Mikä olisi hyvä perus digijärkkäri henkilölle joka on kuvannu n. 5v pokkarilla? Olisiko parempi pelkää runko ja siihen objektiivi vai pakettina? Mikä olisi hyvä objektiivi liikekuvaukseen? Entä mikä macro kuvaukseen?
Järkkär?
*aloittelija*
131532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos ei nyt mikään trolli kysymys ole, niin en voi sano muuta, kuin että lue edellisiä viestejä tai käy kaupassa kokeilemassa mikä kamera sopii hyvin käteen.
5v kuvannu pokkarilla = ei kerro yhtään mitään.
Jos pokkari on ollut täysautomaattipörpötin, niin et tiedä vielä kuvauksesta mitään, mutta jos jo ymmärrät mikä on aukko ja suljinaika, niin hyvä.
Kerro ihmeessä budjettis.
Jos se on 100 000€, niin suosittelen canon eos 1DS mk III, siinä kun on peräti 21megapixeliä, wohoo ja siihen sitten vaikka ef 16-35mm f2.8 II L USM ef 70-200mm f2.8 L I USM 180mm f2.8 L USM MACRO ef 1200mm f5.6 L USM.
niillä pärjää jo ihan OK.
Mutta jos budjettisi on 500 euroa, niin ehdottaisin EOS 400D / 1000D kittipakettia, tai käytettyä EOS 400D:tä.
itse olen canonisti, siksi suosittelen canoneita.
Eli kerro hieman enemmän, niin apuakin tulee sen mukaisesti.
mihin jäi 50mm/1.2 tms.?
Osta joku halvempi runko ja siihen Sigman 17-70mm 2.8-4.5, saat vähän macroa ja kaippa se liikkuviin kohteisiinkin on ihan passeli. Jos rahnaa on reippaammin, niin sitten niitä erillisiä macro-objektiiveja sun muita kun tietää tarkemmin mitä halajaa.
Tältä palstalta löytää tosiaan aika hyvin vinkkejä aiemmista ketjuista.
... pääosa niistä kittilinsseistä on huonoja - loput ovat hyvin huonoja. :D Sillä saa kuitenkin hyvän peiton tärkeimmistä polttoväleistä. Eikä ne maksa paljoa. Jos ostaa isosta liikkeestä, joka myy myös käytettyjä, niin kannattaa kysyä yhdistelmää uusi runko ja käytetty objektiivi. Uutena kittilinssi maksaa satasen ja käytettynä viisikymppiä.
Yksi hyvä lasi kannattaa ostaa heti, jos lompakko sallii. Esimerkiksi Canonilla se voisi olla f1.4 50mm, joka on hyvä pikkutele croppirungossa. Tuon lisäksi jos ostaa vielä f2.8 20mm:n, niin kittilinssin tarpeellisuus on jo kyseenalainen. Jos taas tarvitsee vähän pidempää, niin Canonilla kohtuhintainen vaihtoehto on f1.8 85mm USM. Samalla tapaa voi kaikilla muilla tärkeimillä merkeillä rakentaa toimivan paketin vähitellen, paitsi Olumpuksella on heikosti kohtuuhintaisia kiinteitä.
Rungon lisäksi tarvitset kääntyväpäisen salaman ja jonkinlaisen jalustan. Rungoissa kiinteinä olevista salamalaitteista on enenmmän haittaa kuin hyötyä. Jalusta on halvimmillaan vitosen taskujalusta, mutta halpoja kolmijalkoja kannattaa välttää. Ne hajoavat eivätkä ole tukevia. Lisäksi osta joku kuvaus opas, Vaikka John Hedgecoen teos!
Vastaus otsikkosi kysymykseen: järkkäri kyllä, jos olet kiintostunut kuvauksesta ja haluat oppia enemmän.
"Samalla tapaa voi kaikilla muilla tärkeimillä merkeillä rakentaa toimivan paketin vähitellen, paitsi Olumpuksella on heikosti kohtuuhintaisia kiinteitä."
Tämä on totta. 4/3-järjestelmän kaikki linssit ovat uudelle kennokoolle suunniteltu, joten työ jouduttiin aloittamaan tyhjältä pöydältä. Tarkoitus oli saada mahdollisimman nopeasti hyvät objektiivit kaikille polttoväleille, jolloin zoomit oli luonteva ratkaisu. Edullisimpaan linssisarjaan on tarjolla polttovälialue 14-300 mm ja syksyllä laajenee 9-18 mm zoomilla.
Tällä hetkellä on tarjolla 8 (kalansilmä), 24, kaksi 25, 30, 35, 50, 105, kaksi 150 ja 300, joista 35, 50, 105 ja 105 ovat makroja. 35 mm makron valovoima on 3.5 muiden 2.8 tai alle. Kaikkien hinta taitaa olla yli 200 euron, joten kaikki 4/3-järjestelmän käytetytkin kiinteät maksavat enemmän kuin niiden vastavalonsuoja.
"Lisäksi osta joku kuvaus opas, Vaikka John Hedgecoen teos!"
:-) Jotenkin minusta Hedgecoen taso on kuin Valitut Palat - asiallista ja kivaa luettavaa, mutta ei erikoisen syvällistä. Kirjastosta kannattaa hakea kassillinen kirjoja, jonka jälkeen tietää mitä kannattaa ostaa. Suosittelen hyviä valokuvakirjoja ja kaikkien kuvien katsomista "sillä silmällä".
"Vastaus otsikkosi kysymykseen: järkkäri kyllä, jos olet kiintostunut kuvauksesta ja haluat oppia enemmän."
Näin on. Pokkarista siirtyminen järkkäriin on luonnollinen valinta. Järkkäriä ei tietenkään kannata ostaa, ellei ole valmis näkemään vaivaa sen käyttämisen opettelemiseen.
Onhan näitä kameramerkkjä tällä hetkellä melkoisesti. Sonylla on myös muutama hyvä vaihtoehto alkuun pääsemiseksi. A200, A300 ja A350 halvimmasta päästä lukien. Sonylla näyttää myös hinnoittelu tukevan perusoptiikan ostamista kameran kanssa. Joskus pelkkä runko on jopa kalliimpi. Vaikka aina valitetaan ns. kittiobjektiivin laadusta niin ei se ole kuitenkaan missään kamerassa käyttökelvoton. Alkuun pääsemiseksi on hyvä ettei tarvitse ostaa muiden suositusten mukaan 2-5 erilaista objektiivia vaan voi rauhassa opetella yhdellä edullisella objektiivilla perusasiat ja jos tarvetta ilmenee myöhemmin niin ainakin itse tietää mitä haluaa. Tuon Sonyn etuna on kittiobjektiivissa laajempi polttovälialue kuin useimmilla muilla merkeillä vähentäen näin heti alkuun lisäyksen tarvetta.
Useimmissa paketeissa on kittilinssit heikkoja. Parhaimpia
lienee Olympuksen (Zuiko) kittilinssit. Esim. Olympus E-510:sta
on tarjolla tupla-zoomi (14-42 40-150) pakettia alle 600€.
Kaikin puolin hintansa väärti paketti. e-510:ssa on mm. kuvan-
vakain rungossa (toimii kaikkien objektiivien kanssa eikä leikkaa
valovoimaa) , toimiva kennonpuhdistus ja liveview näyttö ruudulla.
siis.. 5 vuotta kuvannu lähinnä luontoa ja eläimiä, ja kyllä tuota manuaalipuolta on tullu käytettyä, eli valotukset, suljinajat ja sun muut tiedossa... Hinta maksimi siinä 800e kieppeilä, riipuen siitä että onko pakettina vai erikseen... Kun olen kysellyt henkilöiltä että canon vai nicon vastauksena on melkein aina canon.. Miksi?
"Kun olen kysellyt henkilöiltä että canon vai nicon vastauksena on melkein aina canon.. Miksi? "
Yleensä ihmiset suosittelevat kameraa, jonka itse tuntevat. Jos katsot kissanristiäisissä ihmisten kameroita, luultavasti Canon on suosituin merkki. Jos katsot kameraseurojen jutuissa kameroita, Nikon on number one. Jos katsot keski-ikäisten insinöörien kameroita, Olympukseja on tolkuttomasti verrattuna markkinaosuuteen. Jos katsot nuorten valokuvausharrastelijoiden kameroita, näet yllättävän paljon Pentaxeja tai (jos vanhemmat ovat rikkaita) Sonyja. Kaikki edellä mainitut (ja monet muutkin) merkit ovat hyviä.
Monet ovat aloittaneet Canonilla, sillä sitä löytyy joka kaupasta, monelta löytyy siihen sopivia putkia tai tuntee Canonilla kuvaavia kavereita. Koska merkki on erittäin suosittu sen kittiputken päivittäminen uuteen kittiputkeen on erittäin edullista :-)
(Tiedän monta hyvää kuvaajaa, jotka ovat alkaneet Canonilla eivätkä ole vaihtaneet merkkiä).
... tietysti kysyä niiltä henkilöiltä, jotka sitä canonia suosittelee. Ehkä ne suosittelee siksi, että niillä on kokemusta siitä. Itse kuvailen Nikonilla joten suosittelen sulle sitä osta Nikon se on hyvä.
Canon ja Nikon lienevät ne suosituimmat merkit ja siksi niitä suositellaan. Laadullisesti digijärkkäreissä ei juuri eroja ole joten omat mieltymykset ovat tärkein valintakriteeri. Lisävarusteiden saatavuus ja hinta voivat myös olla kriteerinä jos meinaa lisävarusteita käyttää (lähinnä nyt objektiiveja, koska salamat ja jalustat eivät ole niin merkkikohtaisia). Sitten on tietysti hinta joka myös vaikuttaa valintaan.
Kennokokoja on tarjolla neljä ennen keskikokoja. Eli 4/3 ei rajauskerrointa (Olympus, Panasonic, Leica) omasta mielestäni Panasonicin L1 on aika kova sana tai Leican rinnakkaismalli, APS-C rajauskerroin 1,6 Kinokokoon verrattuna (tämän hetken yleisin kennokoko käsittäen melkein kaikki tarjolla olevat mallit), APS-h rajauskerroin 1,3 kinoon verrattuna (ei kovin montaa mallia tarjolla ja tarjolla olevat ovat tosi kalliita (esim Leica R9 digitalmodule ja Leica M8 sekä joku Canonin markkumalleista taisi olla tuota kokoa), Kinokoko ei rajauskerrointa (jotkut kutsuvat tätä täydeksi kooksi, koska käytetään pitkälti samoja objektiiveja kuin noiden APS-c ja APS-h kameroiden kanssa).
Kennokokojen väleiltä eroavuuksia löytyy, mutta samassa kokoluokassa laatuerot eivät ole merkittäviä.
Nikon ja moni muu valmistaja on jo vuosia käyttänyt Sonyn APS-C -kokoista kennoa ja sillä rajauskerroin yhdellä desimaalilla on 1,5. Samoin on asia tietysti myös Sonyn kohdalla. Canon on käyttänyt tuota 1,6 rajauskerrointa järjestään APS-C -koossa. Tuo yksi desimaali tuossa kertoimessa saa merkityksen etenkin laajakulmaobjektiivin kuvakulman riittävyyttä arvioitaessa polttovälin perusteella.
Harrastajakuvaajalle yksi tärkeä asia on toimivat käytettyjen markkinat. Suomessa eniten tarjontaa esimerkiksi lintukuvauksessa tarvittavista 300mm kiinteistä ja valovoimaisista laseista on ehdottomasti Canonilla. Jos rahaa on, eikä lasitavaraa tarvitse ajatellakkaan ostettavaksi käytettynä, niin sekä Nikon että Olympus ovat erittäin kiinostavia.
.... oikaisusta, noita virheitä aina livahtaa tekstiin kun paljon kirjoittaa. Ja juu onhan sillä desimaalilla väliä. Ja jos nimimerkkisi on kysymys, niin Nikon D70 on nykyinen digirunkoni ja Nikon F90 filmiä varten ja lisäksi käytössä on vielä Sony DSC F828. Komeron pohjalta löytyy vielä kalustoa, joka ei ole aktiivikäytössä. Uutta runkoa olen haaveillut hankkivani kunhan D200 mallia saa alle viiden sadan (tosin tuo alennuksessa oleva Fujin s5 houkuttaisi ihan pirusti, mutta pelimerkkejä uupuu). Kiirettä ei kamerahankinnoissa ole sillä tuo D70 on vielä hyvässä kunnossa ja olen siihen edelleen erittäin tyytyväinen.