Mitä tämä oikein käytännössä tarkoittaa? Pykäliä lukiessa saa äkkiä sen käsityksen, että suurinpiirtein kaikki kuuluisi nuorelle korvata?!
Meillä tilanne on sellainen, että lähimenneisyydessä vajaan vuoden sijoitettuna ollut nuoremme (sen jälkeen kotona vuosi) on muuttamassa toiselle paikkakunnalle opiskelujen takia. Tietysti edessä on vuokra-asunnon hankinta takuuvuokrien maksamisineen, huonekalujen hankinnat yms. kaikkea mitä "normaaliperheissäkin" tehdään. Kysynkin nyt teiltä kohtalotoverit, että onko mahdollista saada tukea tähän nuoren muuttamiseen vaikkei perhe muuten olisikaan toimeentulotukiasiakas? Ja jos sitä tukea haetaan niin tuleeko meistä sellaisia?
En kysele sillä, ettäkö sitä rahaa liikaa olisi, ei todellakaan. Kohdallamme on vaan käynyt niin, että sentin latia emme ole saaneet (ei kukaan ole esittänyt, emmekä ole osanneet vaatiakaan) koko sijoituksen aikana, emmekä sen jälkeen. Me mm. kustansimme lapsemme puhelimet, vaatteet, käyttörahan jne. hänen sijoituksessa ollessaan. Samoin hoidimme kuljetuksen kotilomille omalla kustannuksella kun ammatillisella perhekodilla ei ollut siihen "varaa" (hah, haa 200 € / vrk / lapsi). Emmekä myöskään ole saaneet mitään rahallista tukea lapsen sijoituksen jälkeisen terapian mahdollistamiseksi. Matkaa ko. terapiaan tulee lähes 200 km edestakaisin, omalla autolla ja julkisilla olemme tuon hoitaneet omaan laskuumme.
Tapauksessamme on varmasti sitä, että en ole "herkkä" apua hakemaan ja kerjäämään ja kartan varmasti viimeiseen asti ns. sos.toimen asiakkuutta. Olen tullut omillani toimeen tähän asti, en leveästi, mutta kohtuullisesti. Nyt heräsi ajatus, että enkö ole osannut vaatia sitä mitä meille kuuluu ja sitten sitä ei ole tarjottukaan? Joku voi sanoa, että on myös tyhmyyttä olla hakematta ja vaatimatta... voi olla. Mutta kuuluuko meille ilman mitään eri anomuksia ja kauheata kerjäysrumbaa tukea nyt nuoren muuttokuluihin ja itsenäisen elämän aloittamiseksi? Voisin tietysti kysyä sos.toimesta, mutta ajattelin jos täällä olisi kohtalotovereita...
Meillä tilanne on sellainen, että lähimenneisyydessä vajaan vuoden sijoitettuna ollut nuoremme (sen jälkeen kotona vuosi) on muuttamassa toiselle paikkakunnalle opiskelujen takia. Tietysti edessä on vuokra-asunnon hankinta takuuvuokrien maksamisineen, huonekalujen hankinnat yms. kaikkea mitä "normaaliperheissäkin" tehdään. Kysynkin nyt teiltä kohtalotoverit, että onko mahdollista saada tukea tähän nuoren muuttamiseen vaikkei perhe muuten olisikaan toimeentulotukiasiakas? Ja jos sitä tukea haetaan niin tuleeko meistä sellaisia?
En kysele sillä, ettäkö sitä rahaa liikaa olisi, ei todellakaan. Kohdallamme on vaan käynyt niin, että sentin latia emme ole saaneet (ei kukaan ole esittänyt, emmekä ole osanneet vaatiakaan) koko sijoituksen aikana, emmekä sen jälkeen. Me mm. kustansimme lapsemme puhelimet, vaatteet, käyttörahan jne. hänen sijoituksessa ollessaan. Samoin hoidimme kuljetuksen kotilomille omalla kustannuksella kun ammatillisella perhekodilla ei ollut siihen "varaa" (hah, haa 200 € / vrk / lapsi). Emmekä myöskään ole saaneet mitään rahallista tukea lapsen sijoituksen jälkeisen terapian mahdollistamiseksi. Matkaa ko. terapiaan tulee lähes 200 km edestakaisin, omalla autolla ja julkisilla olemme tuon hoitaneet omaan laskuumme.
Tapauksessamme on varmasti sitä, että en ole "herkkä" apua hakemaan ja kerjäämään ja kartan varmasti viimeiseen asti ns. sos.toimen asiakkuutta. Olen tullut omillani toimeen tähän asti, en leveästi, mutta kohtuullisesti. Nyt heräsi ajatus, että enkö ole osannut vaatia sitä mitä meille kuuluu ja sitten sitä ei ole tarjottukaan? Joku voi sanoa, että on myös tyhmyyttä olla hakematta ja vaatimatta... voi olla. Mutta kuuluuko meille ilman mitään eri anomuksia ja kauheata kerjäysrumbaa tukea nyt nuoren muuttokuluihin ja itsenäisen elämän aloittamiseksi? Voisin tietysti kysyä sos.toimesta, mutta ajattelin jos täällä olisi kohtalotovereita...
Vastaukset 10
Vanhimmat
21 ikävuoteen asti.
Sosiaaliportissa on jo jotain laitettuna tästä (kunnissa lastensuojeluviranomaisten taholta monesti vaietustakin.... )
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/
Tässä on myös se pointti että sossu maksaa ja sossu valvoo..... hyvä vai huono asia, onkin sitten jo toinen juttu.
vaatikaa sossua maksamaan teille kaikki takas mitä te ootte maksanu lapsen sijoituksen aikana. Takautuvastiha niitä maksellaan. Jos vaan on kuitit tallessa?
Sos toimen kuuluisi ilmottaa jo sijoitus tilanteessa, että mitkä kuuluu niille maksettavaks ja mitkä jollekin muulle ja nuo mitä te ootte maksanu (kyyditykset, käyttörahat ym.) on juurikin niitä mitkä kuuluu sos toimen maksuihin. Ainakin meillä näin, ja meille vielä maksetaan niiltäkin päiviltä mitä tyttö on kotilomilla.
Se sosiaaliviranomainen joka hoiti lapsesi asioita huostaanoton aikana, esim neuvottelut ym. Otat siihen yhteyttä. Jälkihuolto on 5 vuotta voimassa, siitä kun lapsesi kotiutui.
Siihen kuuluu juuri nuo mainitsemasi, muutto, huonekalu, ym. Sekä lääkärikulut ja myös harrastusmenot.
Teistä itsestänne se ei tee toimeentulotuki asiakasta, jälkihuolto kuuluu näille lapsille ja nuorille.
Poikkeuksia siinäkin on kuten jos lapsestasi tulee itsestään perheellinen, hän siirtyy pois tämän sosiaalitoimen piiristä.
Jälki käteen ei makseta kulujasi, siis niitä huostan aikana kertyneitä, ei ainakaan minulle maksettu.
Mutta toivottavasti oli jotain apua.
vuoden jälkihuoltovelvoite kotiutumisen jälkeen sitä, että sos.toimi on sitten myös nuoren elämässä tiiviisti mukana? Vai riittääkö esim. meetinki kerran kuukaudessa tai peräti harvemmin?
Huostaanoton perusteet ovat nuoreltamme kokonaan poistuneet ja hän itse tähtää tulevaisuuteen todella toiveikkaasti ja tietysti haluaa aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Tämän vuoksi tuntuisi tosi kurjalta, jos hän tiiviisti "suurennuslasin" alla ja valmiiksi sosiaalitapauksen leimalla varustettuna aloittaa toisella paikkakunnalla. Menneisyyttä ei saa pois pyyhittyä ja siitä hän on varmasti paljon oppinut, mutta itse toivoisin hänelle mahdollisimmman "normaalia" jatko-opintojen alkua.
Jos tosiaan on näin, että esim. takuuvuokraan ja kohtuullisiin huonekaluhankintoihin on velvollisuus saada tukea ilman että hänestä (tai minusta) tulee toimeentulotukiasiakas niin tämän "edun" me ilman muuta vaadimme. Kiitokset neuvoista.
Tarkoittaa juuri sitä 5 vuotta kotiutumisesta, kuitenkin niin että jälkihuolto päättyy jo aiemmin jos lapsi täyttää 21 vuotta, kuten muutkin ovat jo vastanneet.
Riittää kerran kuukaudessa palaveri, ja ainakaan meillä ei ole edes silloin pojan tarvinnut käydä, ovat yhteyksissä sähköpostilla ja puhelimella.
Nuorellanne on oikeus jälkihuoltoon, oikeus päättyy kun hän täyttää 21 vuotta.
Sijoitusaikana perhekodin kuuluu maksaa käyttörahat ja nuoren matkat kotilomille ja hoitaa terapian kuljetukset yms. Ja tietysti vaatteet ja kaikki arkeen liittyvät kustannukset, mutta puhelinlasku ei kuulu näihin. Tiedän kokemuksesta että jotkut perhekodin eivät meinaa näitä matkoja ja ruokarahoja vanhemmille maksella eikä sitä aina muista itsekään tarkistaa, eikä tietenkään vanhemmat aina ota asiaa puheeksi kun eivät tiedä että se pitäisi kertoa sossulle.
Jälkihuollossa olevalle nuorelle maksetaan takuuvuokra (jonka tietysti tulee olla kohtuullinen, ihan mitä tahansa ei makseta) ja avustetaan itsenäisen elämän aloittamisessa, eli välttämättömät tarvikkeet. Ne on yleensä kunnissa määritelty miten paljon avustetaan mihinkin, ei nyt mitä tahansa korvata. Samoin muuttoon on avustettu ja opiskelukustannuksiin, samoin harrastuksiin (kohtuus tässäkin, ei siis mitään laskuvarjohyppyä kustanneta). Nuorella on myös tarvittaessa oikeus toimeentulotukeen ilman opintolainan ottamista jälkihuollon aikana.
Eli vastaus; et ole osannut vaatia eikä sitä olla perheellenne tarjottu. Ota yhteys nuoren sosiaalityöntekijään.
HUOSTAANOTON AIKANA EN OLE KYENNYT KÄYMÄÄN TYÖSSÄ, JOTEN TT-TUKI. MYÖS MATKAT TAPAAMISIIN. TIETTY.
En ole käynyt yhtään päivää työssä sen jälkeen kun tuli huostaanotto. Minulle maksetaan sossulasta matkat ja hammaslääkäri ja terveyskeskusmaksut jos sinne on jotain asiaa, kierukan maksoivat kun pyysin, että se puoli elämästä sujuu koska lapsiluku täysi ennen huostaanottoakin, pesukoneen maksoivat, lomatukea tarjosivat jne. Työhön on vaikea palata todennäköisesti sitten aikanaan huostaanoton aiheuttaman trauman vuoksi. Saa sitten nähdä sen työn kanssa, olen jo niin tottunut oleman pois työstä ja osannut järjestää elämäni siten, että en haikailekaan ennen niin tärkeänä pitämääni työhön. Sossu vatkatkoon työasiaa sitten aikanaan työkkärin kanssa ja minä aioin sanoa etten jaksa huostaanotto vei voimat ja pyydän päästä eläkkeelle. Eläkkeellä ollessahan saa tienata jonkin verran ja voihan tehdä pimeää työtä jos rahapula iskee. Turha ärsyyntyä kenenkään, verorahoilla huostaanottokin tehtiin, lapseni hoidin hyvin ja elätin itseni ja lapseni työlläni. Huostaanottotarvetta ei ollut, syrjäyttämisen tarpeeseen ne verorahanne menivät ja siitä seurasi minunkin elättämiseni ja sijaiskodin elättäminen. Onneksi sossu maksaa lapsen koulukirjat ja antaa rahaa. Ennen olin jämpti ja hermostuin sossuun, nyt olen muuttunut rauhalliseksi minua ei maailman murheet mitenkään paina enkä suo kenenkään murheille ajatustani. Jos jollekin sossulan väestä jotain vastoinkäymistä kuulen, on kuin aurinko paistaisi niin on hyvä olla sadepäivänäkin.
todeta olleensa liian kiltti (lue hölmö) kun emme vaatineet sijoituksen aikana meille korvattavaksi kuuluvia kuluja takaisin. Mistäs tuon tietää millaista pajunköyttä kyseinen perhekoti on sos.toimeen päin syöttänyt siitä, kuka maksoi "viulut". Inhottaa kuitenkin ajatella että sen lisäksi, että tuo perhekoti oli täysin kelvoton kenenkään lapsesta huolehtimaan, niin maksattivat vielä vanhemmilla sen mitä heille itselleen olisi kuulunut korvata. Omasta sos.toimestamme sain kuulla, että lapseni sijoituksesta maksettiin perhekodille 200 euroa vuorokaudessa. Aikamoisen juhlallinen summa, mielestäni tuolla rahalla olisi pitänyt jo pystyä lapselle ostamaan edes sukkia ja alusvaatteita, mutta ei niitäkään, muusta puhumattakaan. Eikä niistä matkakuluista kotilomille tullut mieleenikään silloin kysellä, olin ainoastaan helpottunut kun lapseni sain aina kotiin. Nyt jälkikäteen vaan on harmittanut, mutta menneen kaivelulla ei kannata tietysti mieltänsä pahoittaa. Täytyy vaan toivoa, että meiltä "huijatut" rahat sitten toivat tulosta sinne osakeyhtiön tilinpäätöksen viimeiselle riville ;( Se on pääasia, että lapsella on nyt tulevaisuus edessään ja huono perhekoti pelkkä painajaismainen muisto.
Tuo on todella helpottavaa kuulla, että nuorellamme on oikeus saada juuri esim. takuuvuokra ja tukea välttämättömimmän hankintaan joutumatta toimeentulotuki-asiakkaaksi. Tämä helpottaa omaakin talouttani huomattavasti jos näin tosiaan on. Tuntuisi kyllä kohtuulliselta kaiken kokemamme jälkeen, että yhteiskunta jollain tavalla tukisi. Täytyy ottaa asia puheeksi paikallisessa sos.toimessa ja kysellä etukäteen mitä välttämättömiä tarvikkeita tai huonekaluja he ovat valmiita korvaamaan. Kiitokset asiallisesta vastauksesta ja rehellisestä loppukaneetista, näin se on, emme osanneet vaatia eikä meille ole mitään siten tarjottu.
huostaanottamansa lapsen ja nuoren elosta ja olosta oikein lainsäädäntömmekin mukaan vastata.
Verorahaa laitetaan lastensuojeuviranomaisten tekemillä päätöksillä sijaishuoltoon
noin 150 - 700 euoa /vuorokaudessa ja
- ei muisteta tarkistella....
Jos lapsi tai nuori on otettu
kelvottomilta ja kasvatuskyvyttömiltä jne vanhemmilta huostaan
niin näiden kelvottomien, heikkojen, alkoholistien, narkkarien ja ties kuinka ala-arvoisten, luusereitten, (sossun ja muiden ihmisten mielestä) ihmisten pitäisi älytä, kyetä, huomata, uskaltaa jne
vaatia sijaishuollosta
ja ties mitä ja milloinkin sijoitetulle lapselleen ja nuorelleen.
Ts. seurata, vahtia, vaatia, huolehtia, huoltaa, ostaa, maksaa, kustantaa
huostaanotetulle lapselleen ja nuorelleen
kaiken sen mitä laki määrää
tämän lastensuojeluviranomaisen huostaanoton tehtyään tekemään!
Mistähän teille lastensuojeluviranomaisille sitä palkkaa siis oikein maksetaankaan
(ja vielä verorahoista)
......