Hei.
Olenkohan kenties herkkänahkainen vai sittenkin mieletäni sairas, kuten eräs henkilö on väittänyt, mutta nytten on minun mittani tullut noita sanoja täyteen. Ei ole enää kyse yhdestä eikä kahdesta kerrasta vaan 5 vuotta kestäneestä suunsoitosta ja nimittelystä.
Tämä aikuinen henkilö kävi viimeksi eilen haukkumassa minut kotiovellani MIELISAIRAAKSI,HULLUKSI,PASKASAKIKSI, SOSSUNELÄTIKSI vuokralla kun asutaan ja ihan itse kyllä maksan asumiskuluni kaikki. Ja muistipa vielä mainita, että JOKAINEN LAPSENI on PÄÄSTÄÄN VIALLA, POIKANI ON HULLU JA MIELETÄÄN SAIRAS.
Näitä sanoja tulee hänen suustaan silloin kun yritetään selvittää lasten tekemiä / sanomia asioita toisilleen pihaleikkien aikana. Ja kuulemassa on niin hänen omat lapsensa, minun lapset ja osa naapureista ja ohikulkijosta
Lapsilla on ikäeroa roimasti ja omani on vanhempi n. 6 vuotta.
Tietenkään en voi tietää mitä kukin on sanonut koska en seiso enää lasteni vieressä leikimässä, kuten ei seiso tuon toisenkaan lapsen huoltaja.
Siis sana sanaa vastaan ja yleensä se menee niin, että jokainenhan sitä nuorempaa uskoo. Toki osaa lapseni sanoa ja pahastikkin,niin osaa toinenkin mutta jos en itse ole kuulemassa en myöskään ketään syytä. En omaani enkä toista. Toimeen täytyisi tulla ja ulkona nyt sanotaan välillä pahasti. Niin isot pienille kuin pienet isoille.Toisten lasten kanssa jos on ollut jotain riitatilanteita, niin ne on kyllä pystytty vanhempien ja lasten kanssa yhdessä, rakentavasti keskustellen ja anteeksi pyytämällä selvittämään. Jos jotain on mennyt rikki, niin ne on korvattu puolin ja toisin.
Mutta nyt ei tosiaan ole kyse enää noista asioista, vaan kaikesta siitä nimittelystä, solvaammisesta ja haukkumisesta mitä tuo aikuinen ihminen latelee.
Muistaa hän huudella omalta pihaltaan minulle silloinkin kun olemme ystävieni kanssa tupakilla omalla etuovellani. Me emme saisi nauraa emme jutella tai katsoa edes tielle päin koska KYTTÄÄMME heidän liikkeittään.
On hän muistanut tulla kotiovelleni ja kehoittanut minua ajamaan lapseni kavereineen pois leikkimästä omasta pihastamme, koska he KYTTÄÄVÄT hänen tekemisiään.
Mielestäni tämä kyseinen henkilö yrittää rajoittaa niin minun kuin lasteni elämää.Hyvä, että kauppaan uskalletaan mennä, jos nähdään hänen auto parkkipaikalla kun koko ajan pelkään mitä hän suustaan ulos suoltaa. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea pelkäämättä ja omalla pihallaan leikkiä. Katsella ympärilleen jos kuuluu vieraita ääniä, kuten paukahduksia ovista tai kovaa huutoa. Eiköhän se ole ihan itsesuojeluvaistoa mikä pistää pään kääntymään jos kovinkin huutoa ja kolinaa kuuluu. Minä ainakin käännyn katsomaan, että tartteeko pelätä vai mennä apuun. Tosin hänen kohdallaan olen päättänyt, että jos rytisee ja hän makaa tiellä pitkin pituuttaan, en edes auttamaan mene. Eipähän pääse sanomaan, että KYTTÄSIN SIVUSTA. Toisaalta taas jos jättäisin välittämättä, olisin varmaan jättänyt hänet heitteille.
Kyseinen henkilö on tämän viiden vuoden aikain muistanut haukkua lasteni isän niin lapsilleni, minulle kuin muillekkin naapurreille useaan otteeseen. Kertonut mitä kaikkea sille ihmiselle pitäisi tehdä, jotta maailma olisi parempi paikka.
Mielestäni ei todellakaan ole lasteni tehtävä kuunnella noita solvauksia enää päivääkään. Isä on lapsilleni rakas ja tärkeä. Ei heidän tartte kuunnella.
Olen kyllä yrittänyt puhua tämän ihmisen kanssa, mutta aina se menee siihen, että me olemme sairaita ja MEIDÄN KUULUUKIN PELÄTÄ häntä!!!!!
KAUKANKO MINUN PITÄÄ VIELÄ KESTÄÄ????
Itse en ole koskaan häntä tai hänen perhettään haukkunut/solvannut tai muutenkaan kyseenalaistanut heidän psyykistä tilaa.
Raskaan tästä asiasta tekee se, että lapseni on neurologisesti rajotteinen kuten minäkin, mutta sitä suuremalla syyllä hänellä ei ole oikeutta naapureiden tai muitten ihmisten kuullen tulla minua ja lapsiani haukkumaan.
Kyseinen henkilö kantaa myös vuosien kaunaa lasteni isälle jonka ovat tunteneet ihan pienestä asti. Olemme eronneet lasteni isästä yli 9 vuotta sitten. Mielestäni ei ole lasteni tai minun tehtävä jaksaa enää päivääkään kuunella solvauksia ja herjauksia, nyt ole saanut tarpeeksi.
Kai hänelekkin joku laki löytyy?
Olenkohan kenties herkkänahkainen vai sittenkin mieletäni sairas, kuten eräs henkilö on väittänyt, mutta nytten on minun mittani tullut noita sanoja täyteen. Ei ole enää kyse yhdestä eikä kahdesta kerrasta vaan 5 vuotta kestäneestä suunsoitosta ja nimittelystä.
Tämä aikuinen henkilö kävi viimeksi eilen haukkumassa minut kotiovellani MIELISAIRAAKSI,HULLUKSI,PASKASAKIKSI, SOSSUNELÄTIKSI vuokralla kun asutaan ja ihan itse kyllä maksan asumiskuluni kaikki. Ja muistipa vielä mainita, että JOKAINEN LAPSENI on PÄÄSTÄÄN VIALLA, POIKANI ON HULLU JA MIELETÄÄN SAIRAS.
Näitä sanoja tulee hänen suustaan silloin kun yritetään selvittää lasten tekemiä / sanomia asioita toisilleen pihaleikkien aikana. Ja kuulemassa on niin hänen omat lapsensa, minun lapset ja osa naapureista ja ohikulkijosta
Lapsilla on ikäeroa roimasti ja omani on vanhempi n. 6 vuotta.
Tietenkään en voi tietää mitä kukin on sanonut koska en seiso enää lasteni vieressä leikimässä, kuten ei seiso tuon toisenkaan lapsen huoltaja.
Siis sana sanaa vastaan ja yleensä se menee niin, että jokainenhan sitä nuorempaa uskoo. Toki osaa lapseni sanoa ja pahastikkin,niin osaa toinenkin mutta jos en itse ole kuulemassa en myöskään ketään syytä. En omaani enkä toista. Toimeen täytyisi tulla ja ulkona nyt sanotaan välillä pahasti. Niin isot pienille kuin pienet isoille.Toisten lasten kanssa jos on ollut jotain riitatilanteita, niin ne on kyllä pystytty vanhempien ja lasten kanssa yhdessä, rakentavasti keskustellen ja anteeksi pyytämällä selvittämään. Jos jotain on mennyt rikki, niin ne on korvattu puolin ja toisin.
Mutta nyt ei tosiaan ole kyse enää noista asioista, vaan kaikesta siitä nimittelystä, solvaammisesta ja haukkumisesta mitä tuo aikuinen ihminen latelee.
Muistaa hän huudella omalta pihaltaan minulle silloinkin kun olemme ystävieni kanssa tupakilla omalla etuovellani. Me emme saisi nauraa emme jutella tai katsoa edes tielle päin koska KYTTÄÄMME heidän liikkeittään.
On hän muistanut tulla kotiovelleni ja kehoittanut minua ajamaan lapseni kavereineen pois leikkimästä omasta pihastamme, koska he KYTTÄÄVÄT hänen tekemisiään.
Mielestäni tämä kyseinen henkilö yrittää rajoittaa niin minun kuin lasteni elämää.Hyvä, että kauppaan uskalletaan mennä, jos nähdään hänen auto parkkipaikalla kun koko ajan pelkään mitä hän suustaan ulos suoltaa. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea pelkäämättä ja omalla pihallaan leikkiä. Katsella ympärilleen jos kuuluu vieraita ääniä, kuten paukahduksia ovista tai kovaa huutoa. Eiköhän se ole ihan itsesuojeluvaistoa mikä pistää pään kääntymään jos kovinkin huutoa ja kolinaa kuuluu. Minä ainakin käännyn katsomaan, että tartteeko pelätä vai mennä apuun. Tosin hänen kohdallaan olen päättänyt, että jos rytisee ja hän makaa tiellä pitkin pituuttaan, en edes auttamaan mene. Eipähän pääse sanomaan, että KYTTÄSIN SIVUSTA. Toisaalta taas jos jättäisin välittämättä, olisin varmaan jättänyt hänet heitteille.
Kyseinen henkilö on tämän viiden vuoden aikain muistanut haukkua lasteni isän niin lapsilleni, minulle kuin muillekkin naapurreille useaan otteeseen. Kertonut mitä kaikkea sille ihmiselle pitäisi tehdä, jotta maailma olisi parempi paikka.
Mielestäni ei todellakaan ole lasteni tehtävä kuunnella noita solvauksia enää päivääkään. Isä on lapsilleni rakas ja tärkeä. Ei heidän tartte kuunnella.
Olen kyllä yrittänyt puhua tämän ihmisen kanssa, mutta aina se menee siihen, että me olemme sairaita ja MEIDÄN KUULUUKIN PELÄTÄ häntä!!!!!
KAUKANKO MINUN PITÄÄ VIELÄ KESTÄÄ????
Itse en ole koskaan häntä tai hänen perhettään haukkunut/solvannut tai muutenkaan kyseenalaistanut heidän psyykistä tilaa.
Raskaan tästä asiasta tekee se, että lapseni on neurologisesti rajotteinen kuten minäkin, mutta sitä suuremalla syyllä hänellä ei ole oikeutta naapureiden tai muitten ihmisten kuullen tulla minua ja lapsiani haukkumaan.
Kyseinen henkilö kantaa myös vuosien kaunaa lasteni isälle jonka ovat tunteneet ihan pienestä asti. Olemme eronneet lasteni isästä yli 9 vuotta sitten. Mielestäni ei ole lasteni tai minun tehtävä jaksaa enää päivääkään kuunella solvauksia ja herjauksia, nyt ole saanut tarpeeksi.
Kai hänelekkin joku laki löytyy?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensi tietysti tarvitaan todisteet. Yksinkertaisinta on saada joku täysikäinentodistamaan vaikka paperille ranskalaisia viivoja kirjoittaen siitä, mitä on tapahtunut. Keskustelua voi toki nauhoittaa esimerkiksi MP-3 soittimelle, joita saa kaupasta muutamalla kympillä. Muista nauhoittaa vain ne tilanteet, joissa ole itse paikalla ja keskustelun osapuolena. SALAKUUNTELU EI OLE SALLITTUA.
Tuohon käy rikosnimikkeenä kunnianloukkaus. Se ei sinänsä ole kovin vakava rikos, mutta sen perään voi sitten heittää lähestymiskieltovaatimuksen.
Jos naapuri uhkaa henkeä tai terveyttä, on kyseessä laiton uhkaus.
Siinä on siis kolme rikosnimikettä, joilla asiaa voi yrittää hoitaa. Yksinkertaisinta on tietysti sovussa eläminen.
Kun todisteet on koossa, rikosilmoitus rangaistusvaatimuksella johtaa ainakin esitutkintaan. Normaali ihminen ottaa jo esitutkinnasta opikseen, ja prosessin voi asianomistajana keskeyttää. Sakottamattoman naapurin kanssa voi tulevaisuudessa tulla ehkä paremmin toimeen kuin sakotetun.