Varsinkin länsimaalainen ajattelu suosii kilpailuttamista ja kilpailua.
Ja voitonhalu onkin suosittua, koska lyhytnäköisesti ajatellaan, että kun minä voitan niin joku muu häviää.
Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan jokainen voitto on myös tappio.
Voittaessa kilpailussa, voittaa muiden ihmisten ihailun, mutta menettää, haviää muiden ihmisten myötätunnon.
Se että ihailu koetaan paremmaksi kuin myötätunto on syynä voitonhimoon.
Ja voitonhalu onkin suosittua, koska lyhytnäköisesti ajatellaan, että kun minä voitan niin joku muu häviää.
Asia ei kuitenkaan ole niin, vaan jokainen voitto on myös tappio.
Voittaessa kilpailussa, voittaa muiden ihmisten ihailun, mutta menettää, haviää muiden ihmisten myötätunnon.
Se että ihailu koetaan paremmaksi kuin myötätunto on syynä voitonhimoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä onko hävinneille jaossa myötätuntoa sanan varsinaisessa merkityksessä. Sääliä kenties; lohdutustikkari. Buddhalaisessa mielessä myötätunto on toive siitä, että kenenkään ei tarvitsisi kärsiä.
Kun analysoi toisten reaktioita ja omiaan, niin eiköhän sieltä löydy oma ego taustalta. Samalla tavalla voittamisen halun ja kaikenlaisen pätemisen kanssa.
> Voittaessa kilpailussa, voittaa muiden ihmisten
> ihailun, mutta menettää, haviää muiden ihmisten
> myötätunnon.
Buddhalaisen määritelmän mukaan myötätunnon kohteena oleminen ei ole kivaa, sillä silloin kuuluu kategoriaan "samsaran valtameressä pulikovat raukat".
Myötätuntomeditaatiota ei by the way tämän takia voida ulottaa Buddhiin ja Bodhisattvoihin. Heitä kait lähinnä ihaillaan ja heidän voitokkuutta matkitaan.