Oikein mukavaa Juhannusta!
Tuli mieleen kuinka erilailla eri puolella maatamme "jussia" vietetään?
Olisi mukava lukea niistä tavoista, ja mitä erityisesti kuuluu omaan jussiin?
Ovatko tavat jo lapsuudesta periytyneet, ja mitä uusia on tullut vuosien varrella?
Meillä kuului uudet perunat ja mansikat lapsena juhannukseen aina. Samoin koivun oksat oven pielessä. Kaupunkilainen kun olen, haimme niitä aattona torilta.
Aikuisena sitten vietimme ystäviemme kanssa juhannusta, oli koolla suuri joukko, myös lapset.
Silloin oli aattona aina grilli kuumana, ja lihavartaat, makkarat, vihannekset, salaatit, olut ja viini. Lapsille mehua ;)
juhannuspäivisin pelasimme ulkopelejä, jos säät sallivat, muutoin seurapelejä sisällä, lapset osallistuivat niihin myös.
Uusia pottuja, sillejä, kalaa kaikissa muodoissa, salaattia, laulua ja iloista mieltä.
Nyt sitten kotona vain, lapset maailmalla, ja ystävät suurin osa omissa oloissaan.
Kuka mökillään, kuka matkoilla, ja mansikat ja uudet perunat jäljellä, eli "paluu lapsuuteen".
Nyt sitten odotan saavani lukea teidän tavoistanne?
Tuli mieleen kuinka erilailla eri puolella maatamme "jussia" vietetään?
Olisi mukava lukea niistä tavoista, ja mitä erityisesti kuuluu omaan jussiin?
Ovatko tavat jo lapsuudesta periytyneet, ja mitä uusia on tullut vuosien varrella?
Meillä kuului uudet perunat ja mansikat lapsena juhannukseen aina. Samoin koivun oksat oven pielessä. Kaupunkilainen kun olen, haimme niitä aattona torilta.
Aikuisena sitten vietimme ystäviemme kanssa juhannusta, oli koolla suuri joukko, myös lapset.
Silloin oli aattona aina grilli kuumana, ja lihavartaat, makkarat, vihannekset, salaatit, olut ja viini. Lapsille mehua ;)
juhannuspäivisin pelasimme ulkopelejä, jos säät sallivat, muutoin seurapelejä sisällä, lapset osallistuivat niihin myös.
Uusia pottuja, sillejä, kalaa kaikissa muodoissa, salaattia, laulua ja iloista mieltä.
Nyt sitten kotona vain, lapset maailmalla, ja ystävät suurin osa omissa oloissaan.
Kuka mökillään, kuka matkoilla, ja mansikat ja uudet perunat jäljellä, eli "paluu lapsuuteen".
Nyt sitten odotan saavani lukea teidän tavoistanne?
Vastaukset 11
Vanhimmat
isä ja äitikin tulivat kaupungista kesähuvilalle, jossa me lapset olimme kotiapulaisen kanssa koko kesän.
Usein tuli vieraitakin isän ja äidin mukana.
Lippu nostettiin salkoon ja laulettiin ensin aina "siniristilippumme" ei onneksi ihan kokonaan, sitten pari muuta laulua. Se oli kyllä aika kauheaa, sukumme laulutaidot ei ole hääppöiset. Lapsille muutenkin oli työlästä olla hiljaa paikallaan siinä lipputangon vieressä.
Lasiverannalle katettiin kahvipöytä, siinä kyllä oli tarjolla seitsemää sorttia ja aina täytekakku. Jäätelöä oli, muistan kuinka Anni istui keittiön rappusilla ja pyöritti kahvasta sitä "jäätelökonetta".
Mansikoita ei kyllä ollut, ne ei vielä olleet kypsiä. Uusia perunoitakaan en muista juhannuksena vielä olleen, mutta eihän meille lapsille ruoka ollut niin tärkeä että mieleen olisi jäänyt.
Naisilla ja tytöillä oli kukkaseppeleet päässä, me lapset kävimme ne kukat keräämässä etukäteen.
Aikuisten iloista puheensorinaa, lapset leikki omia leikkejään, välillä levättiin viltillä nurmikolla, haettiin neliapiloita, näytettiin linnunpesät vieraille ym.
Hyvät muistot niistä juhannuksista on jäänyt, en muista yhtään sateista juhannusta!
Samalla tavalla sitten on tullut "omat" juhannukset vietettyä, tarjoilut vähän tietysti muuttui ja mökillä tuli järven takia lisää kuvioita. Ja laulu on ollut vapaaehtoista.
Hyvää Juhannusta kaikille!
Asuin kai sen verran pohjoisempana, ettei siellä vielä uusia perunoita saanut. Joitakin ahomansikoita jo löytyi. Keisarinkruunut kukassa mummon ikkunan alla. Pihlajat kukassa.
Aattona tietysti itse tehty kokko kotirannassa poltettiin. Odotellessa siskojen kanssa sulkapallopeliä taisi olla. Toisella puolella verkkoa kolme tyttöä ja minä yksin poikana toisella puolella.
Juhannuksena sitten juoksemaan kilpaa juhannuskisoihin. Näin ne aikaisemmat juhannukset menivät.
Nyt meinasin, että on sopivin tapa vain ruveta nukkumaan. Kaupunki ja talo on hiljainen. Vähän klassista musiikkia, Händeliä, Bachia barokin tai Beethovenia wieniläisklassismin ajalta hiljaa taustalle soimaan.
Näin se yksineläjällä menee pyhien yli.
Kaupungissa minäkin, itsekseni, yöpaita päällä, enkä edes meinaa pukeutua koko päivänä ;D
vasta saanut lehden luetuksi, kaapissa sen verran ruokaa mitä tarvitsee.
Lapsuudessa, vaikkakin kaupungissa, kokoontui sukua perhekunnittain, käytiin kokkoa katselemassa, jäätelöllä, ja sitten jonkun kotiin kahville, mehulle.
Veneretkiä tehtiin sitten juhannuspäivänä, ilmojen mukaan. Oli eväät mukana, ja mummot ja vaarit.
Tämä aika on ajanut ihmiset eri ikäryhmiin. Nuoret juhlii omissa porukoissaan, keski-ikäiset omissaan ja mummot ja vaarit keskenään, tai yksin, jos ei sitä kaveria ole.
Juhannukseen kuului koivut kotiportaiden vierelle. Koko talo piti suursiivota suven juhlaan. Äiti keitti ison padallisen juustokeittoa jota syötiin sitten myös kylmänä koko juhanuksen ajan. Lapset oli innoissaan kun oli juhlatunnelma.
Sukulaisia vieraili ja tunnelma oli iloinen.
Kokkoa poltettiin jos säät salli.
Oman perheen myötä juhannuksena on ollut tapana laittaa muurinpohja lettuja ja raparperisoppaa.
Juustkeitto on jäänyt mutta kodin siivoaminen kesän juhlaan jatkuu edelleen. Näitä juttuja näkyy lapsenikin tekevän.
Tähän saakka se onkin ollut vakio mutta aikuiset lapset ovat nyt kuka missäkin joten paistan itselleni jos huvittaa.
maalla ennen laitettiin koivut rappujen molemmin puolin, siitä alkoi Juhannus.
Ja tottakait sauna oli myös.
Kaupungissa melkoisen työn takana laittaa kerrostalon ovelle koivut, kun on ihan asfalttia. Kait vesiämpäriin voisi laittaa mutta
kun ei ole kaupungissa tapana niin ok.
Ihan kerrostalojenkin ovilla koivuja.
Ja ainakin hesas on omakotitaloja ympäri kaupunkia, ei niissäkään kyllä enää usein niit koivuja näe.
Lapsena minun vanhempani olivat työstä niin väsyneitä, ettei ollut mitään ohjelmaa, kun saunoivat ja sitten vaan olivat. Tietysti pullat oli leivottu ja piirakat ja muu hyvä syötävä. Viinaksia ei meillä käytetty.
Isä oli kaiketi sirkusfani, kun opeteltiin joskus tekemään sirkustemppuja.
Silleen vaan, että astuin hän polvelleen ja siitä hän nosti seisomaan olkapäille suoraan.
Halvat oli huvit. Sirkuksessa käytiin vissiin kaksi kertaa koko lapsuuden aikana.
Näin ollen ei ole perinteitä oppinut ja työ on mukavaa. Menee pyhät mukavasti, kun on vähän erilaista tehdä pyhinä ja meillä on osastolla aina hyvää syötävää kahvihuoneessa. Potilaatkin on juhannusmielisiä ja kiireettömiä.
Samanlaista oli minunkin lapsuudessani,
koivut porraspieliin, ja hyvä vihta saunassa.
Saunottiin ja makkaraa paistettiin, itsetehdyssä
grillissä ulkona.
Rapalperi soppaa palan painikkeeksi ja mansikoita.
Me lapset kirmasimme niityill kukkia keräten,
valkea Juhannushorsmat kukkivat uljaasti
peltojen pyöntäröillä ja Juhannusruusut
ikkunoitten alla.
Nykyään menen mökille ja taas koivut porraspieliin,
sitten pelataan mölökkypeliä ja krokettipeliä,
ja jos sataa niin sisällä pelataan skipbopeliä,
ja uudetperunat ja silli ovat pääruokana, sekä grillaus ulkona.
Hyvää Juhannuksen jatkoa kaikille.
Pohjanmaalla oli lapsuuteni aikaan tapana tuoda koivut rappujen pieleen. Pirtin lattialle tuotiin pihlajan lehtiä paksu kerros. Hirsiseinien raoissa oli myöskin koivun oksia.
Juhannus alkoi lapsille tosin jo aattoaamuna.Silloin saatiin maitohinkki polkupyörän sarveen ja lantteja taskuun. Sitten polkemaan kirkonkylälle.LIMONAADITEHTAALLE. Maitohinkillinen punaista IHANAA limpparia.
Juhannuksena kotona keitettiin maidosta Punaista Heraa. Ihanan makuista. Ihan vieläkin tulee vesi kielelle kun tuota makua muistelee. Pienen kylän kaikki kynnelle kykenevät kokoontuivat kosken rannalle. En kyllä muista,mitä siellä sitten tehtiin. kai jonkinlaisia leikkejä leikittiin. Yhteisömme oli sellainen,missä viinaa ei viljelty. Viinan nauttiminen oli jotensakin ison häpeän aihe. Nämä asiat on jääneet lapsuuteni "jussista", mieleeni.
Oli mukava lukea.
Nähtävästi koivut ja pelit, on sitten läpi suomenmaan jussia.
Vähän tuli noista ruoka-asioista, muutama kuitenkin.
Ei ole niin selkeää kuin jouluna, vai johtuisiko vähäisestä vastausmäärästä.
Monet mökeillä, lomilla ilman nettiä?
kiitos ja kesän jatkoa
Lapsuuteni" Jussit" olivat likimain samalaisin jutuin kuin edellä olevien kirjoituksista käy ilmi.
Nykyisin haen aattona kesäkukkia(mitä luonnosta löytyy) taloyhtiömme pihapöydälle vaasiin.Saunomme ,syömme uusia perunoita ja raparperimansikka keittoa.
Aattoomme on kuulunut lähteä illansuussa autoajelulle.(säävaraus)Ajelemme hissukseen ja käymme katsomassa mahdollisia kokkoja.Otamme lapsenlapsia mukaan ja se on ollut heille elämys.Olemme joskus poikenneet jollekin kesälavalle tanssahtamaankin.
Juhannuspäivä menee "löhöillessä."
p.s.Jos on ollut oikein kaunis aattoilta ,on auton mittariin tullut jopa 200 km.