Elatusmaksut täysi-ikäisestä

mutta missä vaiheessa aikuinen lapsi sitten oppii itse kantamaan vastuuta itsestään ja elämään liittyvistä kuluista? minun vanhempani eivät ole eronneet ja ovat varsin hyvätuloisia. he säästivät lapsilisät tilille odottamaan meidän opiskeluitamme (20 000mk/lapsi. meitä on 2). nyt olen 23v ja vanhemmilta ei todellakaan tipu rahaa opiskeluihin tai muuhunkaan. miksi siis eronneiden lapset olisivat eri asemassa?
eikö elatusvelvollisuus pääty muidenkin lasten kohdalla 18 vuoden iässä.
tottkai on hienoa, että vanhemmat tukevat lapsiaan. opiskelun ohessa on rankkaa käydä työssä ja menot ovat huimat. kuitenkin huomauttaisin, että omat vanhempani eivät saaneet kotoaan mitään evästä (paitsi henkisessä muodossa) ja ovat silti akateemisia! se koulutus ei riipu rahasta, vaan päästä ja motivaatiosta.

Jos lasteni isä ajattelisi noin..laittaisin opiskelevan nuoren hänen luokseen asumaan heti täysi-ikäistyttyään ja antaisin rahat nuoren käteen viikottain perjantaisin.
Isä maksaisi kaiken muun!!

Kullostaa hyvältä ratkaisulta,kiitos!

Pastilli kirjoitti:

Jos lasteni isä ajattelisi noin..laittaisin opiskelevan nuoren hänen luokseen asumaan heti täysi-ikäistyttyään ja antaisin rahat nuoren käteen viikottain perjantaisin.
Isä maksaisi kaiken muun!!

Kullostaa hyvältä ratkaisulta,kiitos!

Harvassa taitaa olla niitä isejä, jotka ajattelevat elättävänsä omia lapsiaan kun maksavat elatusmaksuja exän tilille lapsistaan.

Esim. lasteni isä huusi minulle puhelimessa: "miten monta vuotta minun pitää sinua elättää? Miten köyhä se sinun nykyinen miehesi ettei se sinua pysty elättää vaan minun vielä pitää??"

Ja erostamme oli tuolloin kulunut ainakin 5 vuotta, hän maksoi elatuksensa silloin kun huvitti, eli aina yli kuukauden myöhässä ja lopetti niiden maksamisen sitten aikanaan.... ja oikein pohti oman äitinsä ja avovaimonsa kanssa miten toimia, ettei ulosmittaaja pääse tilille sorkkimaan ja ulosmittaamaan elatusmaksuvelkoja - lapsi istui auton takapenkillä ja kertoi pettyneenä kotona asiasta minulle. Että ei yksin se, että isä (ja isän kiva avokki?) vaan että mummokin..!!!
Olivat kuulemma yrittäneet jutella asiasta siten, ettei hän tajuaisi mistä on kyse, mutta kyllä hän tajusi, lapsi oli jo 10 v tai enemmän tuolloin.

yksi kirjoitti:

Harvassa taitaa olla niitä isejä, jotka ajattelevat elättävänsä omia lapsiaan kun maksavat elatusmaksuja exän tilille lapsistaan.

Esim. lasteni isä huusi minulle puhelimessa: "miten monta vuotta minun pitää sinua elättää? Miten köyhä se sinun nykyinen miehesi ettei se sinua pysty elättää vaan minun vielä pitää??"

Ja erostamme oli tuolloin kulunut ainakin 5 vuotta, hän maksoi elatuksensa silloin kun huvitti, eli aina yli kuukauden myöhässä ja lopetti niiden maksamisen sitten aikanaan.... ja oikein pohti oman äitinsä ja avovaimonsa kanssa miten toimia, ettei ulosmittaaja pääse tilille sorkkimaan ja ulosmittaamaan elatusmaksuvelkoja - lapsi istui auton takapenkillä ja kertoi pettyneenä kotona asiasta minulle. Että ei yksin se, että isä (ja isän kiva avokki?) vaan että mummokin..!!!
Olivat kuulemma yrittäneet jutella asiasta siten, ettei hän tajuaisi mistä on kyse, mutta kyllä hän tajusi, lapsi oli jo 10 v tai enemmän tuolloin.

Oma tyttäreni täyttää keväällä 18 ja lukiota on sen jälkeen vielä vuosi jäljellä. itsekin haluaisin tietää, kuinka pitää toimia. pitääkö äijä haastaa oikeuteen vai kuinka?Suullinen sopimushan on aina suullinen, joten jos maksuhalut loppuvat ennen koulun loppumista, en voi mitään vaatia. Tyttäreni isä ei ole mitenkään varakas, mutta käy toki töissä. Hän asuu nykyisen tyttöystävänsä omistamassa asunnossa, eli eivät elinkustannuksetkaan mitenkään päätä huimaavia ole. Kenellä olisi tietoa, miten pitää toimia?

Pastilli kirjoitti:

Jos lasteni isä ajattelisi noin..laittaisin opiskelevan nuoren hänen luokseen asumaan heti täysi-ikäistyttyään ja antaisin rahat nuoren käteen viikottain perjantaisin.
Isä maksaisi kaiken muun!!

Kullostaa hyvältä ratkaisulta,kiitos!

eihän täysi-ikäistä lasta ole kenenkään pakko enää pitää kotona elätettävänä. miksi eronneiden lapsilla tulisi olla sellaisia etuja, mitä eroamattomilla ei ole? itse olen "maalta" kotoisin ja asun nykyään pk-seudulla. muutin kotoa 17-vuotiaana ja käytännössä vanhempien avustus loppui siihen (muutopäätös oli omani ja halusin itsenäistyä). olisin toki saanut jäädä kotiin ja asua varmasti niin pitkään, kuin olisin halunnut.
monissa perheissä tehdään niin, että jos yli 18-vuotias lapsi asuu kotona ja käy työssä, perivät vanhemmat tämän asumisesta jotain pientä "vuokraa". yksi kaverini maksoi 500mk/kk, yksi 800mk, yksi 1000mk ja yksi 1500mk asumisestaan vanhempiensa luona. olisi se aika nurinkurista, että muksu vetää kelalta opintotuen (ei asumislisää asuessaan kotona) ja lisäksi vaikka palkan ilta- tai viikonlopputöistä ja elelee ilman mitään taloudellista vastuuta itsestään. kaikkein sairainta on se, että jollakulla vanhempien luona asuvalla nuorella aikuisella on tulot esim 1200€/kk ja tämä välttyy kokonaan kaikilta elinkustannuksilta! raha menee vaatteisiin, viihde-elektroniikkaan ja juhlimiseen! sitten onkin kova paikka muutta omilleen ja huomata, että hups,...nyt ei olekaan varaa maksaa vuokraa, kun tuli just ostettua toi uusi plasmatelevisio. totuttakaa vaan lapsenne korkeampaan elitasoon, mihin näillä tuskin tulee opiskelunsa aikana vielä olemaan rahaa. juu, näin kasvatetaan rikollisia!
oli vähän ääripäitä myöten heitetty ja ilkeästi sanottu, mutta näin yksinkertaisetkin ymmärtävät mitä aittaa voi olla siitä, että elättää lapsensa kokonaan vielä täysi-ikäisenäkin. karu totuus saattaa tulla liian jyrkkänä vastaan sitten myöhemmin.
itse olen 23-vuotias ja tuloni tällä hetkellä noin 2000€/kk ja opiskelen yliopistossa. vanhampani elävät siis yhdessä, vaan eivät avusta minua taloudellisesti (miksi pitäisi, kun olen oppinut pärjäämään omillani?), eivätkä avustaneet silloinkaan, kun muutin pois kotoa tammikuussa v.1998 tai kertaakaan sen jälkeen! heillä on yhä säästötili, jossa minua varten on n.3500€, vaan se on hyvä olla siellä pahanpäivänvarana (minulla ei käyttöoikeutta kyseiseen tiliin) ja ehkä saan sen sitten vaikka valmistujaislahjaksi :), mutta en pane pahaksenivaikka käyttäisivät itse esim hawajinmatkaan, sillä fiksut ja elämää minulle opetaneet vanhemmat ovat mielestäni sen itse ansainneet. minä olen saanut heitä opin tulla itse omillani toimeen ja se on tärkein!!!
"rehellisyydellä ja työnteolla pärjää aina elämässä" ja "ainoa paikka missä menestys tulee ennen työntekoa on sanakirja" nämä olivat minun evääni kotoa lähtiessäni!!!

noora kirjoitti:

eihän täysi-ikäistä lasta ole kenenkään pakko enää pitää kotona elätettävänä. miksi eronneiden lapsilla tulisi olla sellaisia etuja, mitä eroamattomilla ei ole? itse olen "maalta" kotoisin ja asun nykyään pk-seudulla. muutin kotoa 17-vuotiaana ja käytännössä vanhempien avustus loppui siihen (muutopäätös oli omani ja halusin itsenäistyä). olisin toki saanut jäädä kotiin ja asua varmasti niin pitkään, kuin olisin halunnut.
monissa perheissä tehdään niin, että jos yli 18-vuotias lapsi asuu kotona ja käy työssä, perivät vanhemmat tämän asumisesta jotain pientä "vuokraa". yksi kaverini maksoi 500mk/kk, yksi 800mk, yksi 1000mk ja yksi 1500mk asumisestaan vanhempiensa luona. olisi se aika nurinkurista, että muksu vetää kelalta opintotuen (ei asumislisää asuessaan kotona) ja lisäksi vaikka palkan ilta- tai viikonlopputöistä ja elelee ilman mitään taloudellista vastuuta itsestään. kaikkein sairainta on se, että jollakulla vanhempien luona asuvalla nuorella aikuisella on tulot esim 1200€/kk ja tämä välttyy kokonaan kaikilta elinkustannuksilta! raha menee vaatteisiin, viihde-elektroniikkaan ja juhlimiseen! sitten onkin kova paikka muutta omilleen ja huomata, että hups,...nyt ei olekaan varaa maksaa vuokraa, kun tuli just ostettua toi uusi plasmatelevisio. totuttakaa vaan lapsenne korkeampaan elitasoon, mihin näillä tuskin tulee opiskelunsa aikana vielä olemaan rahaa. juu, näin kasvatetaan rikollisia!
oli vähän ääripäitä myöten heitetty ja ilkeästi sanottu, mutta näin yksinkertaisetkin ymmärtävät mitä aittaa voi olla siitä, että elättää lapsensa kokonaan vielä täysi-ikäisenäkin. karu totuus saattaa tulla liian jyrkkänä vastaan sitten myöhemmin.
itse olen 23-vuotias ja tuloni tällä hetkellä noin 2000€/kk ja opiskelen yliopistossa. vanhampani elävät siis yhdessä, vaan eivät avusta minua taloudellisesti (miksi pitäisi, kun olen oppinut pärjäämään omillani?), eivätkä avustaneet silloinkaan, kun muutin pois kotoa tammikuussa v.1998 tai kertaakaan sen jälkeen! heillä on yhä säästötili, jossa minua varten on n.3500€, vaan se on hyvä olla siellä pahanpäivänvarana (minulla ei käyttöoikeutta kyseiseen tiliin) ja ehkä saan sen sitten vaikka valmistujaislahjaksi :), mutta en pane pahaksenivaikka käyttäisivät itse esim hawajinmatkaan, sillä fiksut ja elämää minulle opetaneet vanhemmat ovat mielestäni sen itse ansainneet. minä olen saanut heitä opin tulla itse omillani toimeen ja se on tärkein!!!
"rehellisyydellä ja työnteolla pärjää aina elämässä" ja "ainoa paikka missä menestys tulee ennen työntekoa on sanakirja" nämä olivat minun evääni kotoa lähtiessäni!!!

Mielestäni on kohtuutonta vaatia lasta muuttamaan pois kotoansa kesken lukion/ammattiopintojen ja käskeä iltaisin siivoamaan mitätömällä palkalla, vaikka työntekoa arvostankin ylitse muiden.

Vanhemmillasi on ollut onni saada noin yritteliäs lapsi, mutta kerro käytännön vinkkejä, miten ammattitaidoton opiskelija saa 2000€ tulot kk:ssa , asunnon Hesasta ja päätyönään pystyy opiskelemaan. Kerron sen nuorilleni!

Ja annan isälle helpotuksen kulungeista myös!

Pastilli kirjoitti:

Mielestäni on kohtuutonta vaatia lasta muuttamaan pois kotoansa kesken lukion/ammattiopintojen ja käskeä iltaisin siivoamaan mitätömällä palkalla, vaikka työntekoa arvostankin ylitse muiden.

Vanhemmillasi on ollut onni saada noin yritteliäs lapsi, mutta kerro käytännön vinkkejä, miten ammattitaidoton opiskelija saa 2000€ tulot kk:ssa , asunnon Hesasta ja päätyönään pystyy opiskelemaan. Kerron sen nuorilleni!

Ja annan isälle helpotuksen kulungeista myös!

että lapsi tulisi ajaa väkisin pois kotoaan.

kyllä lukion tai ammattikoulun aika sopii hyvin asua kotona. olen itse pikkusiskoani kannustanut asumaan kotona niin kauan, kun lukion jälkeinen jatko-opiskelupaikka on tiedossa. sisareni on nyt 18 ja elelee siis vanhempien kotitöistä maksamalla kuukausirahalla tehden silloin tällöin lastenhoitokeikkaa ym. hyvä näin.

pointtini oli se, että jos aikuisella lapsella on omia tuloja, voisivat vanhemmat hyvällä omatunnolla vaatia lapselta jotain nimellisvuokraa ja muutenkin osallistumista kodinhoitoon. näin lapsi saa paremmat eväät selvitä myöhemmin omillaan. jos on tottunut käyttämään kaikki tulonsa biletykseen ja kaikenlaisen viihde-elektroniikan hankkimiseen tai mihin nyt kukakin rahansa laittaa,... voi olla todella vaikea yhtäkkiä tottua siihen vastuuseen, mitä yksinasuminen tuo tullessaan. palkasta menee ensin vuokra ja muut asumiskulut, sitten ruoka ja lopuksi jää hyvin pieni osa kaikkeen siihen, mihin ennen oli varaa laittaa koko tili! tästä syystä uskonkin maksuhäiriöiden yleistyneen nuorten keskuudessa.
siivouksesta saatu palkka ei ole mitätöntä. onhan se työhön nähden pieni, mutta moni silläkin elantonsa ansaitsee ja siivoustyötä saa aina! itsekin aloitiin näin. yläasteikäisenä aloitin kesätöiden päätteeksi tekemällä ilta- ja viikonlopputöinä toimistosiivousta.
minulla ei ole asuntoa helsingissä. ennen oli työsuhdeasunto. nyt asun vantaalla ja elän avoliitossa (maksan puolet avomieheni omistaman rivitalokaksion kuukausittaisista menoista). runsaalla työkokemuksella monista paskahommista ja vastuuntuntoisuuteni osoittamalla olen päässyt työelämässä eteenpäin. vanhempieni antamin eväin siis!