän laittamaan.. tälläinen tavallinen teinitarina ehkä, mutta olisiko teillä vinkkejä miten selvittäisiin poikaystäväni kans paremmmin/helpommin tai jotain? kiitos kuitenkin jos jaksoitte edes lukea :)
nyt matkaa on lähtes 900km ja maksaa aina sen 70-80e että pääsen sinne :( ja meillä on ollut vaikeaa..
ja nyt oli taas vaikeita hetkiä mutta ei voida olla erossa, no toinen vaihto ehto on se yhdessä olo ja se sattuu matkan takia ja ensvuonna tämä asia olisi paremmin koska muuttaisin opiskelemaan pojan lähelle.. mut nyt on vaikeaa:/ ja ennen uhrauduin suhteen puolesta kaikin voimin.. mutta tuli pieni välikohtaus joka on vähentänyt uskoani tähän.. ei paljon mutta sen verran etten ole valmis koko elämää tähän laittamaan.. tälläinen tavallinen teinitarina ehkä, mutta olisiko teillä vinkkejä miten selvittäisiin poikaystäväni kans paremmmin/helpommin tai jotain? kiitos kuitenkin jos jaksoitte edes lukea :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei varmaan piristä mieltäsi.Mutta itse olin jätkän kanssa n.10kk ja meillä oli välimatkaa 500km. Erottiin elokuussa, jätkä jätti. Ei ollut varmaan välimatka, vaan se ettei hän antanut aikaa. Mut se ei kuulu tähän. eli jos todella toista rakastaa välimatkan voi kestää..:).. Mut meillä se ei ollut aitoa..Mut onnea teille. Vuosi vielä..:) Hyvää syksyn jatkoa, pitäkää suhde hyvänä, ei muutama sata kilsaa sitä kaada!:)
Joo mie ymmärrän sinua... Mie ihastuin kesällä poikaan joka on just semmonen ku hänet haluaisin olevan, mut sitten kesällä erottiin ja ollaan soiteltu ja kirjoteltu... yhesti nähtiin tässä kolme viikkoo sit yhdessä tapahtumassa, mut sit ei oo tapahtunu mitään... onnex me ei ehitty alottaa suhetta sillä mie en olis kestäny...(uskon silti et jos olisin alottanu... nii kestäisin vain sen avulla et mie tosiaan taisin rakastaa sitä) Sillä oli eka joku toinen, mut sit se poika sano mulle et se ei ollu mitään vakavaa...(se kundi oli just ku mie.. ihan sattumalta) joten siis mie ymmärrän sinua.. me ollaan sen kundin kans kamuja.. hyviä kamuja, jotka pystyy jutteleen asioista kuin asioista... Mut mie tunnen pari paria, jotka seurustelivat kaukosuhtees jopa 3 vuotta ja ovat nyt onnellisesti naimisissa..
onneee!!!sulle
Kaukosuhteet eivät aina kannata mutta mulla kannatti.Tyypillistä me tavattiin ja jouduttiin
eroomaan ikävällä tavalla.Meidän suhde oli 1½
vuotta sitä että joskus näimme jopa kuukauden
välein ja se oli tietty raskasta mutta se vahvistui kuin vuoden oltuamme mieheni osoitti että hän haluaa jatkaa olosuhteista huolimatta ja pyysi kihloihin ruusujen ja samppanian kera..NAM!
sullekkin voi käydä niin.ja jos nyt mietit et olen jokin vanha ämmä en olen 16 ja 15 mennessäni kihloihin ja olemme olleet muuten yhteensä kaks vuotta.uskon että sullekkin voi käydä niin.suhteeseen ja rakkauteen vaan pitää uskoa!