Kysyin tätä jo vuosi sitten ja kysyn uudelleen.
Teollisuus tuottaa suomen lahtiin päästöistä marginaalisen pienen osan. Olin mukana "kidustuspenkissä" ja investoimassa enemmän kuin silloisen yrityksen liikevaihdon vuodessa puhdistuslaitokseen. Ok... ymmärrän, että "kitinää"... mutta pesetkö sinä hiuksesi shampoolla pehmeässä järvivedessä, jotta voisit mökkisi terasilla antaa hiustesi kuivua valtoimenaan ja tuntea itsesi vapaaksi ja luonnollisikseksi?
Ja seuraavissa vaaleissa äänestää Kepoa ja Kopua?
Teollisuus tuottaa suomen lahtiin päästöistä marginaalisen pienen osan. Olin mukana "kidustuspenkissä" ja investoimassa enemmän kuin silloisen yrityksen liikevaihdon vuodessa puhdistuslaitokseen. Ok... ymmärrän, että "kitinää"... mutta pesetkö sinä hiuksesi shampoolla pehmeässä järvivedessä, jotta voisit mökkisi terasilla antaa hiustesi kuivua valtoimenaan ja tuntea itsesi vapaaksi ja luonnollisikseksi?
Ja seuraavissa vaaleissa äänestää Kepoa ja Kopua?
Vastaukset 17
Vanhimmat
juuri taitaa olla, että moni, vaikka tiedostaisikin oman toimintansa haitat ympäristölle, ei luovu omasta mukavuudestaan ajatellen, ettei hänen omalla pienellä saastuttamisellaan ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. Paljon olisi tekemistä asenteidenkin saamiseksi kuntoon.
...on kohta mukavaa luopua.
Raha on hyvä asenteidenkin kouluttaja.
Polttoaineen, ruuan ja energian hinta ratkaisee.
Täällä syrjäkylällä ruusukin kohta siirtyy luontaistalouteen.
Turha väittää, että minun pissani on niin ja niin monta mm itämeressä ja sen vuoksi laittaisin monen tonni kaivot, huu haa huhannusta...vaan kaikille.
joutuvat luopumaan ruuastaankin sen mukavuuden lisäksi, raha ei riitä.
Tottahan se on, ettei se sinun pissasi itämeressä paljon tunnu mutta entä kymmenien miljoonien.
Ja kyse kun ei ole pelkistä mökkiläisten pissoista. Me kun saastutamme ja tuhoamme ympäristöämme niin monella tavalla, joku ihan tietämättään mutta moni myös täysin tietoisesti ja seurauksista piittaamatta.
Koskee niin yksityisiä ihmisiä kuin teollisuutta.
Esimerkiksi monien sairauksien, hormoni- ja lisääntymishäiriöiden, mutaatioiden ja immuunijärjestelmän vaurioiden lisääntyminen on yhteydessä ympäristön saastumiseen. Ja se saastuminen paljolti johtuu ihmisen piittaamattomuudesta, aiemmin toki tietämättömyydestäkin.
hernerokka syömättä ja samasta syystä koirat ruokkimatta (piereksivät enemmän kuin ihmiset) teollisella ruualla.
Ylikansallisten valta
Ylikansalliset yritykset hallitsevat maailman taloutta. Niiden voimaa kuvaavat seuraavat tiedot:
* Maailman sadasta suurimmasta taloudesta 51 on ylikansallisia yrityksiä. Niiden yhteinen liikevaihto on USA:n bruttokansantuotteen suuruinen. Suurimman yhtiön, General Motorsin liikevaihto on Ruotsin bruttokansantuotteen luokkaa, Suomen bruttokansantuotteen ylittää viiden yhtiön liikevaihto. Kymmenen suurimman yhteinen liikevaihto on suurempi kuin sadan köyhimmän maan yhteenlaskettu bruttokansantuote.
* 300:n suurimman ylikansallisen osuus maailman koko tuotannosta on 25%, sen sijaan kaikki ylikansalliset työllistävät työvoimasta vain kolme prosenttia.
* Maailmankauppa on nykyään suurelta osin ylikansallisten yritysten välistä eikä valtioiden välistä. 500 suurinta yritystä hallitsee 70 % koko maailmankaupasta, tästä 40 % käydään saman yrityksen eri tytäryhtiöiden välillä.
* 500 suurinta yritystä tekee 75 % maailman suorista teollisista investoinneista ulkomaille. Sadan suurimman osuus on yli kolmannes.
* Ylikansalliset yritykset käyttävät yli 70 % maailman kehitys- ja tutkimusvaroista. Niiden hallussa on 90 % maailman teollisista patenteista.
* Ylikansalliset yritykset käyttävät myynninedistämiseen ja mainontaan vuosittain viisinkertaisesti Suomen bruttokansantuotteen verran: 600 markkaa maailman jokaista asukasta kohti.
Miltei kaikilla teollisuudenaloilla vain kolmesta kymmeneen ylikansallista yritystä hallitsevat maailmanmarkkinoita. Myös uudet alat, tieto- ja biotekniikka, ovat nopeasti keskittyneet muutaman yrityksen hallintaan.
Oleellinen ongelma ylikansallisten yritysten roolissa on, että ne ovat demok-raattisen kontrollin yläpuolella. Ylikansallisten yhtiöiden rakenne on sellainen, että niiden ei tarvitse päätöksenteossa piitata ihmisistä tai luonnosta; päämäärä on taloudellisen voiton tuottaminen. Suuryritykset valmistavat siellä, missä työvoima on kulloinkin halvinta tai työ- ja ympäristölainsäädäntö heikointa ja myyvät siellä, missä ihmisillä on ostovoimaa.
Ylikansalliset ovat onnistuneet vähentämään niihin kohdistuvaa kontrollia niin maailmanlaajuisella kuin kansallisellakin tasolla. Ylikansalliset yritykset onnistuivat 1990-luvun alussa lobbailullaan lopettamaan YK:n erityisjärjestön, joka 1960-luvulla perustettiin valvomaan niiden toimintaa. Ylikansalliset ovat viime vuosina vaikuttaneet ratkaisevasti myös kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan. Kioton ilmastosopimuksen päästörajojen vesittämisessä eri maiden ylikansallisilla yrityksillä oli ratkaiseva rooli. Rion sopimuksen miltei ainoa toteutunut asia on ylikansallisten ajama artikla 16, missä sovitaan luonnon monimuotoisuuden patentoinnista ja geenimuuntelusta.
http://www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten/maailmantalous.html
noin miten kuvaat. Ei ole mökkiä ja jos olisi niin saunassa pesisin.
ja meitä 50 itikoita on aika vähän.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article107354.ece?v=t
Tusta kun kurkkaat eteenpäin näet miten foffotia poistetaan suomalaisten varoilla yltiörikkaan naapurimme saastelähteistä.
siihen
jatkolinkin:
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/
ole hyvä, nyt selviät varmaan itsekin eteenpäin.
rahat laitetaan ennemmin Suomenlahden vesien puhdistukseen.
Suomen lahtien fosforikuormasta tulee:
teollisuudesta 5%
yhdyskunnat 51%
hajakuormitus 44%
ja typpikuormasta:
teollisuudesta 2%
yhdyskunnista 53%
hajakuormituksesta 53%
jokainen voi omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa
yhdykunnista ja hajakuormituksesta tulevaan kuormitukseen... "itikkana".
Jos tehtäisiin yhtäläinen vertailu mainitsemaani teollisuusasiaan, niin se tarkoittaisi sitä, että jokainen "itikka" laittaisi vuosibruttopalkkansa verran rahaa puhdistustoimenpiteisiin. Tilanne olisi tuollaisen toimenpiteen jälkeen aivan toisennäköinen.
PS. Asennekin voisi olla toisennäköinen, jos tuo maksu "pakotettaisiin" valtion taholta.
Typpikuorma:
teollisuus 2%
yhdyskunnat 19%
hajakuormitus 53%
Haja-asutusalueen jätevesien käsittely (uusien määräysten mukaan) vie helposti yhden ihmisen vuosipalkan verran taloutta kohden. Ja pakko toteuttaa vuoteen 2014 mennessä!
Viemäriverkostoja, pienpuhdistamoja ja imeytyskenttiä rakennetaan parasta aikaa. Kustannus taloutta kohden saattaa vaihdella 7000 eurosta 20000 euroon. Kyllä se on jonkun bruttopalkka sekin. Siinä voi sitten pohtia uutta käymälää suunnitellessaan, olisiko jossain kompostoiva versio järkevämpi.
Eivätkö matonpesupaikatkin ole yleensä siirretty pois suoraan järvestä jo ajat sitten? Eli paljon on tehtykin. Joku hyttysen pieru tietysti pesee mattoja mökkirannassaan omalla laiturillaan selitellen itselleen, kuinka eivät hänen pesuaineensa pilaa vesistöä. Ne ovat ne muiden pesuaineet. Ja jos kaikki mökkeilijät ajattelevat samoin... siis, kertaa mökkien määrä on aika paljon.
eletään, - ilmaston ehdoilla.
päästöt:
pienen ihmisen
pienet liikut ovat vain
itikan pieru
universumin suuren
äärettömyyden koossa
minun hiukseni
villit ja vapaat niitä
sinä kammoat
anna hiuksien hulmuta
kauniit kiharat tuuleen
Pääasia, että olemme, ja ajattelemme, kukin kohdallamme, ja itseksemme, tasavertaisina.
Pesen, shampoo ja hoitoaine laiturilla ja
hiukset on helppo huuhtoa uidessa.
Vesi on vielä liian kylmää, saunavedet menee
putkien kautta järveen.
Entä sinä ?
Käytätkö vielä polttoainetta autossa,
vaikka sähköauto on keksitty jo 100 vuotta
sitten ?
Polttoainetta autoissa on käytettävä... sähköauto voi tulevaisuudessa olla vaihtoehto. Parempi kuitenkin olisi polttokennojärjestelmien kehitys perustuen aurinkoenergiaan. Eli kannatan nyt ydinvoimaa ja jatkossa vetytaloutta.
Pienen lammen rannalla olevan yhden mökin päästöt vaikuttavat siten, että lammen "pilaantumisen omistaa" vain tuo yksi mökki. Suurempien järvien rannoilla tuo "omistusoikeus" on yhteinen.
mutta en pese järvessä, vaan saunassa.
Mattojakaan en pese järvessä, huuhtelen ne kyllä siellä,
kun ensiksi letkulla huuhdeltu suurimmat pesuaineet pois.
ei tarvitse fosforia eikä typpeä... maalla ne ovat ihan hyviä ravintoaineita.
Puhtaassa järvivedessä huuhdellut hiukset tuoksuvat ja tuntuvat pehmeiltä... ravinteilla täytetyssä vedessä tuoksu ei ole ihan yhtä hyvä.
on nuo maanviljelijät, nyt en halua mitenkään
yleistää tätä. Kotimökin lähellä on maanviljelijöitä, jotka ajavat pelloille
lietelantaa. Pellot ovat molemmin puolin
järveä mäkien päällä ja aivan järven vieressä.
Viime vuosina on alkanut paljon rehevöitymään järvenpohja.