Onko normaalia?

Jos missään ei näy paljaita kohtia ja turkki (ja kissa muutenkin) näyttää elinvoimaiselta niin normaalia on. Voi yrittää harjata suurimpia irtokarvoja ja huolehtia laadukkaasta ruuasta ja riittävästä rasvahappojen saannista ja madottaa ja käyttää kissaa valjaissa ulkona paljon (vahvistaa myös turkkia), mutta takuuta siitä, että väheneekö karvanlähtö ei ole. Mikä on paljon ja mikä vähän, se on niin suhteellista.

Kissoista lähtee karvoja - toisista enemmän, toisista vähemmän. Minunkin 2 kissasta lähtee erilailla karvoja. Tosella on "nysy" turkki ja tuppoja on joka puolella. Toisella on "lasimainen" karvatyyppi, joka ei leviä joka puolella.

Itselle oli myös sisäkissoista isoin shokki karvat jo ennestään sekaisessa huushollissa. Siihen on pakko tottua, jos ei ole allerginen.

Itse joudun raivokkaasti harjaamaan vaatteeni ennen töihin menoa. En enää jatkossa osta mustia vaatteita, vaikka olen käyttänyt niitä ikäni. lisäksi ei keinokuituja. Kotivaatteiksi "kahisevat", ei puuvillalökäreitä.

Karvat nousevat kävellessä ylös ja tarttuvat, pöllyävät myös komeroon vaatteisiin. Ei, kun Ikeasta saa halpoja pukupusseja. Ensin on hankalaa pelata pussien kanssa, mutta pukupussien nimaäminen auttaa asiaa.

Tällaista on tämä kultanuppujen kanssa elämä. Pieni vaiva, ilo on tuhat kertaa suurempi.

mitä meinaat että nyppii karvoja, se ei taida olla normaalia, itsellä vain lyhytkarvaisia, mutta jospa se nyppii takkuja niitä tulee pitkäkarvaiselle. ruoka-allergia kyllä yleisesti aih ihoärsytyksiä. ruokavalio vaikuttanee muutenkin karvanlähtöön joten tarkista se ja joku lohi tai kalaöljy kuulema tekee turkille hyvää.

Omistan 5-vuotiaan pyhä birma tytön, jolla on siis myös valkoinen ja aivan mielettömän paksu pitkä turkki. Karvaa jää kissan jäljestä joka paikkaan, vaikka imuroin päivittäin niin kaikki tekstiilit ovat aivan karvan peitossa. Karvaa löytyy ruuasta, omasta nenästä........ Itsekin käytän lähinnä mustia vaatteita, jotka ovat karvaisia jo muutenkin, mutta ETENKIN sen jälkeen kun kissaa on pitänyt sekunninkin sylissä. Usko pois, tiedän mistä puhut.

Mutta mielummin elän karvojen kanssa kuin ilman tuota kallisarvoista otusta, vaikka aika ajoin meneekin hermot siihen karvan paljouteen. Kissasta en kuitenkaan luopuisi mistään hinnasta.

Itselleni oli pienimuotoinen shokki, kun tajusin, että kahdesta hankkimastani kissasta lähtee karvaa :) minulla oli jo ennestään koira, jolla on pitkä ja paksu turkki, mutta siitä ei lähde karvaa kuin harjaamalla.

Nyt taitaa olla karvanlähtöaikakin, niin sitä on ihan kaikkialla. Ollaan usein parvekkeella, jossa "nypin" karvoja, niitä lähtee isoina tukkoina. Ja kissat nauttii tästä touhusta :) Se vähän helpottaa, mutta kun ei sitäkään voi koko ajan olla tekemässä.

Kotona en käytä sellaisia vaatteita, joihin kovasti tarttuisi karvoja. Ja töihin lähtiessä laitan vaatteet viime tippaan päälle ja tarraharja kulkee mukana.

Välillä kyllä meinaa mennä hermot.. onneksi en ole mikään siivousintoilija, mua ei niin haittaa, vaikka koskaan ei oo siistiä, vaan aina on esim. sohvassa karvoja.

Turkkin hoitamalla oikeilla välineillä ei karva pöllyy ja oo kaikkissa vaateissa. esimerkiksi furminaatori tai siitä halvemmat versiot irroittaa kissasta kaien irtokarvan ja ei tarvii sne jälkeen miettiä asiaa enään.