FUSKUN ASKELVARIAATIOT

Hei

Ensin opetellaan perusaskel ja sitten sitä ruvetaan rikkomaan... näinhän se menee kaikissa tansseissa ja soitossakin.

Jatkokursseilla näitä mennään... täpit, potkut, pyyhkäisyt jne Todella hauskaa!

Aselluksessa on vielä erilaisia joustoja... musiikin mukaan.

Sitten jos hirveesti rikotaan, niin aletaan jo puhua taiteesta tai vähintään jostain alalajista...

Kun pitää välin tanssitettavaan lyhyenä, ts. ei missään vaihessa suorin käsin kuvioita, saa tanssiin näyttävyyttä. Samoin tietty rauhallisuus ja kiireettömyys näyttää hyvältä. Turha viljellä kymmentä kuviota, yhden tanssin aikana viidelläkin erilaisella kuviolla pärjää. Vielä kun rauhoittaa kuvioiden välin, ts. ei kiirehdi seuraavaan kuvioon heti, vienti ja tanssi rauhoittuu.

Swingimpi tyyli ja myös asenne fuskuun kaiken muuttaa voi.

Palaat aivan alkutekijöihin ja opettelet harjoitustilanteessa askeltamaan fuskun paikallaan. Kun tämä toimii rutiinilla, niin alat askeltamaan fuskun askelia vapain suunnin. Varsinkin rock-askeleen kun korvaat vapailla askelsuunnilla, niin tanssi muuttuu jo aika lailla. Vapaisiin askelsuuntiin voit askeltaa helposti sivuttaisia ristiaskelia. Se mitä nopeilla pystyy tekemään on osittain myös nopeuskysymys. Kun vaan opettelet kaikkea muuta kuin mitä fuskun perusaskelkuvio on, niin saat jo perusaskelrytmillä melkoista vaihtelua tanssiin.

Tap-askeleet ovat myös helppo tapa lisätä tanssimisen vaihtelevuutta ja myös svengiä. Fuskun perusaskelrytmiin hhnn (1, 2)(3, 4)(5)(6) on helppo ottaa tap-askeleet iskuille 2 ja 4. Harjoittelumusiikiksi käy hyvin selkeä back-beat rytminen eli paino on parillisilla iskuilla, koska se tavallaan ohjaa tekemään jotakin parillisilla iskuilla. Tap-askeleen voi korvata jollakin muullakin pikkutekemisellä - vaikkapa kevyillä potkuilla tai sipaisuilla tai painoton jalka vain käy toisen jalan vieressä.

Fuskun alkeiskursseilla opetetaan lähinnä perusaskelta HHNN ja se onkin syytä oppia hyvin ja lajinomaisesti.

Jatko- tai konkarikursseilla yms. opetellaan perusaskellusta elävöittämään muunlaisella askelrytmityksellä. Askeleet menevät kyllä musiikin mukaan (toivottavasti!), mutta alkuperäisen perusaskelluksen HHNN rytmitys voi välillä muuttua.

Rytmitys voi olla periaatteessa melkein mikä tahansa muotoa xHyN, missa x ja y ovat jotain numeroita. Samaa sääntöä voidaan soveltaa ja sovelletaan myös foksiin ja muihinkin tansseihin paitsi buggiin, jossa nainen tikittää koko ajan askel/isku. Tässäkin voi olla joitakin poikkeuksia.

annat vaan musiikin viedä. Yhdistele kaikkea mitä osaat.

Kyse on siitä, että askelia varioivat viejät vievät jokaisen askelen erikseen ihan niin kuin syliotteessakin. Luonnollisesti seuraavaa askelta on muistettava pohjustaa edellisen askelen lopussa. Askelien, ajoituksen ja vartalonkäytön varioiminen onnistuu sen jälkeen kun alkaa tulla fiilis, että pystyy viemään perusaskelen. Helpoin tapa aloittaa varioiminen lienee tanssin pysäyttäminen (mielellään silloin kun musiikissa on tauko tai "hiljainen" kohta). Kun vienti ja seuraaminen sujuu, on lähinnä viejän mielikuvitus ja seuraajan seuraamisen halu rajana tulkinnalle.