Tätä "palstaa" lukiessa usein arvailen nikkejä onko takana yksin eläjä vai parisuhteessa elävä.
Joidenkin jutuista jo on käynyt ilmi mihin säätyyn kuulutaan.
Oletteko tyytyväisiä olevaan tilaan vai haluaisitteko muutosta?
Itse olen sisukkaasti naimississa oleva ,jo 36 vuotta saman kanssa.
Välillä oli vaikeitakin vuosia ja eroakin mietittiin .. ei ehkä tosissaan mutta nyt vanhemiten sitä jo tuntee toisensa kuin viis pennisen ,että osaa jo luovia ,eikä yrittäkkään
muuttaa toista. Ja osaa antaa tilaa toiselle.
Hyviä puolia on varmaan yksin olossa sekä parisuhteeesssa . Miten olet tyytyväinen oloosi?
Joidenkin jutuista jo on käynyt ilmi mihin säätyyn kuulutaan.
Oletteko tyytyväisiä olevaan tilaan vai haluaisitteko muutosta?
Itse olen sisukkaasti naimississa oleva ,jo 36 vuotta saman kanssa.
Välillä oli vaikeitakin vuosia ja eroakin mietittiin .. ei ehkä tosissaan mutta nyt vanhemiten sitä jo tuntee toisensa kuin viis pennisen ,että osaa jo luovia ,eikä yrittäkkään
muuttaa toista. Ja osaa antaa tilaa toiselle.
Hyviä puolia on varmaan yksin olossa sekä parisuhteeesssa . Miten olet tyytyväinen oloosi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
tyytyväinen nykyiseen tilaani, vaikka muutto voisi tuoda pientä "puuttuvaa" piristystä päiviini.
... seestyvää sanotaan.
Ystäväpiirissäni ikäihmisten parisuhteet eivät ruusuisilta tunnu.
Kolme avioeroa kertoo siitä jotain ja kaikissa omaisuusriitoja - samalla ystävyyssuhteetkin katkeavat.
Jaksamisen ongelmia on niillä, joiden puolisko sairastelee.
Paradoksaalista on että onnellisimmalta vaikuttaa pariskunta, jolla on yhteinen "ongelma" - se kippurahäntä.
Se onni on tosi iso kupla. Jonkun aikaa kun otat vähän seuran vuoksi niin pienessä pöllyssä sietää kaikenlaista. Sielu siinä leikissä vaan nuhraantuu ja sitä sitten siivotessan huomaa että ompa kummaan savottaan joutunut.