Norjassa ennen hautaamista, ettei tarvitse korjailla maanpainumia jälkeenpäin.
Mitenkähän meillä Suomessa, huhuja on siitä liikkunut muttei kukaan ole tohtinut nimellään tulla sitä kertomaan.
Hirveää omaisia ajatellen, ettei vain kyseessä ole vainajan häväistys?
Mitenkähän meillä Suomessa, huhuja on siitä liikkunut muttei kukaan ole tohtinut nimellään tulla sitä kertomaan.
Hirveää omaisia ajatellen, ettei vain kyseessä ole vainajan häväistys?
Vastaukset 12
Vanhimmat
mene päivällä hautausmaalle, niin näet, ei se salaisuus ole, eli murskataan.
kyllä minä vakka olenkin "nykyaikainen" pidän rakkaan polttamisen hieman kyseenalaisena,
oliko niin paha että pitää polttaa.
saa määrätä miten menetellään, sinulla ei siihen ole mitään sanomista saati arvostelemista. JOHAN ON HELVETTI että joku duusoni luulee olevansa kaikki tietävä. TURPA KIINNI.
"jokainen itse 9.6.2008 klo 15.16
saa määrätä miten menetellään"
kertoisitko seurakunnan ?
Eihän toki paha, vaan antaisitko maan matosten syödä, kaluta rakkaasi?
Kun kuolema on tosi, sillä romulla mikä jäljelle on jäänyt ei ole enää mitään tekemistä rakkaan kanssa.
Jonkun ajatuksen mukaan sielu on sieltä poistunut, jotkut ajattelee toisin, ja se on kaikkien oma valinta.
Minua eivät madot syö!Tai siis jäämistöäni.
aihe tässä ketjussa, en halua edes ajatella tuota asiaa. :(
kun totuus on aina kovin julma.
Jokainen joskus täältä lähtee tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin.
Jotenkin omalle enkä muidenkaan kohdalle tuollaista haluaisi.
Ajatelkaa, kun hautausvärssyissä sanotaan kauniisti että 'Hiljaa hiljaa, heittäkää multaa... niin joku sitten tempaisee kaivinkoneen kauhalla kirstun säpäleiksi!
Sureville omaisille ajatus on varmaankin hirveä.
kuolemaa, ainakin luulen niin. Mutta on jotenkin brutaalia puhua karkeasti murskaamisista, kun täälläkin voi olla juuri omaisensa hautaan saattaneita ihmisiä, - sitä vaan haluaa ajatella että "olkoon mullat keveät jne.." , siis h a l u a a..säilyttää ajatuksissaan hautaamistapahtuman kauniina ja arvokkaana, vainajaa kunnioittavana..
Ainakin joissakin seurakunnissa.
on, että suvun miehet peittää arkun lapioiden.
polttohautausta kannatan ja olen saanut olla sirottelemassa tuhkan muistolehtoon, kaunis tapahtuma.
Ei ole mahdollista koska haudan voi omaiset luoda umpeen. Kaunis vanha Suomalainen perinne.
Jää omaisille kaunis muisto jättää hyvästit.
..haudattiin, oli se tietysti hyvin raskasta aikaa. Hyvin raskasta myös lapsille ja muille lähiomaisille. Jokaisella on se oma suhde vainajaan. Minulle kuoleman hyväksyminen vei aikaa.
Laskimme oman rakkaamme haudan lepoon rakkaudessa ja häntä hellästi muistellen.
Olisi ollut hyvin tuskallista jos arkku olisi kylmästi murskattu. Välinpitämättömästi ja kylmästi. Meille NIIN Tärkeä ihminen oli poistunut.
Vainajahan ei itse tiedä eikä tunne mitään. Hän on poissa. Mutta lähiomaisille hän on kauan hyvin lähellä, koko ajan mielessä, mukansa siinä elämässä. (kuvaannollisesti)
Olisi parempi vain hellästi multaa arkun päälle laittaa. Tai olla kertomatta, miten asiat ovat.
että kevytrakenteisemmat arkut murtuvat maan painosta ja esim. tammiset kestäisivät pitempään ehjinä.
Talvella haudan lapioiminenkin saattaa olla omaisille raskas kokemus, kun jäiset kokkareet jymähtelevät arkun päälle. "Keveiden" multien tai soran lapioiminen saattaisi tuntua paremmalta, vaikka useimmiten kai haudat jäävät nykyisin odottelemaan arkea ja ammattimiehiä.
Kyllä tällaisissa asioissa pitäisi mielestäni ottaa surevien omaisten tunteet huomioon, ja toimia myös vainajaa kunnioittaen ajatteleepa itsekseen asioista ihan mitä tahansa.