"Zoom-kerroin ei ole sama kuin suurennos – siinä mielessä kuin vaikkapa kiikareissa."
"Jos optiikka on ns. zoom, niin tällöin ei kerrota zoomin kerrointa ja telejatkeen kerrointa. Telejatke vaikuttaa polttoväleihin, joten zoomin molempien päiden polttovälit muuttuvat zoom-kertoimen pysyessä samana. Eli linssi näyttää 'kauemmaksi' koko alueellaan. Esimerkkinä vaikkapa 35–105mm zoom-optiikka, josta 2x telejatke saa aikaan 70–210 mm optiikan."
Kuinka suurena jokin kohde sitten näyttää 2 x telejatkeella? Entä näkökenttä...?
Kiikareissahan on helpompaa tajuta tämä. Tarvitsee tietää vain suurennos ja linssin halkaisija (eli valovoima)...tosin esim. Anttilan 20 x 80 halpakiikarissani on näkökenttä 65m/1000m, kuntaas esim. paremmassa? Konus 20 x 80 kiikarissa se on 48m/ 1000m. Outo , eikö totta?
"Jos optiikka on ns. zoom, niin tällöin ei kerrota zoomin kerrointa ja telejatkeen kerrointa. Telejatke vaikuttaa polttoväleihin, joten zoomin molempien päiden polttovälit muuttuvat zoom-kertoimen pysyessä samana. Eli linssi näyttää 'kauemmaksi' koko alueellaan. Esimerkkinä vaikkapa 35–105mm zoom-optiikka, josta 2x telejatke saa aikaan 70–210 mm optiikan."
Kuinka suurena jokin kohde sitten näyttää 2 x telejatkeella? Entä näkökenttä...?
Kiikareissahan on helpompaa tajuta tämä. Tarvitsee tietää vain suurennos ja linssin halkaisija (eli valovoima)...tosin esim. Anttilan 20 x 80 halpakiikarissani on näkökenttä 65m/1000m, kuntaas esim. paremmassa? Konus 20 x 80 kiikarissa se on 48m/ 1000m. Outo , eikö totta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Myöskin kennon koko vaikuttaa. Kinokokoisella sama polttoväli on laajakulmaisempi kuin pienemmällä kennolla.
Zoomikerroin ei tietenkään kerro mitään kuvakulmasta. 35-70mm objektiivin zoomikerroin on 2, samoin on 100-200mm objektiivin, kuvista tulee kuitenkin täysin erilaiset.
Minusta tässä ei ole mitään outoa. Kannattaa unohtaa kameroissa ne zoomikertoimet juuri sen takia kun ne ei kerro kuvasta mitään. Ainoa mitkä kertoo jotain on kinovastaavuus. Sen kun ilmoittaa jokaisessa objektii runko-yhdistelmässä niin tulee vertailukelpoinen luku joka ottaa huomioon myös kennon koon. Sama objektiivi kun antaa esim. Canonin 40d:ssä ja 5d:ssä täysin erilaisen kuvan juuri erikokoisten kennojen takia.
Tuulipukukansa tykkää puhua zoomikertoimista ja megapikseleistä, niistä puhuttaessa saadaan puheeseen mukavan isoja numeroita ja siksi kuvitellaan että kuvanlaatukin on paljon parempi, vaikka asia on todellisuudessa juuri päinvastoin.
"Ainoa mitkä kertoo jotain on kinovastaavuus. Sen kun ilmoittaa jokaisessa objektii runko-yhdistelmässä niin tulee vertailukelpoinen luku joka ottaa huomioon myös kennon koon."
Kinovastaavuus on hölynpölyä. Se on myyntimiesten keksimä tapa kertoa kuvakulmasta vanhoille homekorville jotka eivät jaksa, halua tai kykene oppimaan uusia asioita.
Nykyiselle uudelle kamerankäyttäjäsukupolvelle kinovastaavuus on hebreaa joka sotkee ja monimutkaistaa entisestään asioita. Parasta olisi opetella yummärtämään oman kameran objektiivin käyttöalue kuvakulmana, joko diagonaalina tai nykyisillä laajakuvaformaateilla ehkäpä useimmiten pitemmän sivun mukaan mitattuna. Silloin kamerasta ja optiikasta riippumatta voitaisiin puhua samasta asiasta eli siitä paljonko kuvaan "mahtuu". Tämä kuvakulman merkitys korostuu useimmiten sisätiloissa kuvatessa joissa useat isoja kertoimia hehkuttavat superzoom-kamerat ovat täysin onnettomia.
Kun ilmoitetaan linssin kinovastaavuus se antaa jotain pohjaa kun alkaa verrata digikameran kuvakulmaa. Asia olisi yksinkertainen jos digijärkkäreissä olisi vain yhtä kokoa olevia kennoja, mutta kun ei.
Ehkä tulevaisuudessa käytössä on ns. täyskoon kenno (kinofilmin kokoinen). Mutta sitä odotellessa sekoillaan nyt näiden "kinovastaavuuksien" kanssa.
Otetaan vaikka esimerkiksi: CANON EF 800/5.6 L IS USM
http://www.rajalacamera.fi/www/popupcard.php?id=4166
Paljonko zoomia? Ei yhtään!
Kiinteä polttoväli takaa parhaan lopputuloksen, etenkin pitkien tele-objektiivien kanssa.
"Summittainen kaava kuvattavan alueen leveydelle (kun kuvataan suhteellisen etäälle) on:
etäisyys * (kennon leveys / polttoväli)"
Eli 18x zoomkamerassani (kinovastaavuuteen muutettuna) :
1000m x (35 / 486) = 72 metriä kuva-alan leveys 1000m etäisyydeltä, eli suunnilleen sma kuin 20 x 80 kiikarissa (65m). Tietysti valovoima on aika heikko jos kameran objektiivin halkaisija on reilut 3cm ? verrattuna kiikarin 8cm halkaisijaan.
Ei juurikaan kiinnosta kiikareiden yms. suurennuskertoimet.
Jos ei ole käytännön kokemusta eri objektiivien kuvakulmasta on parempi mennä kauppaan kokeilemaan, kuin yrittää laskeskella suurennuskertoimia...
Kyllä objektiivien polttoväli ja kuvakulma on helpommin ymmärrettävissä.
"Kuinka suurena jokin kohde sitten näyttää 2 x telejatkeella? Entä näkökenttä...? "
-Ei voi olla noin vaikeaa, 2 x tarkoittaa kaksi kertaa pidempää polttoväliä.
Yksinkertaista.
Unohda zoom-kerroin, sillä ei ole kuvakulman ja suurennoksen kanssa mitään tekemistä.
Onko kiikareissa zoom-kerroin?
Zoomikerroin ilmoittaa vain pienimmän ja suurimman polttovälin suhteen. Eli jos minimipolttoväli on esim. 35mm ja suurin 175mm zoomikerroin on 175/35=5. Sama suhde saadaan esim. 250/50.
Tämähän alan harrastajalle ei kerro mitään. Antakaa myyntimiesten vain käyttää tämmöisiä huuhaa kertoimia ja unohdetaan me ne.