Kanin kesytys?

Pyydä vaikka joku kaveri leikkaamaan pupusi
kynsiä kanssasi. Toinen pitää pupua tiukasti
sylissään ja syöttää jotain herkkua ja toinen
leikkaa kynnet :)

Mielestäni kirjoissa nuo kesytys ym. jutut ovat
hieman epäilyttäviä. Jossakin neuvottiin esim.
hamstereiden kohdalla ettei hamsua saisi nostaa
ollenkaan muutaman ensimmäisen viikon aikana.
Sanonpahan vaan, että jos kääpiöhamsteriin ei
koske kahteen viikkoon niin sen jälkeen se
kesytys voi olla aika erikoista puuhaa...

Juoksuta vaan ihmeessä kaniasi niin paljon kun
ehdit. Oma tavoitteeni ainakin on, että kaikki
kanit saavat elää ns. vapaata elämää kun saan
oman asunnon hankittua, eli häkki on vain
turvapaikkana. Turhapa sitä on häkissä istuttaa
niin kauan, että se on aivan kesy. Kesyyntyminen
voi nimittäin viedä aikaa joidenkin kohdalla.
Tietenkin on muistettava, ettei varsinkaan
kesytettävää kania saisi koskaan jahdata, kun se
yritetään pistää takaisin häkkiin. Paras on
houkutella kani joko luoksesi tai antaa sen itse
mennä häkkiin. Jahtaus ym. turha stressi saavat
kesytyksen kestämään kauemmin.

Kyllä kani kesyyntyy aivan varmasti ajan myötä,
kun se oppii tuntemaan sinut. :) Niin kunhan sitä
käsitellään ja pidetään hyvin.

Kynsien leikkuu on todella tärkeä asia! Monet
(siis todella monet!) eivät leikkaa koskaan
kaninsa kynsiä (koska se on ilm. muka liian
hankalaa ja pelottavaa). Sen huomaa hyvin siitä,
että esim. kasvattajalle jostain syystä
palautuneilla kaneilla on lähes poikkeuksetta
mielettömän pitkät kynnet!
Kynsien leikkuu ei ole mikään ongelma jos kanin
ja itsensä totuttaa siihen.

Parhaiten leikkuu onnistuu kun kanin pistää
selälleen syliin. Jos kania ei ole siihen
pienestä pitäen totutettu, voi tottuminen siinä
rauhassa pysymiseen viedä hiukan aikaaa. Mutta
kyllä kani sen oppii. Sitten vaan rohkeasti
napsimaan kynsiä. Muistakaa peukalokynnet!! Monet
eivät kynsiä huomaa, kynnet jäävät leikkaamatta
ja saattavat repeytyä irti.
Tummista kynsistä kyllä näkee verisuonet kun
katsoo kirkkaassa valossa. Jos et selkoa saa niin
napsi vähitellen, kun kynsi alkaa murentua ja
pehmetä, on verisuoni lähellä. Eikä se ole kovin
vaarallista jos vähän nipsaisee liikaa. Siinä
tilanteess aon tärkeintä olla ihan kuin mitään ei
olisi tapahtunutkaan ettei kani mene paniikkiin.

Niin ja tärkeä juttu kynsienleikkuussa; kun kani
on selällään jalkojesi päällä, siitä on pidettävä
hyvin kiinni, eikä se saa missään nimessä päästä
kierähtämään siitä itse pois. Aina on vaarana
kanin tempoillessa, että sen selkäranka murtuu!

Eläinlääkäriin en suosittele kynsien takia
viemään. Kani saatetaan nukuttaa, varsinkin jos
lääkäri on kokematon ja kani hankala. Nukutus
rasittaa aina elimistöä. Ja olisihan se aika
kamalaa jos kani ei enää heräisikään, kun se on
kynsien leikkuun takia nukutettu.
Ja kynsiä on leikattava kuitenkin vähintään
4vko:n välein joten kyllä se on opeteltava itse
tekemään! :) Helppo homma, kun sen ottaa helppona.

Heli
www.kolumbus.fi/nheli, [email protected]

kani tottuu sinuun. se vaatii sinulta
kärsivällisyyttä ja aikaa. mutta se varmasti
tuottaa tulosta. itse sain aikanani aikuisen
kanin pitovaikeuksien vuoksi. sitä oli pidetty
huonosti ja se oli todella arka ja säikky. ei
päästänyt ketään lähelleen. pikkuhiljaa se tottui
minuun, mutta aikaa siinä meni. ketään muuta
ihmistä se pieni ressu ei lähelleen päästänyt.
nyt se kani on jo kuollut ja kaksi uutta on
tullut elämääni. molemmat tosi kesyjä.
ja sitten se kynsien leikkuu.
tätä kannattaa koittaa aran kanin kanssa:
kääri kani pyyhkeen sisään varovasti niin että
vain tassut näkyvät (tietysti niin että kani
pystyy kunnolla hengittämään). kani rauhottuu
äkkiä ja saat helposti leikattua kynnet. mun
kanit on tähän tottunu eikä niillä ole mitään
tätä toimenpidettä vastaan.
ensin kannattaa tietysti pidellä kania muutenkin
sylissä että se tottuu käsittelyyn.
onnellisia hetkiä kanisi kanssa ja huomaat
varmasti joku päivä että kärsivällisyytesi on
tuottanut tulosta. vaiva on sen arvoista!

Kävin kuitenkin eläinlääkärissä kynnen leikkuussa
kun en heti ensimäisten tutustumis viikkojen
aikana hennonut pupuni mieltä järkyttää ilkeällä
operaatiolla.
Urheasti kamppaili ja teutaroi neiti operaatiota
vastaan ja lopuksi piti nappaista vielä
hampaitakin. Kävi ilmi että kanillani on
synnynnäinen vika hampaiden kanssa. Joten vaikka
kovaa jyrsittävää antaa niin se ei kuulemma
kuitenkaan auta vaan hampeja on silloin tällöin
lyhennettävä.

Kotona kani sitten oli taas ihan rauhallisuuden
perikuva. Hyvä että hiukan viitsi kankkuaan
sivummalle siirtää kun aloin imuroimaan
trampoliinin alta (Kanin lempipaikka)

Päätin antaa sen nimeksi Lara Kroft! --Hurja
Mimmi!

Pitänee alkaa nyt jokapäivä hiukan käsitelmään
sitä ja näpäläämään sen varpaita. Jos vaikka
silleen tottuis pikkuhiljaa hoitoon.

mun mielestä sun kannattaa ostaa toinen pupu jos toi on tyttö nii poika ja leikata poika sitten tyttö pupu antaa koskea anakin mun pupuille tapahtu nii mut poika ostettii eka

sissi mahdoitko huomata että tää on 11 vuotta vanha keskustelu? :DDDDDDDDDDD

hirveeen arka kani. yritän vaikkapa villasukalla