Rakkauden polut
eihän ne umpeudu?
Tunteitten herkät askeleet
tiellä siellä käy.
Yön usvaisilla soilla
paahteessa erämaan
hiljaisuuden laaksoissa
koskissa kuohuvissa.
Kulkee
rakkauden polut,
rakkaus on kutsu.
Apilaiset vuoteet
rakkaus surraa pörrää
kaataa onnenapilaista seinää.
Sinne kannas viel
kesäyössä usvaharsojaan luo
lukki verkkojaan kutoo.
Sinä rakas
olet lihaa ja verta
etäisyys katoaa.
Rakkauden polut
tunteitten herkät askeleet
yhteyttä läheisyyttä.
eihän ne umpeudu?
Tunteitten herkät askeleet
tiellä siellä käy.
Yön usvaisilla soilla
paahteessa erämaan
hiljaisuuden laaksoissa
koskissa kuohuvissa.
Kulkee
rakkauden polut,
rakkaus on kutsu.
Apilaiset vuoteet
rakkaus surraa pörrää
kaataa onnenapilaista seinää.
Sinne kannas viel
kesäyössä usvaharsojaan luo
lukki verkkojaan kutoo.
Sinä rakas
olet lihaa ja verta
etäisyys katoaa.
Rakkauden polut
tunteitten herkät askeleet
yhteyttä läheisyyttä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Läheisyyttä ja rakkautta huokuva runo.
Tuon rakkauden
jospa taitais
kuinka sen sydämessään kokee.
Rakkaus miten se tahtois
kokea vastarakkautta.
Tuottaa suunnatonta iloa
jaettu rakkaus
"kaksinkertainen"
Sataa soi luonnon hymni
Sinulle lämmin kiitos käynnistäs..Liisa
äärettömän kaunista,kaunista
runoutta,,,,,
,,,,,,,*huokaus*,,,,,,
,,,,,,,,herkkyydellä on taas viulun kielet
helähtäneet ja saaneet aikaan uskomattoman kauniin runon,,,,,
,,,,,,,,,,,,,,,liiskukkanen,,,,,
,,,,,,kiitän ja niiaan,,,,
,,,ja uamukahveeta hörpin,,,,
,,,,,,kesässä käen kukunta on sitä jotain,,,
,,,,se on kaunista,,se on myös mystistä,,
,montako kertaa,,,,
se tosikertomuksesi, kun nousit autosta ja kerran käki kukkui, vain kerran kukahti,,*koskettaa*
seuraavana aamuna miehesi lähti viereltäsi,,
,,,,,,,mutta liiskukka, kuinka runon kultainen lapsi onkaan monet kerrat tuonut lohtua sinulle päiviin ja yksinäisiin öihin,,,,,,lahjana saanunna,, maailmankaikkeudesta,,
,,,,*lämmin hali*
,,tirpulta,,,,,
Taidoit taas jälleen kerra
herkällä soitollas,,,,
säveles löys tien,,,,
vei siihen kauniiseen,,,,
kesäpäivään meidän viimeiseen.
Sen paikan aina muista,,,,
kun siitä ajan.
Käki meille kukkui,,,,
vain kerran.
On käki taas kukkunnu ja
olen kukahduksia kuunnellu.
Mut se yks kukahdus,,,,
eroittuu,,,,
se oli meille,,,,
meidän yhteiselle rakkaudelle
viesti,,,,
Aamun aurinkoon sen nousuun asti,,,,
katse rakkkaan sammui.
Särkymisen tien,,,,
miten luopumisen tuska,,,,
ei sille sanoja löydy.
Rakkaus on ainut
se rinta,,,,
mihin saan painaa pään,,,,
unelmien rantoja,,,,
kaukaa katsoen,,,,
uskoa.
RAKKAUS ON IKUINEN.
Oi soimaan sait minutki,,,,
ulkona sataa ja
sataa sisälläni.
Luoja kun minusta tämmösen loi
itken ilossa ja surussa.
Lähetetään oikein porukalla täältä mökiltä,
rakkaita terveisiä,on lapseni ja lastenlapsia.
Rakkaudella sillä halaus....Liiskukka
luonto on jälleen runosi jokaisessa säkeessä mitä
kauneimmin kuvauksin. Usvaiset suot, apilaiset
vuoteet ja erityisesti toiseksi viimeinen säe -
upeaa ja herkkää kuten runosi aina ovat.
Kiitos lukunautinnosta.
"Jo joutui armas aika ja
suvi sunnuntai.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen"
Luonto sielä kulkee
rakkauden suomat
lohdutuksen polut.
Sielä suodaan olla
oma itsemme,
ei luonto meiltä vaadi,
ei torju läheltään.
lindalindal1
sielä Liisa on saanu
tuon uskotun ammennusastian kans
ammentaa lupauksen verran.
"Määräosan"
Rakkaus
sehän meissä, kuin soiva instrumentti
soivan sois rakkaalleen.
Siinä ihmislaps kokee
soi täyttymys...
Lämmin kiitos käynnistäs ja
mitä löysit ajatuksistani.
Kesäterveiset tarinoivien hirsiseinien sisäpuolelta.
kunnioituksella niitä katselen, kuuntelen?
Tahtoisin niitten kertovan niistä monista
ihmiskohtaloista, joita täälä on asunu.
Rakkaudella päivääs...Liisa