Anneli, ihana suomalaisneitonen.
Menimme ulos ja kävelimme loitommalle. Olihan ankarasti kielletty tuomasta alkoholia tanssipaikalle. Jos järjestysmiehet olisivat yllättäneet, olisi seurauksena ollut viinan takavarikko, ja pahimmassa tapauksessa putkareissu Mustalla Maijalla poliisiasemalle. Niin paljon tiesin entisen maani tapoja.
Menimme siis käsikynkkää tanssipaikan takaiseen puistoon, istuutuen siellä olevalle penkille. Otin taskumattini esille, tarjoten siitä Annelillekin. Muistelin edellistä tapaamistamme ja huomasin tulleeni kiimaiseksi istuessani lähellä häntä.
Asiaan vaikutti tietysti sekin, että Annelilla oli kiinnostavan avokaulainen mekko, joka paljasti hänen hyvin muodostuneet – ja mielestäni entisestäänkin täyteläisemmät tissinsä.
Kaikki oli siis melkein kuin ”ennen vanhaan”, eli silloin, kun Anneli - jo keskenkasvuisena poikasena ollessani - tavallaan vietteli minut suloisella kropallaan. Kun hän kaiken lisäksi tuoksui huumaavalle, modernimmalle hajuvedelle, sai se tahattomasti aikaan sen, että housuissani rupesi kummasti halut pönköttää.
Olihan siitä jo aikaa, kun olin rakastellut ”valkoihoisen” naisen kanssa, ja päätinkin, että juuri sinä iltana olisi sopivaa kokea se uudelleen.
Huomasin joidenkin kulausten jälkeen, kuinka Anneli muistutti enemmän ja enemmän sitä viimeksi tapaamaani Annelia. Toden sanoakseni, hän oli kaunein, koskaan tapaamani nainen – tietysti millään tavoin Alioua vaimoani millään tavoin väheksymättä. Anneli oli todella kaunis – ei vain kasvoiltaan, vaan koko olemukseltaan. (Olen muuten säilyttänyt hänen nuoruudenkuvansa lompakossani kaikkina näinä vuosina.)
Hänen oljenvaaleat hiuksensa, syvän siniset silmänsä, sekä aina iloisesti hymyilevät huulensa eivät voineet olla vaikuttamatta minuun. En tiedä mihin häntä vertaisin – ehkä Rita Haywordiin. Olinhan nähnyt elokuvan ”Gilda”, jossa Rita esiintyi pääosassa. En kiellä, ettenkö olisi rakastunut Ritaan, viimeistään hänen esittäessään, siihen aikaan tosi eroottisen tanssinsa. Katsoin elokuvan ainakin viisi kertaa perä, perään.
Anneli, oli minun ”Gildani”. Yhtä suloisen kaunis, ja vartaloltaan ehkä vieläkin viehkeämpi. Jaa, Anneli oli aikoinaan ollut lempinaiseni. Koska hän kuitenkin oli minua melkein kymmenen vuotta vanhempi, en osannut uskoa mahdollisuuteen, että meistä olisi saattanut tulla pari. Tapasimme kuitenkin uudestaan, tosin monen vuoden jälkeen.
Anneli ei enää ujostellut minua, ja suudellessani häntä kevyesti poskelle vastasi hän suutelemalla minua suulle. Kun yritin edetä pitemmälle, hän alkoi estellä, sanoen:
- Sinähän olet naimisissa! Ethän voi silloin...
- Anneli kiltti. Vakuutan, että se ei ole minkäänlaisena esteenä. Vaimoni tulee aivan toisesta, vapaammasta kulttuurista. Heidän saarillaan ei katsota pahaksi pieniä syrjähyppyjä.
Eihän Anneli tietenkään uskonut minua, joten kerroin hänelle lyhyesti Polynesialaisesta kulttuurista. Mainitessani, että Alioualla oli sama vapaus kuin itsellänikin, alkoi hän pehmetä. Hän ei vastustanut enää, kun hivutin käteni hänen puseronsa alle hyväilemään hänen tavattoman pehmeitä tissejään, jotka olivat isommat, kuin Aliouan pienemmät, mutta silti kiinteät tisut.
Päästyäni Annelin pikkupöksyjen sisäpuolelle, tunsin hyväilyni vaikuttavan odotetulla tavalla. Hänen häpynsä oli niin liukas ja kuuma, että tiesin sen olevan valmis siihen mitä juuri silloin niin kovasti kaipasin. Emmehän voineet rakastella siinä penkillä, jonka vuoksi siirryimme kauemmaksi ja kävimme makuulle ison varjoisan tuomen alle.
Vedin häneltä pikkupöksyt jaloista. Anneli levitti minulle halukkaasti reitensä. Hänellä oli ihanan karvainen puska, pullea ja pehmoinen kumpu. Sama, kuin viime kerralla yhtyessämme. Pakahtumaisillaan oleva mulkkuni upposi häneen liukkaasti, olihan Anneli niin valmis, että tunsin hänen mahlansa jo hyväillessäni hänen häpyään.
Seurasi villi ja intensiivinen akti. Rakastelimme kuin hurmiossa ja haluni vain kasvoivat, tuntiessani hänenkin olevan kiimasta nälkäinen. Hän vastasi työntöihini rajuilla vastatyönnöillä, eikä kestänyt kauaakaan, kun hänen vartalonsa jännittyi allani, ja hänen häpynsä puristi patukkaani rytmillisiin sykäyksiin. Anneli rupesi vikisemään ja huohottamaan allani, ja tein parhaani, jotta hän saisi tuntea kaiken mitä suinkin pystyin hänelle antamaan.
Kun hän oli saavuttanut huipun muutaman kerran, en enää pystynyt pidättelemään itseäni, vaan annoin patoutuneen kiimani purkautua häneen - hekumallisen örinän säestämänä.
Jälkeenpäin lepäsimme paikallaan, vain toistemme kiinteän läheisyyden aistien.
- Laskit sinne, hän sanoi hetken päästä. Se ei ollut kovin hyvä juttu.
- Miksi ei ollut?
- Ymmärrät kai. Voisinhan tulla paksuksi.
Huomasin kuitenkin, että se ei ollut varsinainen syytös eikä Anneli ollut minulle vihainen, koska hän jo kohta oli haluamassa lisää. Kun uusimme temppumme, tunsin, kuinka täynnä hän oli mehujani. Ilmeisesti minulla oli ollut Annelin tavatessani - extralatinki päällä. Eikä se ihme ollutkaan? Olihan hän ihanan houkutteleva nainen, eikä minulla näinollen ollut mitään sitä vastaan, että rakastelimme uudemman kerran. Kun hän tunsi, että laukeaisin uudestaan, tarrautui hän tukevalla otteella kankkuihini. En tietenkään voinut tehdä muuta, kuin laskea mahlani häneen uudemman kerran. Tiesin, että mehuni tulisivat valumaan hänen reisiään pitkin mennessämme takaisin tanssipaikalle, ja se tietoisuus miellytti minua. Saisihan hän tuntea minut koko loppuillan.
Mennessämme takaisin tanssisaliin, huomasin, kuinka Alioua seisoi tanssilattialla, orkesterin lähellä ja kuinka hänen ympärillään parveili melkoinen joukko kansaa. Hän tanssi - kuten hän oli oppinut kotisaarellaan – eroottisen - houkuttelevan tanssin.
Sellaista näytöstä eivät ainakaan sen tanssipaikan ihmiset olleet koskaan ennen kokeneet. He taputtivat käsiään musiikin tahtiin, ja panin tietysti merkille miesten kiimaiset ilmeet. Huomasin, että Alioua oli itsekin latautunut, ja tiesin entuudestaan, mihin se lopulta johtaisi.
Hän lähestyi erästä miestä, veti hänet lähelleen, tanssien aitoa Polynesialaista parittelutanssia. Katselin näytöstä huvittuneena. Itselläni oli suloiset muistot suomalaisesta Annelista – mielestäni kauneimmasta kohtaamastani naisesta, koska jollakin tavalla pidin silti aitoa suomalaista naista – vaikka ei ollutkaan ruskeahipiäinen, jotenkin täydellisenä naisena.
Olin matkamme aikana kertonut Alioualle kulttuuriemme eroavaisuuksista, ja toivoin, että hän muistaisi neuvoni, ettei hän alkaisi rakastelemaan kaikkien nähden. Niin ei tapahtunutkaan, vaan tanssin loputtua hän vei miekkosen mukaansa ulos. Pihalla hän alkoi miespoloisen villin viekoittelun. Ellen olisi mennyt väliin, olisin ollut varma, että hän olisi siinä paikassa alkanut naimaan miehen kanssa.
Hän oli ilmeisesti käsittänyt, että sisällä ei Suomessa saanut rakastella muiden nähden, mutta ulkona se olisi ihan okei.
Vein hänet rakennuksen taakse, ja kohta olimme saman tuomen alla, jossa hetki sitten olin rakastellut Annelin kanssa. Selvitin hänelle, että Suomessa ei ylipäätään voida rakastella ihmisten ilmoilla. Ei ulkona eikä sisällä. Sanoin, että jos hän halusi rakastella, täytyi heidän mennä jonnekin, missä kukaan ei voisi nähdä itse toimitusta.
Huomasin kuitenkin, mitä hän juuri sillä hetkellä kaipasi, joten uusin Annelin kanssa tekemäni tempun Aliouan kanssa. Rakasteltuamme, palasimme takaisin tanssipaikalle.
Tanssin hänen kanssaan pari kappaletta, mutta sitten hänellä olikin taas toisia viejiä.
Ei kestänyt kauaakaan, kun huomasin hänen poistuvan salista jonkun kavaljeerin kanssa, josta ymmärsin hänen sillä kertaa löytävän nurmikolle tuomen alle. Eihän kukaan paikalla olleista miehistä voinut olla hänen sisarensa, serkkunsa tai pikkuserkkunsa, joten hänelle oli kaikki luvallista.
Tultuamme tansseista kotiin, ja käytyämme nukkumaan, oli hän vieläkin mulkun tarpeessa. Eikä minulla ollut minkäänlaisia vaikeuksia saada kalua tämmiin. Olihan mielessäni edelleen Anneli - nuoruuden rakastettuni, jonka kanssa olin saanut viettää todella ihanan hetken sinä iltana.
Yhtyessäni Aliouaan, tunsin mitä hän oli saanut tuntea illan mittaan. Oli ilmeistä, että hän oli saanut useamman kunnon suihkun kiimaiseen häpyynsä. Kuinka monta, oli minusta yhden tekevää. Lisäsin vain jo ennestään märkään maljaan vielä yhdet satsit. Sen jälkeen hän viimeinkin oli tyytyväinen. Nukahdimme siis kaulakkain – todella onnellisina puolin ja toisin.
Seuraava luku: Alioua leimataan huoraksi.
Menimme ulos ja kävelimme loitommalle. Olihan ankarasti kielletty tuomasta alkoholia tanssipaikalle. Jos järjestysmiehet olisivat yllättäneet, olisi seurauksena ollut viinan takavarikko, ja pahimmassa tapauksessa putkareissu Mustalla Maijalla poliisiasemalle. Niin paljon tiesin entisen maani tapoja.
Menimme siis käsikynkkää tanssipaikan takaiseen puistoon, istuutuen siellä olevalle penkille. Otin taskumattini esille, tarjoten siitä Annelillekin. Muistelin edellistä tapaamistamme ja huomasin tulleeni kiimaiseksi istuessani lähellä häntä.
Asiaan vaikutti tietysti sekin, että Annelilla oli kiinnostavan avokaulainen mekko, joka paljasti hänen hyvin muodostuneet – ja mielestäni entisestäänkin täyteläisemmät tissinsä.
Kaikki oli siis melkein kuin ”ennen vanhaan”, eli silloin, kun Anneli - jo keskenkasvuisena poikasena ollessani - tavallaan vietteli minut suloisella kropallaan. Kun hän kaiken lisäksi tuoksui huumaavalle, modernimmalle hajuvedelle, sai se tahattomasti aikaan sen, että housuissani rupesi kummasti halut pönköttää.
Olihan siitä jo aikaa, kun olin rakastellut ”valkoihoisen” naisen kanssa, ja päätinkin, että juuri sinä iltana olisi sopivaa kokea se uudelleen.
Huomasin joidenkin kulausten jälkeen, kuinka Anneli muistutti enemmän ja enemmän sitä viimeksi tapaamaani Annelia. Toden sanoakseni, hän oli kaunein, koskaan tapaamani nainen – tietysti millään tavoin Alioua vaimoani millään tavoin väheksymättä. Anneli oli todella kaunis – ei vain kasvoiltaan, vaan koko olemukseltaan. (Olen muuten säilyttänyt hänen nuoruudenkuvansa lompakossani kaikkina näinä vuosina.)
Hänen oljenvaaleat hiuksensa, syvän siniset silmänsä, sekä aina iloisesti hymyilevät huulensa eivät voineet olla vaikuttamatta minuun. En tiedä mihin häntä vertaisin – ehkä Rita Haywordiin. Olinhan nähnyt elokuvan ”Gilda”, jossa Rita esiintyi pääosassa. En kiellä, ettenkö olisi rakastunut Ritaan, viimeistään hänen esittäessään, siihen aikaan tosi eroottisen tanssinsa. Katsoin elokuvan ainakin viisi kertaa perä, perään.
Anneli, oli minun ”Gildani”. Yhtä suloisen kaunis, ja vartaloltaan ehkä vieläkin viehkeämpi. Jaa, Anneli oli aikoinaan ollut lempinaiseni. Koska hän kuitenkin oli minua melkein kymmenen vuotta vanhempi, en osannut uskoa mahdollisuuteen, että meistä olisi saattanut tulla pari. Tapasimme kuitenkin uudestaan, tosin monen vuoden jälkeen.
Anneli ei enää ujostellut minua, ja suudellessani häntä kevyesti poskelle vastasi hän suutelemalla minua suulle. Kun yritin edetä pitemmälle, hän alkoi estellä, sanoen:
- Sinähän olet naimisissa! Ethän voi silloin...
- Anneli kiltti. Vakuutan, että se ei ole minkäänlaisena esteenä. Vaimoni tulee aivan toisesta, vapaammasta kulttuurista. Heidän saarillaan ei katsota pahaksi pieniä syrjähyppyjä.
Eihän Anneli tietenkään uskonut minua, joten kerroin hänelle lyhyesti Polynesialaisesta kulttuurista. Mainitessani, että Alioualla oli sama vapaus kuin itsellänikin, alkoi hän pehmetä. Hän ei vastustanut enää, kun hivutin käteni hänen puseronsa alle hyväilemään hänen tavattoman pehmeitä tissejään, jotka olivat isommat, kuin Aliouan pienemmät, mutta silti kiinteät tisut.
Päästyäni Annelin pikkupöksyjen sisäpuolelle, tunsin hyväilyni vaikuttavan odotetulla tavalla. Hänen häpynsä oli niin liukas ja kuuma, että tiesin sen olevan valmis siihen mitä juuri silloin niin kovasti kaipasin. Emmehän voineet rakastella siinä penkillä, jonka vuoksi siirryimme kauemmaksi ja kävimme makuulle ison varjoisan tuomen alle.
Vedin häneltä pikkupöksyt jaloista. Anneli levitti minulle halukkaasti reitensä. Hänellä oli ihanan karvainen puska, pullea ja pehmoinen kumpu. Sama, kuin viime kerralla yhtyessämme. Pakahtumaisillaan oleva mulkkuni upposi häneen liukkaasti, olihan Anneli niin valmis, että tunsin hänen mahlansa jo hyväillessäni hänen häpyään.
Seurasi villi ja intensiivinen akti. Rakastelimme kuin hurmiossa ja haluni vain kasvoivat, tuntiessani hänenkin olevan kiimasta nälkäinen. Hän vastasi työntöihini rajuilla vastatyönnöillä, eikä kestänyt kauaakaan, kun hänen vartalonsa jännittyi allani, ja hänen häpynsä puristi patukkaani rytmillisiin sykäyksiin. Anneli rupesi vikisemään ja huohottamaan allani, ja tein parhaani, jotta hän saisi tuntea kaiken mitä suinkin pystyin hänelle antamaan.
Kun hän oli saavuttanut huipun muutaman kerran, en enää pystynyt pidättelemään itseäni, vaan annoin patoutuneen kiimani purkautua häneen - hekumallisen örinän säestämänä.
Jälkeenpäin lepäsimme paikallaan, vain toistemme kiinteän läheisyyden aistien.
- Laskit sinne, hän sanoi hetken päästä. Se ei ollut kovin hyvä juttu.
- Miksi ei ollut?
- Ymmärrät kai. Voisinhan tulla paksuksi.
Huomasin kuitenkin, että se ei ollut varsinainen syytös eikä Anneli ollut minulle vihainen, koska hän jo kohta oli haluamassa lisää. Kun uusimme temppumme, tunsin, kuinka täynnä hän oli mehujani. Ilmeisesti minulla oli ollut Annelin tavatessani - extralatinki päällä. Eikä se ihme ollutkaan? Olihan hän ihanan houkutteleva nainen, eikä minulla näinollen ollut mitään sitä vastaan, että rakastelimme uudemman kerran. Kun hän tunsi, että laukeaisin uudestaan, tarrautui hän tukevalla otteella kankkuihini. En tietenkään voinut tehdä muuta, kuin laskea mahlani häneen uudemman kerran. Tiesin, että mehuni tulisivat valumaan hänen reisiään pitkin mennessämme takaisin tanssipaikalle, ja se tietoisuus miellytti minua. Saisihan hän tuntea minut koko loppuillan.
Mennessämme takaisin tanssisaliin, huomasin, kuinka Alioua seisoi tanssilattialla, orkesterin lähellä ja kuinka hänen ympärillään parveili melkoinen joukko kansaa. Hän tanssi - kuten hän oli oppinut kotisaarellaan – eroottisen - houkuttelevan tanssin.
Sellaista näytöstä eivät ainakaan sen tanssipaikan ihmiset olleet koskaan ennen kokeneet. He taputtivat käsiään musiikin tahtiin, ja panin tietysti merkille miesten kiimaiset ilmeet. Huomasin, että Alioua oli itsekin latautunut, ja tiesin entuudestaan, mihin se lopulta johtaisi.
Hän lähestyi erästä miestä, veti hänet lähelleen, tanssien aitoa Polynesialaista parittelutanssia. Katselin näytöstä huvittuneena. Itselläni oli suloiset muistot suomalaisesta Annelista – mielestäni kauneimmasta kohtaamastani naisesta, koska jollakin tavalla pidin silti aitoa suomalaista naista – vaikka ei ollutkaan ruskeahipiäinen, jotenkin täydellisenä naisena.
Olin matkamme aikana kertonut Alioualle kulttuuriemme eroavaisuuksista, ja toivoin, että hän muistaisi neuvoni, ettei hän alkaisi rakastelemaan kaikkien nähden. Niin ei tapahtunutkaan, vaan tanssin loputtua hän vei miekkosen mukaansa ulos. Pihalla hän alkoi miespoloisen villin viekoittelun. Ellen olisi mennyt väliin, olisin ollut varma, että hän olisi siinä paikassa alkanut naimaan miehen kanssa.
Hän oli ilmeisesti käsittänyt, että sisällä ei Suomessa saanut rakastella muiden nähden, mutta ulkona se olisi ihan okei.
Vein hänet rakennuksen taakse, ja kohta olimme saman tuomen alla, jossa hetki sitten olin rakastellut Annelin kanssa. Selvitin hänelle, että Suomessa ei ylipäätään voida rakastella ihmisten ilmoilla. Ei ulkona eikä sisällä. Sanoin, että jos hän halusi rakastella, täytyi heidän mennä jonnekin, missä kukaan ei voisi nähdä itse toimitusta.
Huomasin kuitenkin, mitä hän juuri sillä hetkellä kaipasi, joten uusin Annelin kanssa tekemäni tempun Aliouan kanssa. Rakasteltuamme, palasimme takaisin tanssipaikalle.
Tanssin hänen kanssaan pari kappaletta, mutta sitten hänellä olikin taas toisia viejiä.
Ei kestänyt kauaakaan, kun huomasin hänen poistuvan salista jonkun kavaljeerin kanssa, josta ymmärsin hänen sillä kertaa löytävän nurmikolle tuomen alle. Eihän kukaan paikalla olleista miehistä voinut olla hänen sisarensa, serkkunsa tai pikkuserkkunsa, joten hänelle oli kaikki luvallista.
Tultuamme tansseista kotiin, ja käytyämme nukkumaan, oli hän vieläkin mulkun tarpeessa. Eikä minulla ollut minkäänlaisia vaikeuksia saada kalua tämmiin. Olihan mielessäni edelleen Anneli - nuoruuden rakastettuni, jonka kanssa olin saanut viettää todella ihanan hetken sinä iltana.
Yhtyessäni Aliouaan, tunsin mitä hän oli saanut tuntea illan mittaan. Oli ilmeistä, että hän oli saanut useamman kunnon suihkun kiimaiseen häpyynsä. Kuinka monta, oli minusta yhden tekevää. Lisäsin vain jo ennestään märkään maljaan vielä yhdet satsit. Sen jälkeen hän viimeinkin oli tyytyväinen. Nukahdimme siis kaulakkain – todella onnellisina puolin ja toisin.
Seuraava luku: Alioua leimataan huoraksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.