konekieli vs. assembly

Hei,

vanhoissa pelikoneissahan oli pakko ohjelmoida assemblyllä, jotta saataisiin tarpeeksi laitteesta jotain irti. Mutta...

...eikös C64:n, joka tosin on tietokone, pelit ollut pakko ohjelmoida konekielellä? Tästä päästäänkin varsinaiseen kysymykseen, että onko assemblyllä, joka kai noin yleisesti ottaen kehitettiin helpottamaan ohjelmoimista konekieleen nähden, ja konekielellä ohjelmoitaessa tehoeroja? Manfred Trenz, mies maineikkaan C64-pelin Turrican takana (tai no, ainakin idean, muusta en ole varma), ohjelmoi ja teki suoraan sanoen kokonaisen pelin Nintendon 8-bittiselle, pelin nimi oli Super Turrican (ei pidä sekoittaa Super Nintendo -versioon). Nyt nähtyäni useampaan kertaan 60 framen videoversion läpipeluuvideosta, jäi askarruttamaan olisiko mies ohjelmoinut pelin konekielellä ja saanut yllätävää tehoetua assemblyyn verrattuna? NES-pelithän yleensä ohjelmoidaan assemblyllä, mutta on kyllä niin paljon spritejä samanaikaisesti ruudussa ilman minkäänlaista flickeriä että pistää ihmetyttämään miten Trenz oikein ohjelmoi.
Ilmianna
Jaa

7 Vastausta



Nyt puhut samasta asiasta assembly on konekielen mnemoni koodaus kieli, lopputulema on sama koodataanko viittein tai rustaamalla ykkösiä ja nollia.
Ilmianna
Jaa
Juu, Siitä on kivikausi aikaa kun jotain väänsin assemblyllä, mutta eikös Assembly = konekieli! Siinä vain tietyt "koodit" on korvattu nimillä, eli käskyillä, joita on helpompi vain ymmärtää kuin numeroita/hexakoodeja.

Atari ST:n aikaan kauhistelin kun avasin "exe:n" tekstieditoriin ja kauhistelin, että kuka ymmärtää tätä sekasotkua ja myöhemmin kauhistelin, että kuka ymmärtää näitä hexakoodin pätkiä. Meni aikaa, kunnes ymmärsin että ne hexakoodin pätkät vastasivat tiettyjä käskyjä -> Assemply jne...
Ilmianna
Jaa
Assembly on suomeksi hienolta nimeltään tietääkseni symbolinen konekieli. Käännetään assemblerilla konekieleksi.
Ilmianna
Jaa
C64 pelejä ei ollut pakko tehdä "assemblyllä".

Itse ajattelen assemblystä että kyseessä on symbolinen konekieli kääntäjä specifiset ohjauskomennot.

Symboolinen konekielihän on prosessori valmistajan määrittelemät symbooliset nimet eri toiminnoille, joille taas on olemassa numerosarja, joiden perusteella prosessori tekee (loogisia ja muita) toimintoja.

Mahdollisesti "assembly" nimi on väännetty assembler ohjelman nimestä. Samalla periaatteella C-kieli voisi olla C-compily! ;-)

Teoreettisesti konekielellä ja assemblyllä saa aivan identtistä koodia. Toisaalta monet assembler kääntäjät osaavat koodin optimoinnin (mitätön tehoetu) ja lisäksi koodin kirjoitus symboolisena on ajan käytön kannalla niin paljon tehokkaampaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
"Teoreettisesti konekielellä ja assemblyllä saa aivan identtistä koodia. Toisaalta monet assembler kääntäjät osaavat koodin optimoinnin (mitätön tehoetu) ja lisäksi koodin kirjoitus symboolisena on ajan käytön kannalla niin paljon tehokkaampaa."

Assembler (esim. MASM) on parhaimmillaan työkalu joka taipuu moneksi, mm. tekee objektikoodia, jota voi sijoittaa C-kielisiin sovelluksiin ja - TÄRKEIN - pitää syntaksin kasassa. On tuskallista etsiä koodista 'kielioppi'-virheitä , ellei ole siihen mitään tukea! Ja siitä on kokemusta tuolta 70-luvun lopusta alkaen! Kynällä ja paperilla mnemoonista kääntäen ja suoraa heksaa koneelle naputellen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Siihen aikaan tehtiin suuri läjä omia aliohjelmia konekielellä eli tavallaan hiemankin mutkikkaammassa ohjelmassa joutui kirjoittamaan käytännössä kaikki perusrutiinit valmiiksi ennen kuin pääsi kirjoittamaan varsinaista ohjelmaa. Mitä pienempään tilaan sai kirjoitettua ne perusrutiinit jotka toimivat pelille kuin käyttöjärjestelmän kernel sitä parempi. 64K oli tosiaan tiukka alue kirjoittaa koodia, mutta onneksi 6502:n käskykanta oli simppeliä 8-bittistä eli yksittäiset käskyt veivät vain 1-3 tavua tilaa.
Ilmianna
Jaa
C64:sta ohjelmoitiin CBasicilla. Myös assembler oli mahdollinen, mutta paljon hankalampi
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

konekieli vs. assembly

Hei,

vanhoissa pelikoneissahan oli pakko ohjelmoida assemblyllä, jotta saataisiin tarpeeksi laitteesta jotain irti. Mutta...

...eikös C64:n, joka tosin on tietokone, pelit ollut pakko ohjelmoida konekielellä? Tästä päästäänkin varsinaiseen kysymykseen, että onko assemblyllä, joka kai noin yleisesti ottaen kehitettiin helpottamaan ohjelmoimista konekieleen nähden, ja konekielellä ohjelmoitaessa tehoeroja? Manfred Trenz, mies maineikkaan C64-pelin Turrican takana (tai no, ainakin idean, muusta en ole varma), ohjelmoi ja teki suoraan sanoen kokonaisen pelin Nintendon 8-bittiselle, pelin nimi oli Super Turrican (ei pidä sekoittaa Super Nintendo -versioon). Nyt nähtyäni useampaan kertaan 60 framen videoversion läpipeluuvideosta, jäi askarruttamaan olisiko mies ohjelmoinut pelin konekielellä ja saanut yllätävää tehoetua assemblyyn verrattuna? NES-pelithän yleensä ohjelmoidaan assemblyllä, mutta on kyllä niin paljon spritejä samanaikaisesti ruudussa ilman minkäänlaista flickeriä että pistää ihmetyttämään miten Trenz oikein ohjelmoi.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta