Suomalaiset sudet verrattuna...

Tämä jo kertoo turkin ja suomalaisen suden todellisen suhteen..

Susitutkijat lopettivat

monivammaisen suden

Kuhmon Viiksimossa viime talvena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n suurpetotutkimusten yhteydessä elävänä pyydystetty ja pian sen jälkeen lopetettu susi oli monivammainen, oman laumansakin pahoinpitelemä naaras.

Helmikuussa Viiksimossa lyhyen takaa-ajon jälkeen kiinni saatua naarasta vaivasivat märkivä niveltulehdus, streptokokkibakteeri polvessa, nivelrikko kyynärnivelissä ja tulehtuneet puremahaavat.

”Jos tutkijamme eivät olisi tätä eläintä lopettaneet, he olisivat syyllistyneet eläinsuojelurikokseen tai vähintään eläinsuojelurikkomukseen”, sanoo suurpetotutkija Ilpo Kojola RKTL:stä.

Yleensä hiljaisuudessa työtään tekevät susitutkijat julkistavat nyt pantajahdissa kiinni saadun ja lopetetun 28,5-kiloisen susinaaraan tutkimusraportit.

Julkistamisella halutaan vaientaa Kainuussa metsästäjäpiireissä liikkuvat huhut, joiden mukaan susi olisi ajatettu moottorikelkalla henkihieveriin ja mennyt pitkän takaa-ajon seurauksena niin huonoon kuntoon, että se oli pakko lopettaa.

”Susinaaraan takaa-ajo kesti vain jokusen minuutin, sillä eläin oli niin huonokuntoinen, ettei se pysynyt muun lauman vauhdissa”, sanoo kenttätöistä Kuhmossa vastannut tutkija Antero Hakala.

Susi saatiin kiinni varsin läheltä makuupaikkaa, josta lyhyeksi jäänyt ajo alkoi.

Suden vammaisuus ja elinkelvottomuus todettiin heti paikalla. Naaraan kaikki kulmahampaat olivat poikki ja monia muitakin hampaita puuttui kokonaan. Ruokailu oli näin varsin vaikeaa, ellei mahdotonta. Se oli jo myös laumansa muiden jäsenten raatelema.

Oulussa Eviran, Elintarviketurvallisuusviraston tutkimuksissa kevään aikana löytyi sitten monia muita suden huonoon kuntoon johtaneita syitä.

Keväällä 2007 naaras oli toki ollut vielä hyvässä kunnossa, sillä se oli synnyttänyt kohdun arpeumien mukaan viisi pentua.

Sen jälkeen emosusi oli saattanut jäädä esimerkiksi auton töytäisemäksi ja vammautua. Syksyn ja talven mittaan kunto heikkeni, tulehdukset vaivasivat ja oma laumakin alkoi jo hyökkäillä kimppuun.

Suurpetotutkijoiden väliintulo pelasti sen joutumasta oman laumansa tappamaksi ja syömäksi.

http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-06-06/articles/article_16_10.htm