petoja toisilleen!?!?
Olen järkyttynyt. Että me voimme antaa toisen ihmisen kitua kaikki helvetilliset tuskat, vaikka tiedämme hänellä olevan elämää jäljellä muutaman päivän. Miksi eläin lopetetaan kitumasta, kun ei ihmistäkään saa auttaa? Voitaisiinhan tälläinen kuoleva potilas vaikka vain nukuttaa, eihän häntä tarvitse tappaa. Nukuttaminen olisi yhtä hyvä ratkaisu. Ystävät ja sukulaiset voisivat käydä katsomassa ja jättämässä hyvästejä, ei heidänkään ole pakko nähdä toisen ihmisen kärsimystä.
Olen järkyttynyt. Että me voimme antaa toisen ihmisen kitua kaikki helvetilliset tuskat, vaikka tiedämme hänellä olevan elämää jäljellä muutaman päivän. Miksi eläin lopetetaan kitumasta, kun ei ihmistäkään saa auttaa? Voitaisiinhan tälläinen kuoleva potilas vaikka vain nukuttaa, eihän häntä tarvitse tappaa. Nukuttaminen olisi yhtä hyvä ratkaisu. Ystävät ja sukulaiset voisivat käydä katsomassa ja jättämässä hyvästejä, ei heidänkään ole pakko nähdä toisen ihmisen kärsimystä.
Vastaukset 85
Vanhimmat
kaikin mahdollisin keinoin.
Eutanasia (armokuolema) ei ole meillä sallittua.
Suomi on saannut moitteita vaikeasti sairaiden kärsimyksistä. Selitys oli:Voivat jäädä koukkuun!
niissä paikoisa missä olen ollut töissä, ovat kipupotilaat saaneet kipulääkkeitä maksimiannoksin.
koukkuun..?
Mihin koukkuun voi kuoleva jäädä. Onko se niin että syöpään kuollaan kipujen tähden jos kivut puuttuisivat potilas eläisi kauemmin?
että potilaat ovat saaneet morfiina? Toisenlaiset särkylääkkeet eivät auta enään loppuvaiheessa yhtään mitään.
itsekin pistänyt morfiinia ja muita kipulääkkeitä potilaaseen.
toimen. Hollannissa muistaakseni lääkäri teki eutanasiaa, armomurhia myrkkyruiskulla, kun kivulias kuolemaa tekevä pyytämällä pyysi lopettamaan tuskat ja elämän. Ei tuosta tuomioita tullut.
Tuollaisen lopun itsekin haluaisin. En halua pitkäksi aikaa letkuihin. On vaihtoehtokin, eräs paketti. Sanoin pojalleni "jos käy hullusti, ota tuo ja tuo minulle lahjaksi sairaalaan". Sitä en sanonut, että laatikossa on ladattu pistooli, jolla sitten hoitelen itseni.
Omaisteni ja työtoverieni sairauksien vuoksi olen joutunut seuraamaan mm. syövän loppuvaiheita ja ihmetellyt samaa asiaa eli kuinka eettistä on odottaa, että sydän lakkaa lyömästä vaikka henkilöllä on hirvittävät tuskat sitä ennen? Kun kuitenkin diagnoosi on varma eli parantaa ei enää voida. Tai vaihtoehto eli että annetaan kipulääkettä sen verran, että henkilö ei ole enää itsensä. Monet huutavat, että päästäkää minut jo pois, mutta vierestä vaan seurataan kitumista.
eläytymisen taito? Tai olisiko se vain helpotuksen tunne etten itse tuossa makaa? Ihminen ei välitä toisesta on ylimielinen ja halveksiva. Ajattelee vaan kohta pääset kestä vielä paripäivää sitten pääset ikuiseen helpotukseen.
taitaa olla liikaa empatiaa potilaitani kohtaan. Hoidan heitä kuin itse toivon minua hoidettavan.
Etkös tuossa jossain vaiheessa esiintyntyt jonkin moisena selvänäkijänä. Pitäisikkö sinua nyt uskoa. Eikös sitä helvettiä sitten olekkaan.
empatiaa.
Harvoin kukaan jaksaa olla kaikille yhtä hyvä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Sairaanhoitajat ja lääkärit voivat parhaiten vaikuttaa siihen kuka saa kunnon hoitoa ja kuka ei... Oliskohan se niin että Raha ratkaiseeeee...
maanpäällä...
On se hyvä että saavat maksaa synnit ennen kuolemaa. Siksikö ei me ihmiset auteta toisiamme kun olemme epävarmoja omasta kuolemastamme?
On lääkkeitä--- suomessakin muillekin, kuin hiihtäjille----Tiedäkö mikä on elämä, koska elät?
on moneen tarkoituksees mm. kipuun.Niitä todella annetaan maksimiannoksin, jos ja kun on tarve.
Olen ollut läsnä monen monen kuolevan potilaan ja muuten todella kivuliaan potilaan vuoteen vieressä ja tuntenut itseni kovin avuttomaksi, kun ei ole voitu tehdä enää mitään. Silloin on mieleeni tullut eutanasia, mutta kun se ei ole Suomessa mahdollista... ainakaan vielä.
Eikö ihmistä voida nukuttaa, ikään kuin leikkaukseen vietäisiin? Olis ainakin hetken hiljaa.
sairaalassa vuonna -86 ei kuolevalle annettu morfiinia, kun "olisi tullut riippuvaiseksi" muutamaksi viimeiseksi päiväkseen.
Ei ollut erityisen mieltäylentävää lapsesta nähdä, kun oma 80-vuotias lihava äiti kouristui tuskissaan kaarelle niskan ja kantapäitten varaan (kokeilepa sinä nuori, hoikka ja terve tehdä sama!). Eikä sitä morfiinia siis voinut antaa... Letkut oli irronneet ja nesteet valuneet pulloista pitkin petiä... Oli järjissään kuitenkin, tunsi minut.
Pitää kehittää itselle joku muu tapa poistua...
Ei näytä tuosta ajasta paljon asiat parantuneen. Olisi luulut kun käy sairaalassa syöpäosastolla katselemassa heitä jo sinne joutuneita. Siellä ne huutaa tuskissaan viikkotolkulla. Ei sairaalan henkilökunta korvaansa lopsauta ovat niin tottuneet näihin tuskan huutoihin. Jotenkin se tuntuu kauheelta tälläiseltä ulkopuoliselta joka käy katsomassa tuttavaansa.
Olisikohan Suomessa kysymys siitä, että kukaan ei haluaisi ottaa vastuuta siitä, missä vaiheessa ihminen päästetään "kitumasta". Poliitikot eivät halua tehdä tällaista lakia. Nykyäänhän on niin, että kukaan poliitikko ei halua ottaa vastuuta mistään asiasta.
kautta aikojen, mutta suomessa huumeet ovat tunnettuja jo sotavuosien myös maan rajojen ulkopuolella niillä virastoilla, jotka ovat valvoneet.... siis ei pitäisi olla mitään vaikeuksia ainakaan sairaanhoidossa tänään.
ja jos potilaat ovat varakkaita he mielellään maksavat lisäannostuksesta kun eivät enään tartte varojaan elämiseen.
usko, että ketään tieten tahtoen halutaan pitää kivussa ja tuskassa.
Muutama vuosi sitten tutkimuksissa todettiin, että Suomessa käytettiin vähemmän kivinlievitystä, muihin maihin verraten
En tiedä tämän päivän tilannetta.
Kyllä ihmishenki on jotain niin pyhää ja arvokasta, ainutlaatuista, että sitä halutaan ylläpitää mahdollisimman pitkään.
"Terveiden" on, minun mielestäni, muutenkin helpompi ottaa kantaa, kun ei ole itsestä kysymys.
Olen itsekin ollut vierellä, kun rakas läheiseni on poistunut keskuudestamme.
kädestä kiinni ja jne. .
vuorokaudet kokonaan hänen luonaan. Hän oli jo muualla mieleltään, paitsi poismenoa edeltävänä päivänä kiitti selväsanaisesti minua, että olin ollut hänen luonaan.
Se tuntui silloin, ja tuntuu edelleenkin, joltain sanoinkuvaamattoman suurelta kiitokselta, jota en toki olisi ollut vailla.
ne sanat ääneen.
Toivottavasti sinulla on joku joka on myös sinua saattamassa viimeiselle matkalle. Silloin kun se prosessi alkaa. Tai pääsisit nopeasti pois vielä parempi.
Minä olen koht 60 v, ja olen sitä mieltä et
50v, kohdalla meil kaikille vois tökätä piikin
perseeseen . Tää loppuaiaka on sellasta turhan
nysväämistä ja viikatemiehen odottelua .Turhaa
kaikki.
itsestäsi.
Minä olen oikein onnellinen ja mielikuvitusrikas ihminen en ollenkaan kaipaa tuonpuoleiseen. Myös pyydän ylhäältä kaiken aikaa että minun sukulaiset ja ystävät saisivat elää vanhoiksi ja viisaiksi. En ole saanut toivettani toteutettua kaikkien kohdalla. Olen kuitenkin kiitollinen näistä jotka ovat saaneet elää edelleen. Ja pari on jopa leikkauksen ansiosta saaneet jatkaa tätä maallista matkaa....
kuuluu vääjäämättömästi myös kärsimys, kipu ja tuska.
Joillakin se voi olla fyysistä, jollakin psyykkistä. Joillakin voi koko elämä olla läheisessä suhteessa vaikeuksiin, ainakin ulkopuolisen silmin katsoen.
Ei kai koskaan voi elää irti kaikesta pahasta, edes tuskasta.
Loppumetreillä sitä pitäisi lievittää kaikin saatavissa olevin keinoin.
Toisen elämän lopettamiseen kesken kaiken en voi suhtautua myönteisesti. Ihminen ei osaa luoda elämää keinotekoisesti, millä oikeutuksilla sitä saisi lopettaakaan?
joku toinen saisi minut lopettaa. Mutta minä antaisin miellelläni itseni nukuttaa ei iki uneen vaan vähäksi aikaa kuten he tekevät joissakin asioissa esimerkiksi pahojen palovammojen sattuessa. Kyllä lääkärit tietävät koska on aika herätä hyvästelmään sukulaiset. Ja jos sattuu tuuri että nukkuukin ennemmin herätystä saavat kaikki olla vaan iloisia ettei hänen tarvinnut tuntea sitä karmeaa särkyä enään.
annetaan tarpeeksi kipulääkitystä, ja jopa nukahtamis.
Terhokodissa hki, on rauhaisaa, vaikka siellä onkin kaikki potilaat "pois tästä elämästä lahteviä".
Myös olen nähnyt kipuja lievitettävän hyvin ihan tavallisessa sairaalassa, ei tarvinnut kärsiä, ennen pois lipumista.
Kaiketi sitten on vieläkin paikkakunta kohtaisia eroja?
asiassa. Eroa on siinä, miten yksilö kokee kivun ja ilmaisee sen.
Melkein kaikki lähtevät kivuttomasti, ilman tuskia.
En jaksa uudelleen lukea, mutta taisi olla vain 3-4 asiallista kannan ottoa tässä ketjussa.
Suurin osa osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ja ajattelun puutetta. Ehkä myös ammatti-ihmisten aliarvioimista.
aivan pohjanoteeraus.
Petojako töissä sairaaloissa ja hoitokodeissa?
Osa on todellakin kutsumusammatissa.
Paria uutisaihetta ei kannata tähän vetää.
Eihän aloittaja kohdista syytöstä kehenkään henkilökohtaisesti eikä edes mihinkään ryhmään, vaan meihin kaikkiin kollektiivisesti. Hoitajat tuiskin määräävät sairaan kipulääkityksestä, vaan lääkärit, ja hekin saamansa ohjeistuksen mukaan.
Edellä -hoitaja52- kertoi lääkkeitä annettavan tarvittaessa maksimiannoksia, mutta oleellinen kysymys kuuluu, mikä on maksimäärä kuolevan potilaan kivunhoidossa. Eikö se ole annos, joka takaa tuskattoman tilan kuolevalle? Jos lääkitys johtaa kuolemaan, johtakoon!
ettei kenenkään tarvitse "kitua kaikkia helvetillisiä tuskia", suurin osa etenkin syöpäpotilaista kuolee lähes kivuttomasti.
Sanoinko hoitajien päättävän lääkityksestä? Monet lääkärit ovat jo hyvin nuorena tienneet haluavansa lääkäreiksi, syynä halu auttaa ja parantaa, eikö silloin voi käyttää sanaa kutsumusammatti?
Monestakaan syystä asia ei ole ihan noin yksinkertainen, että "maksimiannos" vaan, koko sanakin on outo tässä yhteydessä.
Riittävä kivunhoito on tarpeeksi. Nämä eivät ole edes kalliita lääkkeitä, siitä ei ole kysymys.
Mitä ihmettä tarkoitat kun sanot "jos lääkitys johtaa kuolemaan, johtakoon!"
Ajattelitko nyt asian loppuun saakka?
Kaikki eivät pääse lähtemään läheskään kivuttomasti, sen olen nähnyt henkilökohtaisesti serkkuni syöpähoidossa.
En tiedä, onko asuinpaikalla vaikutusta hoitoon, mutta niin luulen, ja osa syöpäpotilaista joutuu todellakin kärsimään "helvetillisiä" tuskia sananmukaisesti. Morfiinia annettiin kellon mukaan, ei tarpeen mukaan, ja se oli epäinhimillistä.
Kun sanoin, että "jos lääkitys johtaa kuolemaan, johtakoon!", tarkoitin sitä. Jos kivun poistava annos vie hengen, vieköön! Mitä merkitystä on elämällä, joka on helvetillistä tuskaa ilman paranemisen toivoa? Jokaisella itsellään tulisi olla oikeus päättää omasta kipulääkityksestään; tarvittaessa vaikka hengen vievästäkin.
kenenkään joutuvan kärsimään. Olen myös sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla tuo oikeus.
Ongelma on siinä, että eutanasia ei ole Suomessa sallittua.
On se kumma jos ei sen vertaa ole rahaa, että pidettäisiin kipuilevat kuolevat tuskattomina. Paljonkohan tälläinen oikein maksaa mukamas?
Syövän hoidot on niin kalliita, että ne lopetetaan ennen kuin lääkkeen valmistajien ohjeet on noudatettu.
Tämä on ikuisuuskysymys näköjään.
Siitähän tässä juuri keskustellaan, viimeisten aikojen hoidosta ja sen kivuttomuudesta. Luulen, että tuollainen kivunlievityseutanasia voisi olla helpostikin läpimenevä juttu eduskunnassa, jos joku sen uskaltaisi ottaa ajaakseen.
Liika-annoksen määrännyt lääkäri tai antanut hoitaja voi joutua vastuuseen lain edessä, ja on joutunutkin. Lakia tulisi muuttaa ainakin siten, että jokainen voisi jo etukäteen antaa hoito-ohjeet, jolloin vastuu siirtyisi hoitohenkilökunnalta kuolevalle itselleen.
Vastuun siirtäminen kuolevalle itselleen on aika hankala juttu. Aika ajoissa pitäisi päätös tehdä.
Ja sitten on aina omaiset. Hätääntyneet ristiriitaisessa tilanteessa olevat ihmiset. Toisaalta haluavat, että läheisen kärsimykset loppuisivat, toisaalta haluaisivat hänen elävän vielä vaikka vain päivänkin. Jos he joutuisivat todelliseen päätöksen teko tilanteeseen, niin eivät välttämättä olisi yksimielisiä.
Eihän ihmistä tarvitse tappaa. Näkeehän sokea reettakin, milloin ihminen vääntelehtii kivuissaan.
asiat...Ei ole yhtään narkomaania töissä, tai morfiinin myyjiä.
lääkäreitä ja siivoojia. Olen saanut sairaalassa hyvää hoitoa. Tunsin että minua kohdeltiin erittäin hyvin. Olinhan parantumassa sairaudestani.
Toista oli toisella osastolla, kävin katselemassa mitä sinne kuului. :-( itkin sieltä lähteissä se oli niin masentavaa katsottavaa ja kuultavaa. Kuinka ne sairaalanhenkilökunta pystyi olemaan rauhallisia?
sairaalassa vaan hän aatteli yleisesti et miksei me voitas tehä jotain asian eteen ennen kuin ollaan itte samassa tilanteessa..
.. puimista.
Eutanasiaa en hyväksy. Tappamaan ei ihmisiä pidä ruveta.
Korvaukset leskille ja orvoille.
koska potilas myös rääkkyy kuin sikaatapettaisiin. Oletteko koskaan näneet tai kuulleet kun sikaa tapetaan? Minä olen lapsena kerran nähnyt se oli niin kamala kokemus että olisi saanut jäädä näkemättä ja kuulematta. Mutta nyt olen nähnyt vielä ihmisenkin rääkkyvän yhtä karmealla tavalla ja samlla heittelehtivän sängyssään. Kun kaikki kävisivät sairaalassa katsomassa tätä rääkkiä nii pian muuttuisi systeemi.
Eihän se voi olla totta, että sellaista pitää sietää.
hoitolaitoksessa olet nähnyt tai kuullut narkomaanien olevan töissä tai morfiinin myyjän???
Meidän jotka käymme katsomassa potilasta vai potilaan joka jää usein yksin kitumaan kun muut lähtee kotiinsa?
Siitä huolimatta nykykäytäntö ei ole enemmistön mielestä hyvä. Ihmisellä pitää olla oikeus päättää elämästään, ja jos loppu on tuskallinen, siihen olisi saatava tarpeellinen lievitys.
Lääkäreit joutuvat jo nyt ratkaisemaan, kuinka kauan parantavia hoitoja jatketaan, mutta sen jälkeen kun kaikki toivo on mennyt, pitäisi kivunlievityksen olla tärkein tavoite, ei potilaan hengissäpysyminen. Näin ainakin toivon omalle kohdalleni.
minun osaltani riittää tämä ketju, tuntuu kuitenkin kohteliaalta vastata sinulle.
Sinulla on itsemääräämisoikeus ja oikeus kieltäytyä hoidoista, voit tehdä sen tulevaisuuden varalle.
Jos tahtoasi ei ole tietoihisi kirjattu, lääkäri saattaa määrätyssä tilanteessa kysellä läheisiltäsi millaiset ovat sinun arvosi ja ajatuksesi jne. Koskaan heiltä ei kysytä, jatketaanko hoitoja.
Saattohoidosaa ei anneta elämää ylläpitäviä hoitoja eikä elvytetä, kaikki hoito keskittyy kuolevan olon helpottamiseen. Voit luottaa siihen, että saat kaiken mahdollisen kivunlievityksen, sinua ei hylätä. Jos lääkkeet eivät auta riittävästi, on vielä muita tapoja lievittää kipuja. Kipusädehoitoa esim.
Miten juhannuksesi sujui?
Minä selvisin pienillä pintanaarmuilla, kantapää hiertyi rikki.
Boråsissa missä minulta leikattiin sappikivet vuonna 1968 niin. Sairaalassa jäi kiinni hoitaja morfiinin käyttäjänä ja myyjänä. Se sanottiin uutisissa ja se oli lehdessä. Ajattelin nyt kun tämä minun ystäväni kamppailee särkyjensä kanssa että miksei hänelle voida antaa morfiinia niin paljon että tuntisi itsensä melko hyväksi. Toivottavasti hän saa ne piikit mitkä hänelle kuuluu ettei mene väärille henkilöille. Aina se pelottaa ja laittaa ajattelemaan mahdollisuutta.
Juhannukseni nimittäin. Saattohoitoni ei ihan vielä ole ajankohtainen.
Miksei asialle voitaisi tehdä jotain ratkaisevaa josta todella olisi hyötyä kaikille jotka sitä hoitoa tarvitsevat.
Doupingeita. Nekin kasvuhormonit ilisi olleet hyötynä todella sairille ihmisille.
Liian vähän keskustellaan todella vakavista asioista.
Hyväksytään kaikenmaailman hoitokeinot jonkun maailmanmestaruuden takia.
Vai onko näin että Elämä onkin suuri J U O K S U
Liittymällä johonkin liigaan saat tarvittavat ruiskeet kun Grande Finale alkaa häämöttää.
Ihmiskunta on sitä mitä me olemme. Hyvät ystävät.
Muistakaa lähimmäisiänne. O I K E A L L A T A V A L L A.
kirjoittaa, mutta nyt sitten taas vastaat. Oletko sinä hoopo. Ethän sinä nytkään vastaa rekatulla nimellä. Mistä me voidaan tietää kuin monta vastausta oot jo kirjoittanu=? Sää jopa voit olla itte aloittaja yhtähyvin.. Mistä sitäkään tietää=? Kuule vastaa sinä tänne vaikka kuink monta kertaa me ei siitä välitetä yhtikäs mittään..Oo sie mikä uot..
Mistä tämä ketju aloitettiin..
Vielä parempi jos Jumala parantaisi sinut kerralla. Osaatko rukoilla?
Minua ei ainakaan piikillä tökätä lähtemään.
Lain mukaan eutanasia ON KIELLETTY, mitä on tehtävissä?
Se, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa henkilökunta tekee parhaansa, ei oikeuta ketään nimittämään heitä pedoksi.
Kuitenkin se, että kuoleville ei anneta riittävää kipulääkitystä vetoamalla heidän mahdolliseen tulevaan riippuvuuteensa näistä aineista, on naurettavaa!! Kuollut ei arkussa enää mitään aineita kaipaa.
sitten tosiaan ihan väärässä. Nimittäin siihen, että siitä tulee riippuvaiseksi.
on mainittu kuinka Ihmiset ovat petoja. Siinä ei mainittu ketään ammattihenkilökuntaa huonosta työstä. Ymmärrän tätä ketjun alkanutta jos hänellä on sairaalassa läheinen henkilö jonka hän näkee kituvan itkien, heittelhtien ja rääkkyen apua, niin ei ihme jos hermostuu.
selviämään, niin miksi puhutaan riippuvuudesta? Eihän siinä riippuvuudesta voida mitään mainita. Joku täällä sanoi ettei ruumisarkussa voi olla riippuvainen, vai eikö näitä tapauksia haudata jotka ovat saaneet huumetta?
saa laskea peto luonnehdinnan ulkopuolelle. Niin kuin suurimman osan meistä.
Ketjun edetessä kyllä tulee vastaan melkoista lääkärien ja hoitajien ammattitaidon ja -etiikan arvostelua. Tietämättömyydestä johtuvaa kai enimmäkseen, mutta silti.
Kyllähän me jokainen tiedämme, että kenenkään ei anneta kärsiä, jos se suinkin voidaan estää, siinä mielessä joutavaa mässäilyä.
Jos ihminen on jo saattohoidossa, ei todellakaan jätetä mitään kipuja lievittävää keinoa käyttämättä. Väite, että niin tehtäisiin, ettei tulisi riippuvuutta on aika yksinkertaista taivastelua.
Saatto hoidossahoidot ja diagnoosit lopetetaan (poikkeuksia voi olla) ja kaikki keskittyy kuolevan olon helpottamiseen. Ummetus on hyvin tavallinen ongelma, joskus on tehtävä avanne. Henkinen puoli on tietysti erittäin tärkeä, kaikesta huolehditaan.
Päätös saattohoidosta ei ole koskaan yhden ainoan lääkärin vastuulla.
Rääkyviä, kirkuvia ja heittelehtiviä tai tunnista toiseen uikuttavia hoidettavia kyllä on, se on totta. Joku saattaa huutaa suoraa huutoa silloinkin kun hygieniasta huolehtitaan, hiuksia kammataan tms.
Ja sitten on tietysti niitä joilla todella on tuskia, kaikki varmaan toivomme heidän saavan kaiken mahdollisen avun, uskon että he saavatkin.
Tunsin miehen joka oli viimeisinä päivinään,
sairaalassa eikä ollut enää elonaikaa
kuin viikko siitä kun kävin häntä katsomassa,
Hän oli näitä oluen ystäviä,viimeisinä päivinä
hän oli hoitajilta pyytänyt yhtä
olutpulloa, hoitaja oli keskustellut
lääkärin kanssa asiasta, ja niin hän sai olutpullonsa.
Sitä minä jäin ihmettelemään, miksi omaiset
nostivat siitä kamalan mellakan, että
noin sairaalle miehelle vierään vielä olutpullo.
Kerron tämän siksi, että ei aina syytetellä
hoitajia ja lääkäreitä, tässäkin sai kokea
miten hoitaja otti asiakseen potilaan toiveen,
ja keskusteli siitä lääkärin kanssa, ja sai
potilaan mielen iloisemmalle mielelle.
Pieni oli pyyntö, mutta sitä iloisempi mieli.
Jäi hyvä muisto.
Sinä isosisko olet varmaan hyvin sympaattinen ihminen olet sellainen tunneihminen.
Kiitos noista kauniista ja kannustavista
sanoistasi.
terveisin pikkusisko,vaikka en varmaan ole
sukulainen, mutta sukulais-sielu arvelisin olevani.
Miten tunteettomasti monet ajattelevat joidenkin maallisten fraassien mukaan. Muka ei saisi antaa kaljaa ihmiselle joka on kuolemaan tuomittu. Miten lyhytnäköisiä sukulaisia. Toivottavasti nuo ovat älynneet tähän mennessä että se oli aivan oikein että mies sai viimeisen kaljansa. Sitä täytyy itse jokaisen joka tietää että lopun ajat ovat käsilla, täyttää omia haaveitaan.
Eräs mies oli pelännyt kokoikänsä lentämistä. Siksi ei päässyt minnekkään kun ei bussissakaan jaksanut istua. Sinä päivänä kun hänellä todettiin parantumaton sairaus lähti hän lentelemään niihin pikkoihin mihin halusi päästä. Enään ei ollut väljä vaikka lentokone putoisi. Hän kerkisi reissaan paljon ennen loppuaan. Eikä lentokone pudonnut..
vierailijoitako pitäisi armahtaa, sairaat hiljentämällä?
Elämää ei ole ilman kärsimystä, omaa tai läheisen.
Kaikki mahdollinen on toki tehtävä, ettei kukaan joudu tuskiin ilman kaikkea mahdollista lievitystä.
Koskaan emme pysty tekemään elämästä hauskaa läpijuoksua, oletan.
Eutanasia, kukahan kuoleva on koskaan pystynyt oman tahtonsa siihen ilmaisemaan, loppujen lopuksi?
Minä voin omastapuolestani sen päättää,
jos vain minun päätöstäni sitten kuunneltaisiin.
Itsemurhakin on tuomittava teko, vaikka
miten olisi tuskissaan. Mutta kyllä se joidenkin kohdalla
siihen päätyy, jos vielä on jonkuverran
voimissaan ja lääkkeitä sen verran saatavilla.
Ja tuskissaan kun on niin aina jotain keksii,
joka sellaisen lopun haluaa.
Ei se ole kaunis kuolema omankäden kautta, vaikka
miten tuskainen ja kivulias olisi tämä loppuelämä.
Oletan että lähiomaisille se olisi aika karmeaa,
jos läheinen siten poistuisi luotamme.
Olen myös lukenut tämän ketjun läpi, ja monenlaisia
kannanottoja on, mutta sehän on
hyvä että jokainen tuo mielipiteensä esiin.
Hyvää Juhannuspäivän viettoa vain kaikille!
Toivottelee Isosisko*.
muodossa. Niin kauan kuin säästyn näkemästä läheltä mitä helvettiä on se tuska. Niin kauan olen sitä mieltä että ihminen saa kitua ja kärsiä niin sanotut Helvetilliset poltot, säryt ja ahdistuksen. Niin kauan luulen että kaikki päättäjät ovat oikeassa ja tekevät parhaansa. Sinä päivänä kun olen itse kärsijä tai minun läheiseni on sitä, huomaan olleeni täysin väärässä. Niin sinäkin hyvä ystävä toivon ettet itse joudu siihen rääkkiin. Nopea sydänkohtaus tai onnettomuus olisi suorastaan helpottava pois lähtö, tästä maailmasta.
Mutta jos se tulee julki. Miten hän sai pillerit sairaalaan tai puukon viiltääkseen ranteensa auki.
Sitä poliisit tutkivat ensin. Se joka on tuonut apuvälineen joutuu ensimmäisenä syytteeseen.
Että kyllä itsemurha on tehtävä ennen sairaalaan joutumista. Se taas on monelle hirveän pelottava toimitus. Esimerkiksi minulle en ikinä pystyisi itseäni tappamaan.
Tietysti noin ei voisi sanoa koska ne tuskat jotka ihmisellä on voivat aiheuttaa mahdollisuuden itsemurhaan, mikäli saa jostain mahdollisuuden.
Kiitos viestistäsi Isosisko*.
Hän valittaa kaikenaikaa, kurkku on särkynyt ääni värisee kuin limaa olisi liikaa kurkunpäässä.
Hän sätkyttelee saa kuin sähköiskuja, ei kuule ei näe, hän ei jaksa nähdä tai kuulla.
Toivon että hän pääsisi pian pois.
Miksi meidän täytyy kärsiä täällä maanpäällä Helvetin tuskat? Ystäväni on auttanut muita ihmisiä koko ikänsä. Nyt häntä ei auteta.
Mikä on elämän lopullinen tarkoitus????????
Kaikki tapahtuu ajallaan, niin ystäväsi kuin
meidän kaikkien kohdalla.
Minä olettaisin omalta osaltani,
että minua ei käytäisi enää
katsomassa, kun on tuollaisessa pisteessä.
En halua että minua säälittäisiin, vaan muistettaisiin
sellaisen kun olin hyvinä
aikoinani.
Jos minä sätkyttelisin kuin
sähköiskuja saaden, niin pyytäisin ettei
päästetä enää ketään katsomaan minua.
Miksi näin sairaan vuoteen viereen pitää mennä
säälimään ja ihmettelemään toisen kuolinkamppailua.
Ei hän jaksaisi varmaan siinä tilassa enää vieraille seuraa pitää.
Muistakaa hänet sellaisena kun hän oli vielä voimissaan.
Tämä on vain minun mielipiteeni omaltaosaltani
mitä minä haluaisin jos olisin vastaavassa tilanteessa.
on ikävän karkoitus
tavalla. Tästä nyt mielestäni puuttuu kunnioittava ja hienotunteinen suhtautuminen.
Pitäisi myöskin antaa tilaa läheisille.
Voihan tietysti olla, että aloittaja on ainoa ja se läheisin ihminen. Sitä suuremmalla syyllä toivoisi hänen suhtautuvan kunnioittavammin ja hienotunteisemmin. Antaisi ystävänsä säilyttää arvokkuutensa, kukaan varmaan ei kaipaa tilannetiedotuksia. Olen muutaman viestin tähän ketjuun laittanut, mutta nyt riittää minun osaltani.
Mitä.??? Kuka tekee sinun elimilläsi mitään jos olet testamentannut. Loppuun käytettyjä.
Kirjoituksesi on ristiriitainen. Puhut Ruotsista välillä ja v:sta 68.sappikivien poistostas.
Tulikohan viestisi väärään kohtaan,
sillä en minä ole puhunut ruotsista
mitään, enkä sappikivien poistosta.
Vai tekeekö tää Juhannus taikojaan
koneellakin, että vastaukset menee
eri paikkoihin.
Kuoleva ystävä tiedä tämän aloittajan kirjoittelevan missään suomi24.fi sivulla ja oletan ettei enään koskaan tule lukemaankaan. Niin oletan ettei kukaan tunne Angia henkilökohtaisesti? Ainakin uskon niin. Niin ja jos tuntee niin ei hänen tarvitse tuntea kuolevaa. Täten ilmoitan sinulle että olet todella lyhytnäköinen... suurien sanojesi takana.
Arvokkuudella tässä ei enään ole mitään merkitystä vaan asia koskee nimen omaan huonoa kohtelua sairasta kohtaan eli välinpitämättömyyttä. Jollei kukaan uskalla sanoa asiaa kuten se on, niin miten luulet heidän tietävän joille ei ole sattunut tälläistä itselleen??????
sen voit kuulla melkein jokaiselta jos kysyt, mitä he eniten pelkäävät vanhenemisessa.
Ei ole kysymys siitä, onko Angi tai kuoleva yksilöitävissä, itse en edes usko, että tätä kuolevaa on olemassakaan.
Vierailijat eivät yleensä tramppaa kuolevan huoneessa, eikä ole syytäkään.
Kuka sanoisi, että Angia ei tunne kukaan,
hän on minun parhain ystäväni.
Siksi en voi mitään sille, että jotkut
aliarvioivat hänen viestejään, sillä sellainen asia todella
suututta minua, miksi laittaa toinen
aina siihen, että tuon puheessa ei ole mitään
perää, antakaa jokaisen kirjoittaa kuten oikeaksi katsoo.
Meillä kaikilla on sama oikeus.
Eikä Angi ole sanonut koskaan,
että hän ramppaa siellä sairaalassa
yhtämittaa, hän voi käydä oveltakin katsomassa silloin tällöin,
ja tavata tämän ystävänsä sukulaisia.
ja uskon että, hän on edelleenkin ystävänsä
tukena, vaikka tänne palstalle kirjoittaakin
tämän sairaudesta, onkohan tässäkin pääasia
unohtunut, eli miksi kipulääkitystä ei
voida antaa sen vertaa, ettei kulevan
tarvitse tuntea niitä kipuja ja tuskia.
maissa sallittua mutta ei näissä
"sivistyneissä" maissa.Se on muka
humaanisempaa antaa ihmisten kitua!
että säryissään kituville on annettava riittävästi kipulääkitystä, eikä niinkään mitään eutanasiaa.
Ei kukaan kirjoita noin voimakkaasti ja suoraan jollei itse koe samaa tuskaa. Minä toivotan sinulle jaksamista. Älä lopeta täällä kirjoittamista vaikka suru sinua kohtaa lopullisuuden edessä. Tunnen että tulet voimaan entistä huonommin kun ystäväsi henkäisee viimeisen kerran.
Minä oletan, että Angi on kiitollinen siitä, että
ystävä pääsi pois lopullisesti kauheista tuskista.
Ikävä tietenkin tulee ja kysymykset, miksi hän,
aivankuin meidän kaikkien kohdalle joskus tulee
samat kysymykset, mutta kuitenkin lohtuna
sellainen asia, että ystävä on nyt kärsimyksistä
vapaa. Älkäämme karehtiko kuoleman kautta
kärsimyksistään vapaaksi päässyttä vainajaa,
näin kerran totesi eräs sielunhoitaja
puheessaan.
Angi voimia sinulle jaksaa tämä surun aika,
tiedän sinun kyyneltesi tulvan, anna tilaa
ajatuksissasi, että hän on nyt lepoon päässyt.
täällä. Vaikka ystävä 2 on nyt pois ei se tarkoita sitä etten edelleenkin ole sitä mieltä että morffiini ruiske täytyisi antaa useimmin.
Minä kiitän kaikkia jotka ovat tänne jaksaneet kirjoittaa aivan kaikille kiitos, en kanna kenellekkään kaunaa puoli-ilkeistä huomautuksista jokainen saa anteeksi kaikki.
Me emme voi kaikki sopia yhteen meillä kaikilla on omat mielipiteemme asioista ja niille annan täyden kunnian, olla sitä. Voikaa hyvin, en minä romahda olen henkinen ihminen ja ymmärrän elämän tarkoituksen. Nyt annan kaikki voimani sukulaisille.
Kiitos tästä aloituksestasi,
oli todella tarpeen, asia on
kovin ajankohtainen monellekin.
Kipuhoito kysymys pitää sisällään
niin paljon.
Minä käytän kipulääkitystä
joka päivä, joka vähäsen
helpottaa oloani.En kuitenkaan
morfiinia, vaan näitä muita
lääkärin kautta saatavia.
Onhan meitä ystäviä sinulla,
myötäelämme sinun kanssasi,
koeta jaksaa olla tukena
ystäväsi perheelle, se on kovin
suuri asia.