Hirsitalon kuntokartoitus

...ja kuntotarkastus ovat kovasti pintapuolisia. Perusteellisemmasta tsekkauksesta käytettiin ainakin ennenvanhaan termiä kuntotutkimus. Siis kuntotutkimuksesta puhuttiin vain silloin, kun rakenteisiin kajottiin kosteusmittauksin (siis muilla kuin pintakosteusmittareilla), näyttein ja sieniviljelmin etc. tarkastus/kartoitus termillä viitattiin silmämääräiseen arviointiin, koputteluun ja pintakosteusmittareihin.

Kuntotutkimuksella päästään hyvään tarkkuuteen arvioissa ja arvatenkin kartoitus/tarkastus antaa osviittaa mahdollisista ongelmista.

Jos kohde on erityisen arvokas tai ongelmien riski suuri, kannattaa tutkia kunnolla.

Viemäreittenkin tutkimuksiin on nykyisin pelit ja pensselit, joilla mitataan ainevahvuuksia, ultranäänitutkitaan ja röntgenkuvataan putkia, mutta niitä ei juuri tapaa omakotikohteissa eikä etenkään kartoituksen/tarkistuksen tasoisissa tutkimuksissa.

Pätevä kuntotutkija kyllä löytää kriittiset kohdat rakenteita hajoittamattakin ja osaa ottaa tarvittaessa näytteen pinkopahvia purkamattakin (jostain listan takaa tms.) ja koputtelija hokaa ennenpitkää lahonneen hirren antavan erilaisen äänen kuin terve hirsi antaa.

Kyllä mä sanoisin, että pätevä kuntotutkija/kuntotarkastaja mukaan kaupoille, jos ei ole myyjällä osoittaa asiallista tutkimus/tarkastus-raporttia kohteesta. Sillä välttää monta harmia.

etkä poraa. Osta tai jätä.

Ostimme helmikuussa 1920 valmistuneen hirsitalon
150 m2. Alakerta hirrestä ja pitkästä tavarasta.

Kuntokartoituksessa kannattaa selvittää ainakin seuraavat asiat:

-Piipun ja tulisijojen kunto. Paras asiantuntija lienee piirinuohooja, jolle soittamalla voi
kysellä piipun tietoja. Nuohooja tietää koska piippu viimeksi nuohotttu ja onko tulisijojen kunnosta huomauteltu.

-Katon kunto. Ei saa sataa sisälle.

-Alaosan kunto. Talon alle kannattaa mennä ja kokeilla hirsien pehmeyttä vaikka ruuvimeisselillä. Tarkoituksena on tutkia siis
lahovaurioita. Jos pinta hiukan pehmeä mutta
hirressä on kovaa puuta halkaisijan suunnassa paljon, ei kannata välittää.

-Edeltävät remontit. Jos eristetty villalla tai
laitettu muovia tai muuta ei vesihöyryä läpäisevää materiaalia eristeeksi, kannattaa olla tarkkana mahdollisten homevaurioiden vuoksi.

Tämmöisessä tapauksessa pitäisi päästä vähän kurkkimaan rungon puumateriaalia.
Itse pyysin kartoittajaa poraamaan muutaman reiän.

Viemäriä testasin siten että tukin alakerrasta
huoltoluukun semmoisella pumpattavalla pallolla
ja kaasin viemärin täyteen vettä niin että suihkun
viemäriin tuli vesipinta näkyviin. Sitten vain odotin että laskeeko pinta( jos laskee, niin jossain vuoto koska päälinja tukittu). Putkimies oli mukana.


Jos sisäänrakennettu sauna, materiaalia pitäisi päästä poraamaan.

Sori vastauksen hajanaisuudesta ja kiireestä. Olen työmatkalla Ruotsissa ja pitäisi juuri lähteä
kotiin.

Itselläni oli hyötyä kuntokartoituksesta.
Kartoittaja oli omaan laskuunsa toimiva
VANHA ja KOKENUT rakennusmestari.

T:Perttu

Ohuella ja pitkällä poralla, kannattaa, eli siis pitää päästä poraamaan alimmat hirret sekä ikkunan alta. Kuntokartoittajaksi kannattaa hankkia joku vanhan talon rakennusmestari, ei mitään Raksystem firmoja. Jos mahdollista, vintille kannattaa mennä penkomaan, tarkastaa purun alta kattotuoli/vuoliaisrakenteita, sekä kattorakenteita. Kattovuotoja ei välttämättä huomata ennenkuin hyvin myöhäistä päästä pienellä vaivalla.
Itse hankittu juuri 1910 rak talo. Myyjä onneksi antoi availla vaakavuorilaudoitusta ja pinkopahveja. Odotettu näky paljastui; kahden ikkunan alta hirret uusiksi, sekä yhdeltä sein'lt' alin hirsi. Kattovuodot ovat vaurioittaneet vuoliaisia sekä kattovasoja. Kaiken tämän kartoituksen jälkeen päästiin sopuun hinnasta. Nyt ei muutakuin paikat auki ja korjaamaan.
Uusi katto, lattialankut ylös ehjänä, purut vois ala- ja välipohjasta ja rakenteiden kimppuun. Kun on sisäpuolelta vain kehikko näkyvillä, on helppo alkaa suunnittelu.
Siinä vaiheesa on turha alkaa itkemään myyjälle kun löytyy muutama hiiri ja tupajumi! :D