Mun tapaukseni on tällainen: olemme poikaystäväni kanssa seurustelleet jo kaksi vuotta ja intohimo on kaikonnut suhteestamme täysin. Olen sanonut hänellä asiasta monta kertaa mutta hän vain vastaa "joo joo" ja jatkaa elämää niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Se on erittäin ärsyttävää!!! Hän ei myöskään puhu tunteistaan koskaan ja suutelee mua harvoin, illanvietoissa käymme omien kavereidemme kanssa ja jos satumme samaan paikkaan hän ei vahingossakaan tule viereeni, halaa tai suutele. Joskus tuntuu että hän häpeäisi minua.
Välitän hänestä paljon, olemme kasvaneet yhdessä, mutta nyt olen alkanut miettiä olisiko parempi jatkaa omia teitään. Tiedän että haluamme eri asioita, ja mä olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle opiskelemaankin eikä hän halua lähteä mukaan. Mutta kun puhumme näistä asioista hän sanoo "sitten kun me erotaan jään yksin" ja "jos sie meinaat jättää mut" jne samankailtaisia juttuja. Sen jälkeen tunnen syyllisyyttä siitä että mulla on ajoittain paha olla hänen lähellään kun hän on niin piittaamaton tunteistani.
Aina hän ei ollut tämmöinen, alkuaikoina hän oli hellä ja rakastava, mutta nyt hän on tottunut suhteeseemme. Musta se on paha asia mutta hänestä ei, hän haluaa pitää suhteemme samanlaisena kuin se nyt on tulevaisuudessakin.
Olen harkinnut hänen jättämistään, mutta aina kun yritän puhua siitä en pysty, rakastan häntä silti. Mutta kuitenkin haluaisin että meillä molemmilla olisi hyvä olla, yhdessä tai erillään. Sen kyllä tiedän etten voi jatkaa näin.
Ja kaiken kukkuraksi olen ollut ihastunut erääseen hänen kaveriinsa jo vähän aikaa ja hänkin viihtyy seurassani. Toisaalta haluaisin olla taas sinkku ja tutustua uusiin ihmisiin, sillä nuoruus on liian lyhyt aika tuhlattavaksi yhteen ihmiseen, mutta toisaalta haluaisin olla jonkun ihmisen rinnalla ja rakastaa ja tulla rakastetuksi.
En tiedä mitä tehdä, auttaa ja jakakaa kokemuksia.:)
Välitän hänestä paljon, olemme kasvaneet yhdessä, mutta nyt olen alkanut miettiä olisiko parempi jatkaa omia teitään. Tiedän että haluamme eri asioita, ja mä olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle opiskelemaankin eikä hän halua lähteä mukaan. Mutta kun puhumme näistä asioista hän sanoo "sitten kun me erotaan jään yksin" ja "jos sie meinaat jättää mut" jne samankailtaisia juttuja. Sen jälkeen tunnen syyllisyyttä siitä että mulla on ajoittain paha olla hänen lähellään kun hän on niin piittaamaton tunteistani.
Aina hän ei ollut tämmöinen, alkuaikoina hän oli hellä ja rakastava, mutta nyt hän on tottunut suhteeseemme. Musta se on paha asia mutta hänestä ei, hän haluaa pitää suhteemme samanlaisena kuin se nyt on tulevaisuudessakin.
Olen harkinnut hänen jättämistään, mutta aina kun yritän puhua siitä en pysty, rakastan häntä silti. Mutta kuitenkin haluaisin että meillä molemmilla olisi hyvä olla, yhdessä tai erillään. Sen kyllä tiedän etten voi jatkaa näin.
Ja kaiken kukkuraksi olen ollut ihastunut erääseen hänen kaveriinsa jo vähän aikaa ja hänkin viihtyy seurassani. Toisaalta haluaisin olla taas sinkku ja tutustua uusiin ihmisiin, sillä nuoruus on liian lyhyt aika tuhlattavaksi yhteen ihmiseen, mutta toisaalta haluaisin olla jonkun ihmisen rinnalla ja rakastaa ja tulla rakastetuksi.
En tiedä mitä tehdä, auttaa ja jakakaa kokemuksia.:)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta, useilla ystävilläni tuntuu olevan tuo sama kriisi menossa, tosin tuo teidän tilanne kuulostaa kyllä todella huonolta.
Tuosta "sitten kun me erotaan jään yksin" tuli sellainen olo, että poikaystäväsi haluaisi jatkaa suhdetta enemmänkin vain siksi, ettei halua olla yksin. Puhuminen auttaisi, mutta jos hän ei kerran suostu keskustelemaan mistään niin sekin on jo iso ongelma!
Toisaalta on ihan normaalia, että suhteessa tulee tuollaisia vaiheita kun elämä saattaa tuntua tasapaksulta. Sitten taas kun muutetaan yhteen tai perustetaan perhe, tilanne muuttuu ja elämä menee uusiksi. Haluaisitko kuitenkaan pelätä kokoajan, että elämänne palautuu tuohon samaan jamaan noiden muutosten jälkeen? Tuo tunne sinulla, että poika häpeää sinua, on myös aika hälyttävä merkki. Kulutat itseäsi olemalla tavallaan tossun alla.
Kokeile vielä vakavasti sanoa hänelle, että haluat erota, jos tilanteeseen ei tule muutosta. Jos hän ei reagoi tuohon mitenkään, on ehkä parempi antaa pojan mennä. Joskus on vain helpotus päästää irti, vaikka toista rakastaakin jos suhteessa ei kuitenkaan ole oikein mitään sisältöä.