meillä on tuttavia ympäri suomea, käymme vanhempieni luona noin kerran kahdessa kuukaudessa ja satunnaisesti muidenkin tuttavien luona, max. 150 kilometriä asuinpaikkakunnaltamme. kesällä myös mökkeilemme paljon, mutta koska omaa mökkiä ei ole, saamme viettää aikaa vuokratuissa mökeissä ja ystävien mökeillä. onnistuuko tämä kaikki sijaislapsen kanssa, saako sijaislapsen kanssa matkustaa minun vanhemmillani käymään ja mökille, vai olemmeko sidottuja kotiin jos meille tulee sijaislapsi?
täytyykö meidän pyytää erikseen lapselle joku matkustuslupa niinkuin ainakin ulkomaille matkustettaessa täytyy..
typerä kysymys, mutta se mietityttää nyt, varsinkin kun kesällä olisi joka viikonloppu jos jonkinlaista mökkireissua tarjolla. tietysti lapsen ehdoilla ja lasta kuunnellen, mutta mikä on sossujen ja biovanhempien kanta asiaan?
kun lapsi tutustutetaan sijaisvanhempien omiin vanhempiin..
täytyykö meidän pyytää erikseen lapselle joku matkustuslupa niinkuin ainakin ulkomaille matkustettaessa täytyy..
typerä kysymys, mutta se mietityttää nyt, varsinkin kun kesällä olisi joka viikonloppu jos jonkinlaista mökkireissua tarjolla. tietysti lapsen ehdoilla ja lasta kuunnellen, mutta mikä on sossujen ja biovanhempien kanta asiaan?
kun lapsi tutustutetaan sijaisvanhempien omiin vanhempiin..
Vastaukset 18
Vanhimmat
Toki voi kyläillä, mutta huomaat pian, että ette kyläile niin paljon kuin olitte suunnitelleet. Mutta se on toinen juttu se ja riippuu lapsesta.
Vanhempien tapaamiset rytmittävät elämäänne ja pidempi lomailu, jos sellainen on suunnitelmissa, kannattaa ottaa puheeksi kun tapaamisia suunnitellaan. Ulkomaanmatkoihin tarvitsette sos. työntekijän luvan, mutta meille sanottiin, että matkustuslupa myönnetään ilman muuta. Meidän tapauksessamme se tarkoittaa kylläkin jotain ihan perinteistä, Euroopassa olevaa lomakohdetta.
reissaatte kesällä niin antakaa ny ihmees lapsen olla sen aikaa äitinsä (ja isänsä) luona. Lapsen oikea paikka on aina kuitenkin siellä ja teillä hän on vain lainassa.
Muistakaa kuunnella lapsen tunteita! Hän saattaa jopa kärsiä jatkuvasta ramppaamisesta vieraiden ihmisten luona.
Ei hyvä lapsen kannalta. äitee
kyläillään niin paljon kuin halutaan "lainalapsein" kanssa, eikä mitään ongelmia ole tullut!
Lapset jopa tykkää kun mennään sinne "varamummolaan" esim.
Meillä olleet lapset olivat mm. sukujen ristiäisissä, hautajaisissa ja vihkiäisissä mukana ja se oli uutta heille, kyselyjä paljon ko. asioista joita eivät olleet ennen kokeneet!
Aivan mahtavaa heille, ajattelunaiheita asioista, sanoivat mm. Halasivat mummoja ja muita niin tullessa kuin lähtiessäkin, vaikka alussa oli outo ihminen!
Joulunaikoina ja n. 2-4 x vuodessa kaukana käytiin mm. s-isän äidin luona eli se oli mummola heille ja aivan innoissaan sinne lähtivät, kellään heillä ei ollut mitään mummoa olemassakaan enää, vaikka nuoria vanhemmat olivat!
Pitäisi ajatella tuollaisiakin asioita, kaikkea maallista mitä elämä tuo eteen, niin lapsille kuin aikuisillekkin!
Ja se, eivät halunneet edes lomillaan isän tai äidin luo, kaupungin kasvatit, kysyttiin, että eikös olis mukavaa olla kaupungissa nyt, sanoivat, ei siellä ole mitään tekemistä, ei voi hiihtää esim. talvella, vain katuja mittailla, eivät vanhemmat olleet mitään inspistä antaneet tekemisistä heille!
Tunteista puheenollen, kysyttiin aina, lähdettekös sinne ja sinne, vastaus oli heti joo ja sit kyselyt mitä päälle, mitä mukaan...jne...
Siis, opettakaa lapsianne, puhukaa heille, jutelkaa, selvittäkää asioita, siis tunteiden kuuntelua, puolin ja toisin, äitee!
vuoden kuluttua onko kaupungissa tylsää? Jos ehdit ottaa enää farkunlahkeesta kiinni, kun lehmänpaskan hajuisesta himpestä lähdetään...
"antakaa ny lapsen olla omien vanhempien luona", vai miten se oli.
Hitto, kun me ei niistä asioista päätetä. ei olla lapsia omilta vanhemmilta pois otettu, eikä voida niitä ilman sossujen määräystä myös vanhemmille palauttaa tai noin vain antaa.
Meidän sijoitetuilla on kaikilla ollut aivan liiankin riittävät perustelu miksi eivät voi olla omien vanhempiensa "hellässä" hoivassa, vaikka heidän kuinka itsen kuuluisi lapsensa hoitaa, mutta kun eivät hoida.
Mene sinä niille sanomaan, että miksi eivät hoida lapsiansa ja miksi eivät yritäkään korjata asioita niin, että lapset voisivat muuttaa takaisin kotiin.
Kun sulla on niin selvä ajatus miten asiat pitäisi hoitaa, niin valista niitä bioja. Me sijarit olemme kanssasi samaa mieltä.
Mitä normaalia perhe-elämää se olisi jos ei voisi kyläillä??? Ei kait ole tarkoitus, että sijaisperhe jämähtää paikoilleen ja kaikki normaali sosiaalinen kanssakäyminen loppuu??
Täytyy sanoa, että itselleni ei ole tullut edes mieleen ettenkö voisi sijaislapsiamme (3) viedä vanhempieni luo, vaikka asuvat 125kilsan päässä. Juuri muuten vietimme siellä neljä päivää :o)
Ja olenpa vielä niin ilkeä, että lupaa ulkomaille matkustamiseenkaan en ole kysynyt keneltäkään eikä sossut ole siitä mitään sanoneet kun ovat reissun jälkeen kuulleet missä on oltu. Mitä se niille kuuluu???
Perhe on edelleenkin meidän, eikä yhteiskunnan joku palveluyksikkö. Tavallista arkea eletään ja siihen kuuluu kyläilyt ja reissaamiset.
Eikö ulkomaille mentäessä kannata ihan jo senkin takia kysyä lupaa sen takia, että jos jossakin kohtaa matkaa kysellään tarkemmin lapsesta, saattaa matka tyssätä siihen jos teillä ei ole esittää todistusta siitä, että teillä on lupa viedä lasta pois kotimaasta. Eikö lapsi ole kuitenkin väestötietojärjestelmässä merkitty huostassaolevaksi ja lapsi on sosiaalilautakunnan vastuulla? Itse ainakin pyytäisin lapun mukaan ihan sen takia ettei tulisi ikäviä yllätyksiä.
Huoltajan kirjallinen lupa tarvitaan vaikka lapsi matkustaisi isovanhempiensa tai urheiluporukkansa mukana, toki siis myös sijaislapsi sellaisen tarvitsee.
hankintaan piti olla äitinsä allekirjoitus, aikoinaan.
EIkä missään virkamiehet kyselleet vaikka oli eri nimet kuin meillä, esim. hotelleissa jne.
Kortteja laiteltiin sitten sukulaisille ja kavereille matkoiltamme.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa, kuten lapsista näki reissatessamme
Koulussa mm. maantiedon tunneilla saivat kertoa niistä maissa missä kävimme, ja arvata saattaa sen mielihyvän heillä mitä tunsivat kun saivat itse kertoa reissuistaan, innoissaan kotona selvittivät meille, sijareille ja toisilleen!
Ei kannata tehdä tavallisesta elämästä niin perin juurin vaikeaa :o)
vierailla. Ennen voimme vierailla ja viettää aikaa missä halusimme. Nyt kuitenkin bioäiti, kielsi vierailut mummon ja ukin luona (lasten isän vanhemmat) Kerkisimme tavata kerran ja kirjoiteltu ja soiteltu on puolentoistavuoden ajan. Lasten isä ei ole tekemisissä lasten, eikä äidin kanssa. Maksaa vaan kiltisti elatusmaksut.
Isovanhemmat ovat työssäkäyviä normaaleja n,50vuotiaita. Ennen oli lupa käydä, nyt kuitenkin äidille on ilmotettava kaksiviikkoa aikaisemmin. Siis jos kuljemme isovanhempien maisemissa, vierailulle ei voi enää mennä ihan noinvaan. Lapset, isovanhemmat ja me ollaan ihmeissämme, miski näin pitää toimia.
aivan oikein. Hän rakastaa lapsiaan (lastaan) ja haluaa varmasti tarkkailla millainen tilanne mummolassa on.
Jos siellä sairastetaan, riidellään, mahdollisesti juodaan, niin ei kukaan normaali ÄITI halua silloin lapsiaan mummolaan.
Mikäli tilanne on kondiksessa niin on ihailtavaa, että lapset tapaavat mummoaan ja pappaansa.
Äiti on paras asiantuntija ja sinä olet sijaishoitaja.
Tämä kuullostaa hyvältä, koska lasten (lapsen) on jossain vaiheessa palattuaan äidilleen tunnettava ne oikeat omaiset.
Arvosta äidin osallistumista ja tue kotiin paluuta mahdollisimman paljon. Siitähän sijaisuus lähtee.
tuossahan sanottiin, että isovanhemmat ovat aivan normaaleja hyvä kuntoisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka ilmeisesti sijarit tuntee paremmin, kuin lasten äiti ja jotka ilmi selvästi rakastavat lapsenlapsiaan ja haluavat heitä tavata, samoin kuin lapset isovanhempiaan.
Ihmettelen kovasti mainitsemaasi äidin rakkautta, mitä rakkautta se on, että kieltää lapsiltaan oikeat rakastavat isovanhemmat?
Lapsen hoitosuunnitelmaan kirjataan keitä hän saa tavata ja ketkä taas katsotaan hänen kehitykselleen vaarallisiksi. Tästä päättää sossutantta.
todellakin. Isovanhempien elämä on kunnossa.
Äiti on käyttänyt kerran lasta "näytillä" isovanhemmille,lapsen ollessa n 1,5v. Lapsi otettiin huostaan 3vuotiaana já nyt lapsen ja isovanhempien suhde on saatu toimimaan. Puhelut ja kirjeet kulkevat, mutta nyt suunniteltu vierailu, pitää miettiä tarkkaan ja muistaa ilmoittaa siitä äidille tarpeeksi ajoissa. Mielestäni tuo kaksiviikoa ennen ilmoittaminen tuottaa vaikeuksia. Edellisellä vierailulla olimme ihan kunniavieraita. Ruoka odotti ja syötiin ihan täytekakkua, menettettyjen syntymäpäivien merkeissä.
fiksu laittaa nämä kaikki kyselynsä kirjallisena lapsia lähettävään päähän niin vaikka siellä virkaihmiset vaihtuu niin on ainakin mustaa valkoisella mitä on sovittuna ja kenenkin lapsen kohdalla.
Ja jos ei vielä ole pestiä niin PeLa:ssahan pitäisi olla (ilmeisestikin) tämän maan parhain ja viimeisin tieto lasten ja nuorten sijoituksiin liittyvissä asioissa.
Mitään estettä ei tietenkään ole sille, että sijaisperhe reissaa ja silloin yleensä sijoitettu lapsi on mukana.
Esteenä reissuille voivat olla lapsesta johtuvat syyt (meillä mm. se, että lapsi tuli niin levottomaksi kaikista muutoksista, että moneen vuoteen emme voineet lähteä juuri mihinkään kotoa)- näin jälkikäteen arvioituna elämämme muuttui huomattavasti rajoitetummaksi sen jälkeen, kun ryhdyimme sijaisvanhemmiksi. Biologisten lastemme kanssa kuljimme ihan eri tavalla ennen sijoitetun meille muuttoa.
Meillä eivät biovanhemmat ole esittäneet mitään kritiikkiä sittemmin tapahtuneista reissuista.
On tapana käydä reissussa ympäri suomea ja kesämökillä (n.150 km:n päässä) ovat paljon, miksei he saisi ? Meidätkin on kutsuttu tuonne mökille käymään, että nähdään mistä lapset puhuu.