Minun syytä...

En tiiä... Laitan nyt vaan tän sekavan selostuksen tähän ja sillä selvä. Ihan sama kai se on lukeeko tätäkää kukaan... mut no... saa yrittää...

Masentaa ku on nii yksin. Vaikka sai kavereita riparilta nii tuntuu et ne on kuitenki nii kaukana taas... Sit mesekaveritki tuntuu jotenki etäisiltä. Ei silleen että ne olis muuttunu tai mitään... tuntuu vaa et minä olisin vieläki vääränlaisempi kuin ennen. Että mussa on liikaa vikoja.

Seki on... Mä haluisin sanoo niille nii paljon. Kavereilleni... Kertoo miten tärkeitä ne on oikeesti mulle ja miten hukas mä olisin ilman niitä ku oon jo niitten kanssaki... Ku mie vaa saisin nähä ne... jos ne vaa tietäis miten paljon mie olisin valmis tekemään niitten takia... ... Mie voisin vaikka kuolla niitten puolesta.

... Iskä kävi huutaa siitä ku puhelinlasku on taas jotain 50euroo... odottakoonhan siihen ku se riparin aikainen lasku tulee... ... olispa jo kuollu valmiiks nii ei tarvis sitäkää kuunnella ku se huutaa mulle... ... Taas mä oon tehny väärin kaiken... Voispa syyllisyyteen ja vääryyden tunteeseen tukehtua...
7722
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Nythän on kesä, mikset lähde ystäviesi kanssa kaupungille tai rannalle tai eväsretkelle viettämään aikaa?
Itse kävin juuri ystävien kanssa festareilla, ja olen lähdössä muihin tapahtumiin meseystävien kanssa joita en ole nähnyt kuin muutaman kerran koulussa :) Olen aina ollut niin huono tutustumaan uusiin ihmisiin joten pakotin itseni tällä kertaa heidän seuraansa, auttaa varmasti kohentamaan itsetuntoa kun onnistuu viettämään koko päivän vieraassa seurassa.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kävin riparini etelässä ku en tullu oikein toimeen kotipaikkakunnan tyyppien kanssa ku ne on kiusannu mua jo päiväkodista asti... Ripari porukka on siis ympäri Etelä-Suomea mut mä asun tietty Pohjois-Suomessa. Lähin kaupunki on 100km päässä ja lähin kunnon kylä on 15km päässä ja siel asuu vaan mun kaikki kiusaajat ja muut eikä mua kyl sinne kaivata.

    Festareilla olis kiva käydä, mut ei oo rahaa, eikä vanhemmat päästä. Iskä on ylihuolehtivainen, eikä luota yhtään mun meseystäviin ja pitää niitä kaikkia joinain pedofiileina tai jotain. Yksin se ei mua mihinkään päästäis ja ku mun bestis on poika nii sen kans ny viimestään päästäis mihinkään ku pojathan ovat aina vain seksin perässä... -.-'

    Ja ripari tyypit... No. Niitä ehkä olis joskus mahdollista nähdä. Mut siis... mesekaverit täytyis nähdä kyl ihan omal ajal jos ne haluais nähdä. Ja aionkin nähdä ainakin bestikseni jossain vaiheessa... Eka 14vuotta ilman kunnon kavereita ja sit ei saa nähdä niitä ku semmosia tulee elämään... -.- tää on syvältä. Mut no.. ehkä jotain keksii joskus...

    Äänestä

  • UPDATE_8723822 kirjoitti:

    Kävin riparini etelässä ku en tullu oikein toimeen kotipaikkakunnan tyyppien kanssa ku ne on kiusannu mua jo päiväkodista asti... Ripari porukka on siis ympäri Etelä-Suomea mut mä asun tietty Pohjois-Suomessa. Lähin kaupunki on 100km päässä ja lähin kunnon kylä on 15km päässä ja siel asuu vaan mun kaikki kiusaajat ja muut eikä mua kyl sinne kaivata.

    Festareilla olis kiva käydä, mut ei oo rahaa, eikä vanhemmat päästä. Iskä on ylihuolehtivainen, eikä luota yhtään mun meseystäviin ja pitää niitä kaikkia joinain pedofiileina tai jotain. Yksin se ei mua mihinkään päästäis ja ku mun bestis on poika nii sen kans ny viimestään päästäis mihinkään ku pojathan ovat aina vain seksin perässä... -.-'

    Ja ripari tyypit... No. Niitä ehkä olis joskus mahdollista nähdä. Mut siis... mesekaverit täytyis nähdä kyl ihan omal ajal jos ne haluais nähdä. Ja aionkin nähdä ainakin bestikseni jossain vaiheessa... Eka 14vuotta ilman kunnon kavereita ja sit ei saa nähdä niitä ku semmosia tulee elämään... -.- tää on syvältä. Mut no.. ehkä jotain keksii joskus...

    Oma elämä ollut aika samanlainen. Kiusattu, ei
    kavereita. Itse kun olen erilainen kuin muut
    omanikäiset enkä käy bilettämässä kun se ei
    kiinnosta minua niin helppohan minut on jättää
    ulkopuolelle.

    Aika masentavaahan se on jos ei pääse minnekään
    ja lähin paikka on kiusaajia täynnä. Käytkö vielä
    ylä-astetta? Sitten kun pääset siitä voit tietysti
    Lähteä uuteen paikkaan opiskeleen ja tutustuun
    uusiin ihmisiin.

    Äänestä

  • Aloittaja

    harrii kirjoitti:

    Oma elämä ollut aika samanlainen. Kiusattu, ei
    kavereita. Itse kun olen erilainen kuin muut
    omanikäiset enkä käy bilettämässä kun se ei
    kiinnosta minua niin helppohan minut on jättää
    ulkopuolelle.

    Aika masentavaahan se on jos ei pääse minnekään
    ja lähin paikka on kiusaajia täynnä. Käytkö vielä
    ylä-astetta? Sitten kun pääset siitä voit tietysti
    Lähteä uuteen paikkaan opiskeleen ja tutustuun
    uusiin ihmisiin.

    Juu... oon ylä-asteel. Vuoden päästä pääsen... Bestiski sano nyt, että se joutuu ehkä laittaa välit mun kaa poikki ku valitan sille liikaa ja se ihmissuhde on vääräl pohjal... ... Tajusin sen riparil ite ja aika syyllisyyden tunne siitäki, mut nyt sen oikeesti tajuu että jotain sille on tehtävä kans. ... Karseinta täs kaikes vaa on se että kaikki on oikeesti mun vikaa...

    Äänestä

  • UPDATE_8723822 kirjoitti:

    Juu... oon ylä-asteel. Vuoden päästä pääsen... Bestiski sano nyt, että se joutuu ehkä laittaa välit mun kaa poikki ku valitan sille liikaa ja se ihmissuhde on vääräl pohjal... ... Tajusin sen riparil ite ja aika syyllisyyden tunne siitäki, mut nyt sen oikeesti tajuu että jotain sille on tehtävä kans. ... Karseinta täs kaikes vaa on se että kaikki on oikeesti mun vikaa...

    Mä oon pyrkiny lukemaan aina sun viestis ja antamaan pienii vinkkei samal.
    Sussa ei ole mitään vikaa.
    Sen verran oo saannu sust hyvän ja oikean kuvan.

    Ainahan vanhemmat huuta puhelinlaskuist, sitä tapahtuu aina.

    Mut kyl mä ymmärrän et kesäsin voi tuntuu aika yksinäiselt.
    Mä oon vuosiin ensimmäisen kerran oikeesti saanu viettää aikaa kaverin kanssa.
    Hänen löytymisensä oli ihme.
    Nuorten raamattu piirissä tavattiin.

    Muuten noi kilometrit eri paikkohin ei oo mitään.
    Bussilla tai vanhempien kyydillä ne menee nopeasti.

    Sovi tapaamisia mese ystävies kaa ja ota vaik joku tuttu mukaan.

    Kyllä tässä on paljon mahdollisuuksia :)

    Äänestä

  • Aloittaja

    yksvaann kirjoitti:

    Mä oon pyrkiny lukemaan aina sun viestis ja antamaan pienii vinkkei samal.
    Sussa ei ole mitään vikaa.
    Sen verran oo saannu sust hyvän ja oikean kuvan.

    Ainahan vanhemmat huuta puhelinlaskuist, sitä tapahtuu aina.

    Mut kyl mä ymmärrän et kesäsin voi tuntuu aika yksinäiselt.
    Mä oon vuosiin ensimmäisen kerran oikeesti saanu viettää aikaa kaverin kanssa.
    Hänen löytymisensä oli ihme.
    Nuorten raamattu piirissä tavattiin.

    Muuten noi kilometrit eri paikkohin ei oo mitään.
    Bussilla tai vanhempien kyydillä ne menee nopeasti.

    Sovi tapaamisia mese ystävies kaa ja ota vaik joku tuttu mukaan.

    Kyllä tässä on paljon mahdollisuuksia :)

    Kaikissa on vikoja. Nyt päätin eilen, että yritän muuttaa asennettani tähän elämään positiivisempaan päin. Toivottavasti se onnistuu...

    Juu. Mulla on kyl joitain kavereita mut ne kaikki asuu Etelä-Suomes. Ite sit pohjoses nii en onnistu näkemään niitä...

    Tää on nii tuppukylä et ei tääl kule syrjäkyliltä bussei keskustaan :/ Ja no... jos meen kaupungille tai johonkin nii vanhemmat on aina mukana. Sikäli ikävää ku haluais joskus tehä rauhas ite ostoksia, mutta ei voi mitään.

    Hmmm... tapaamisen haluaisin sopia... mutta kenet tutut? Siinä ongelma. Mesekavereita haluaisin nähdä, mutta jos näkisin nii iskä varmaan tunkis ittensä mukaan eikä päästäis hetkeksikään silmistään... Ei semmosessa tapaamisessa oo mitään mieltä jos koko ajan joku on haukkana niskassa vahtimassa, että eihän vaan ole mitenkään säädytöntä mikään ele. -.-'

    Mut on tietty. Täytyy vaan eka löytää mahdollisuudet.

    kiits. :)

    Äänestä

  • UPDATE_8723822 kirjoitti:

    Kaikissa on vikoja. Nyt päätin eilen, että yritän muuttaa asennettani tähän elämään positiivisempaan päin. Toivottavasti se onnistuu...

    Juu. Mulla on kyl joitain kavereita mut ne kaikki asuu Etelä-Suomes. Ite sit pohjoses nii en onnistu näkemään niitä...

    Tää on nii tuppukylä et ei tääl kule syrjäkyliltä bussei keskustaan :/ Ja no... jos meen kaupungille tai johonkin nii vanhemmat on aina mukana. Sikäli ikävää ku haluais joskus tehä rauhas ite ostoksia, mutta ei voi mitään.

    Hmmm... tapaamisen haluaisin sopia... mutta kenet tutut? Siinä ongelma. Mesekavereita haluaisin nähdä, mutta jos näkisin nii iskä varmaan tunkis ittensä mukaan eikä päästäis hetkeksikään silmistään... Ei semmosessa tapaamisessa oo mitään mieltä jos koko ajan joku on haukkana niskassa vahtimassa, että eihän vaan ole mitenkään säädytöntä mikään ele. -.-'

    Mut on tietty. Täytyy vaan eka löytää mahdollisuudet.

    kiits. :)

    Joo... Sitä samaa ei oikestaan muuta ku ala-asteella ollu kavereita sitte niinku ruvettiin eristää joukosta ja kyl sitä kiusatuksi on tullu eli ei varmaa uusia kavereita täält paskasest pikku kaupungista saa. Pari kaverii on koulussa niien kaan puhun yleensä vaa ku ei minnekkää niien kaa pääse vanhempien takii ja ku en oo niien kaa päässy olee nii ei ne varmaa mua enää muista. Ainoo joka tuntuu ajattelevan samalla lailla asuu Englannisa 24/7 mesessä sen kaa ku se ei oo koulussa. On kesän jälkee edessä viel vika peruskoulun luokka. Saa nähä mihi tääki paska elämä vie.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8723822 kirjoitti:

En tiiä... Laitan nyt vaan tän sekavan selostuksen tähän ja sillä selvä. Ihan sama kai se on lukeeko tätäkää kukaan... mut no... saa yrittää...

Masentaa ku on nii yksin. Vaikka sai kavereita riparilta nii tuntuu et ne on kuitenki nii kaukana taas... Sit mesekaveritki tuntuu jotenki etäisiltä. Ei silleen että ne olis muuttunu tai mitään... tuntuu vaa et minä olisin vieläki vääränlaisempi kuin ennen. Että mussa on liikaa vikoja.

Seki on... Mä haluisin sanoo niille nii paljon. Kavereilleni... Kertoo miten tärkeitä ne on oikeesti mulle ja miten hukas mä olisin ilman niitä ku oon jo niitten kanssaki... Ku mie vaa saisin nähä ne... jos ne vaa tietäis miten paljon mie olisin valmis tekemään niitten takia... ... Mie voisin vaikka kuolla niitten puolesta.

... Iskä kävi huutaa siitä ku puhelinlasku on taas jotain 50euroo... odottakoonhan siihen ku se riparin aikainen lasku tulee... ... olispa jo kuollu valmiiks nii ei tarvis sitäkää kuunnella ku se huutaa mulle... ... Taas mä oon tehny väärin kaiken... Voispa syyllisyyteen ja vääryyden tunteeseen tukehtua...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu