hmm
Itselläni ollut jo kauan vauvakuume... alkoi siitä päivästä kun luulin olevani raskaana kun menkkoja ei kuulunut ja siitä on noin vuosi aikaa.
Käyn lukemassa näitä keskustelupalstoja ja mietin lasta päivittäin. Katselen vauvan vaatteita ja mietin millaisia vaatteita ostaisin, mitä leluja yms.
Mieheni on vaan sitä mieltä että ei lasta vielä=( hän ei oikein ymmärrä miksi aina vauvasta höpisen ja kyselenkin häneltä melko usein koska hänelle vauvan hankkiminen sopisi.
Hän on kyllä sanonut että miehille ei vauvakuumetta tule, eikä siksi oikein ymmärrä minua. Silti tuntuu niin väärältä että hän ei ymmärrä.
Jotenkin vain jotkut äidin vaistot heränneet, enkä pääse niistä eroon=( Olen vasta 19 ja mieheno on sanonut että sitten voimme lasta ruveta miettimään kun olen 20 jotain eli aikaa menee ainakin vielä kaksi vuotta =(
Mikä neuvoksi?
Itselläni ollut jo kauan vauvakuume... alkoi siitä päivästä kun luulin olevani raskaana kun menkkoja ei kuulunut ja siitä on noin vuosi aikaa.
Käyn lukemassa näitä keskustelupalstoja ja mietin lasta päivittäin. Katselen vauvan vaatteita ja mietin millaisia vaatteita ostaisin, mitä leluja yms.
Mieheni on vaan sitä mieltä että ei lasta vielä=( hän ei oikein ymmärrä miksi aina vauvasta höpisen ja kyselenkin häneltä melko usein koska hänelle vauvan hankkiminen sopisi.
Hän on kyllä sanonut että miehille ei vauvakuumetta tule, eikä siksi oikein ymmärrä minua. Silti tuntuu niin väärältä että hän ei ymmärrä.
Jotenkin vain jotkut äidin vaistot heränneet, enkä pääse niistä eroon=( Olen vasta 19 ja mieheno on sanonut että sitten voimme lasta ruveta miettimään kun olen 20 jotain eli aikaa menee ainakin vielä kaksi vuotta =(
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse myös mietin että miten selittää vauvakuumetta miehelle.. Sitä tunnetta, sen iloa ja tuskaa on niin vaiketa sanoilla kertoa.
Onko joku onnistunut tässä?
tyttönen vain: monet varmasti vastaa sinulle että olet vielä niin nuori että voit odottaa, älä usko muiden puheita. Ikäisesi voi olla erittäin valmis äidiksi!! Se asia on päästä ei iästä kiinni!!
Moi
Kiitos vastauksestasi se piristi =) en ole ainoa asian kanssa.
Olen myös valmis vielä odottamaan lasta, kunhan minua ymmärretään.
Toivoisin vain niin paljon että mieheni ymmärtäisi minua. Mutta en näytä ymmärtävän.
Toivoisin lisää vastauksia, miehiltä myös.
Heippa! meille ihan samanlainen tilanne kuin sinulla.. olen 20 ja avokki 23 pian ja nyt vuoden ollut niin kamala vauva kuume! viime syksynä luulin olevani raskaana kunnes menkat alkoi ja siitä lähtien ollaan mieheni kanssa juteltu ja juteltu vauvasta.. pystyn niin ymmärtämään sua kaikissa noissa mainitsemissasi asioissa.. vaatteet, tarvikkeet kaikki tulee kaupoissa kateltua ja mietittyä.. Mieheni on tällä hetkellä sairalomalla ja haluaisi ensin työn ja olla siellä ennen lasta.. minä taasen jäin juuri työttömäksi ja tiedän että töitä kärkeintaan vasta loppu syksystä tarjolla. (olen sellaisella alalla.) itse tiedän omasta taustastani sen verran ja minut on kasvatettu ajattelemaan niin että raha ei merkitse kaikkea! tiedän että sitä tarvitaan mutta joo.. kaiken ei tarvitse olla uutta ja eiköhän me noilta hulluilta isovanhemmiltaki ;) saatais aika paljon.. mutta siis just se ettei kukaan tiedä mitä elämäs tapahtuu ja ehkä jos liikaa odottaa niin voin pettyy jos vauvaakin joutuu sitten toivomaan ties kuinka kauan!
jutelkaa miehis kans ja miettikää mitä te yhdessä haluatte, mitä sinä haluat ja mitä hän! itse olen antanut avokilleni aina ajattelu aikaa ja pidetty taukoja ettei nyt koko ajan vauvasta puhuta ettei nyt kenestäkään painostamiselta tunnu.. ja pikku hiljaa hän on alkanut katsella "miehisiä" tarvikkeita vauvalle.. kaupassa ja esimerkiksi kirpparilla hän kyllä näyttää jos on turvakaukaloa tms.. :D erityisesti hymyn huulilleni toi se kun hän tuli katselemaan kanssani vauvan vaatteita ja kiljahduksieni lomassa (söpöä, ihana!) hän totesi että saat sä hoitaa nuo vaatteet niin mä hoidan nuo tarvikkeiden rakentamiset!
Niin ei tosiaan olla vielä aloitettu yrittämistä! syksystä ollaan puhuttu mutta katsotaan... tsemppiä teille!
Täällä kuumeillaan myös! Itse täytin juuri 20 ja avokkini 23. En tiedä oletko kirjoituksiini törmännyt, mutta olen tänne myös kirjoitellut piinaavasta vauvakuumeesta.. Lähes kaksi vuotta kuumeilua ja nyt tuntuu että vain yltyy ja yltyy.
Ihana lukea että meitä on enemmänkin, kun eilinen ja tämä päivä ovat menneet melkein kokonaan lapsia ajatellessa ja itkiessä! Tuntuu niin vaikealta välillä kun on ihan hirveä kaipuu eikä osaa muuta ajatellakaan... Mies kuitenkin onneksi jotenkuten ymmärtää tuntemuksiani, ja ollaan jopa sovittu yrityksen aloitusajankohta. Ensivuoden syksyyn se sitten menee, ja kun tuntuu että siihen on niin pitkä aika.. Äh. Mielialat vaihtelee ihan kamalasti.
Ja mies siis tukee ja sanoo ymmärtävänsä (mikä on aivan uskomattoman ihanaa enkä tiedä miten kestäisin jos ei ymmärtäisi), mutta ei yleensä itse puhu asiasta, vaan minä senkin edestä.. Joskus mainitsee tyyliin "meidän lapset sitten sitä tai tätä..". Haluaisin kuitenkin vähän syvemmin jutella ja pohtia mieltäni painavia asioita.. Ehkä ne miehet eivät vain täysin voi ymmärtää vauvakuumeilua, ainakaan samalla tavalla. Kohta kultani on varmaan kurkkuaan myöten täynnä koko asiaa (toivottavasti ei sentään :D)! Vähän hävettääkin että jokatoinen puheenaihe on vauvaa tai lasta..
Ei auta kuin jaksaa odottaa! Tsemppiä sinne päin ja tule taas jakamaan kuulumisia! :)
Eilen taas lueskelin vauveleihin liittyviä palstoja yms. ja haaveilin taas kerran asiasta.
Mies sitten tuli kotiin ja menimme sohvalle löhöilemään. Yhtäkkiä hän alkoio höpistä lasten nimistä ja sanoi että meidän lapsen nimeks ei tule se ja se ainakaan =) Eli meidän lapsesta ei tuli kuulemmä ainakaan Tarmo tai Jorma :D
(pyydän nöyrimmästi anteeksi jos tuo loukkasi jotakuta jonka nimi on jompikumpi kyseisistä)
Välillä on myös tullit kommentiia että meidän lapselle sitten tulee tuollaiset rattaat =)
Se tuntuu vaan niin hyvältä kun hän mainitseekin sanan lapsi.
En silti jaksa uskoa että meille lapsi lähiaikoina tulisi =/ Tai edes että sellaista yrittäisimme.
Kiitos kommenteista niitä on toooosi mukava lueskella =)