Tulokset tulevat 27.6 ja jännitys käy sietämättömäksi. Tiedän, että ne tulevat varmasti sitten ja mitään ei voi enää asian hyväksi tehdä, mutta silti...
Hakemaani paikkaan ei ollut kovinkaan paljoa hakijoita, mutta itseltäni jäi pari tehtävää tekemättä ja pohjapisteetkin aika surkeat.
Tavallaan jo tiedän, että ei mitään mahdollisuuksia, mutta toisaalta odotan iloista yllästystä. Olen laskeskellut pisteitä pahimman mahdollisen ja parhaimman mahdollisen vaihtoehdon mukaan, taidan olla vähän hölmö.
Olen yrittänyt varautua siihen ikävään totuuteen,jonka joudun melko varmasti kohtaamaan, jotta masennus ei iskisi niin kovasti, kun kirjeet tulee.
Kun ei voi yhtään tietää, että menikö perseelleen vai ihan ok. Tavallaan osasin ja tavallaan en ehkä tarpeeksi hyvin. Mutta toisaalta hakijoita vähän ja koe kaikille yhtä vaikea..
Jakakaahan kokemuksianne!
Hakemaani paikkaan ei ollut kovinkaan paljoa hakijoita, mutta itseltäni jäi pari tehtävää tekemättä ja pohjapisteetkin aika surkeat.
Tavallaan jo tiedän, että ei mitään mahdollisuuksia, mutta toisaalta odotan iloista yllästystä. Olen laskeskellut pisteitä pahimman mahdollisen ja parhaimman mahdollisen vaihtoehdon mukaan, taidan olla vähän hölmö.
Olen yrittänyt varautua siihen ikävään totuuteen,jonka joudun melko varmasti kohtaamaan, jotta masennus ei iskisi niin kovasti, kun kirjeet tulee.
Kun ei voi yhtään tietää, että menikö perseelleen vai ihan ok. Tavallaan osasin ja tavallaan en ehkä tarpeeksi hyvin. Mutta toisaalta hakijoita vähän ja koe kaikille yhtä vaikea..
Jakakaahan kokemuksianne!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Omat tulokset tulee vasta joskus heinäkuun puolessa välissä.Mielialat ja ajatukset vähän vaihtelee.
Yritän pitää mielessä juuri tuon, että ei niille tuloksille mitään ajatuksen voimalla voi. Ne on mitä on. Pisteitä (edes lähtöpisteitä) en ole laskenut tai muutenkaan tarkemmin spekuloinut.
Välillä tuntuu aika luottavaiselta tai ainakin lievästi positiiviselta. Enimmäkseen ajattelen etten pääse. En siis kuitenkaan mitenkään kovin negatiivisessa mielessä (usko tai älä). Ennemminkin neutraalisti ja käsittäen että teen sen tietoisesti ettei kirjeen odottelu pilaa kesää ja avaaminen koko seuraavaa vuotta.
Olen siis piilo-optimistinen, odottaen juuri tuota iloista yllätystä, mutta suhteellisen hyvin henkisesti valmistautunut epäonnistumiseen. Pyrin olemaan ajattelematta tuloksien seuraamuksia pidemmällä tähtäimellä. Se on sen ajan murhe. Kokeet on takana, tuli onnistumisia, tuli virheitä...joka tapauksessa niitä on myöhäistä muuttaa. Näillä mennään.
Onnea kuun lopulle! (Vaikka se ei tuloksia muutakaan :P)
Jännitys ei ole mikään suuri eikä muutenkaan jännitä, kun en ajattele asiaa. Olen varma siitä että läpi ei mennyt kumpikaan pääsykoe, jonka tein ja olen siihen varautunut. Toisaalta odotan myös positiivista yllätystä. Mutta masentua ei saa vaikka ei pääsekään. Ehkä annan masentaa muutaman päivän, mutta sitten voinkin alkaa suunnittelemaan syksyä.