sinua vieläkin
rakkauden määrä
kasvaa lailla kukan punaisen
sitä kun rakkaudella ruokkii
kaipuulla kasvattaa
ikävällä innostaa
rakkauden määrä
kasvaa lailla kukan punaisen
sitä kun rakkaudella ruokkii
kaipuulla kasvattaa
ikävällä innostaa
Jaksan rakastaa
Juovikas sika
22510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kaipuu ja ikävä -entä jos ne ovat päällimmäisenä jatkuvasti...
Jaksaako sitä uskoa, toivoa...?
saavat vallan myöskin negatiiviset
mutta ei se pois sulje
ei kenenkään ohi kulje
ei aina pelkää ruusutarhaa
joskus myös epäilyn harhaa.
"ei kenenkään ohi kulje" :)
sydäntä koskettamatta,
silmiä ei sulje
tunnot herkät availee
lähtemättä palailee...
mukana siis se aina kulkee
Uskotaan niin
Kaiken kauniin sisälleen tallentaa
muistojen kultaisen kirjon
myöskin kaikki ikävät asiat
kansiin kultaisiin laittaa
esiin ammentaa tarpeen mukaan
osattomaksi jää ei kukaan
se joka sydämmestään ammentaa
kaiken kauniin saa.
Sydämeltä paljon vaaditaan
sille odotuksia laaditaan
Saadaanko kaikki tasapainoon
sisällä lämmin olo ain´on?
Entä jos ero, kaipuu
ikävään oloon taipuu
Viekö se sydämen raiteiltaan
epäilykset huokaa kaiteiltaan
Tosi rakkaus, se tiedetään
sen eteen paljon siedetään
Sydän jos yksin rakastaa;
toisen elo kaukainen sen pakastaa...
Odotellen aikaa oikeaa
viivytellen
taika raukeaa...
on toista odotuksessa pitää
siitä alkaa epäilys itää
pulaan joutuu neito suuremmoinen
onko minusta tullut toinen
sielu epäilystä ruokkii
kuokkavieraana kuokkii
välimatka omat mausteet antaa
epäilyn varjon kauas kantaa
rakkaus todellinen
paljon sietää
totuuden vain
sydän tietää
sydän saattaa paljon kestää
murtumasta ei voi sitä estää
palaset voi yhteen saattaa
vaikka järkkynyt ois kuin manner laatta
jos on väsynyt vieteri sydämmen
tuo se tänne korjaan sen.
Kyynel silmääni nyt herää,
ymmärrys ain tekee terää
Voimat urheasti kerään
silmät pyyhin, niistän nenää
Oikein arvaat sika armas,
rakkaus on ollut karvas
silti sitä jaksan ruokkii
se vain jalkain alta multaa kuokkii...
Aika näyttää, miten jaksaa
kaipausta sydän maksaa
Sulle kiitoksen mä avust´kannan
lentosuukon sulle annan :)
tarkoitus ei ollut
kyynelkanavia vuotamaan saada
vaikka kyyneleet eivät maata kaada
autan toki vähän kykyni mukaan
vaikkei kukaan kuuntelisikaan
vaikeassakin rakkaudessa on hyvät hetket
yhteiset askareet onnen onnen retket
karvaassa suhteessa pitää
itselleenkin aikaa antaa
se saattaa suhdetta korjata ja eteen kantaa
pyyteettömästi tahdon auttaa
jos se onnistuu tätä kautta
hyvä mieli on riittävä kiitos.
tohtori love
Kyyneleet vain korjaa tilaa,
ei ne koskaan mitään pilaa
Avun annat yksin ollen
matka oisi pitkä pollen
Yhteinen jos olis arki
toivo kantais´, auttais järki
Vaan kun miettii näitä yksin
harvoin ollen sylityksin
Voimat sydämen vain hiipuu
lupaukset heikot ilmas´kiikkuu
Mitä uskon, mitä toivon
katson pian veteen kaivon...
liian suuri
ihminen minäkin kuin kuka tahansa juuri
mutta kuuntelijaksi minusta ois
se ei liene keneltäkään pois
yksin ollessa mielikuvitus laukkaa
joskus liian suuren palan haukkaa
asiat liian mustalta näyttää
vaikka valoisuus horisontin täyttää
älä vielä kaivoon katsahda
epätoivoon haksahda
lupaukset ne aina kantaa
ne saattaa paljon antaa
ihmismieli lupauksen varaan rakentaa
vaikka epätietoisuus sitä nakertaa
kun seuraat ääntä sydämmen
olet lemmen jättiläinen
sydän neuvon oikean antaa
se vaikean yli kantaa.
Mieleeni nyt kosketat,
kuuntelulla vakuutat
Toivonrippeet ehjät vielä
elämään näin saatat,
en kiellä
Mieleni näin huvittuu
asioita kuvittuu...
Elää ei voi kuin tän hetken,
vaikka mieli pitkän retken
horisontin taakse viekin
-ehkä yhteinen on tiekin...
Elämä vaan antaa, ottaa
hyväksytään se,
ja kohtaa,
sydämet näin puoliskonsa
elämä on suurenmoista!
Kauniita unia, juovikas sika :)
kun mielet kohtaa
pyrtötähden lailla hohtaa
mielipahan pois puhaltaa
parempaa lopputulosta ei aikaan saa
toivomukseesi minäkin yhdyn
toivon sinun löytävän lyhdyn
joka tietäsi valaisee
ettet virheitä tee
vaan toivoa pidät yllä
joskus sydän valinnan vääränkin tekee
suhdetta kiskoo kuin kivirekee
kyse ei ole antamisen määrästä
vaan päätöksestä väärästä
valinnat oikeasta ja väärästä
ei riipu päätösten määrästä
jokaisessa suhteessa omat huolensa
joka tuo esiin pimeän puolensa
vielä yhden neuvon haluan antaa
jokainen päätöksestä vastuun kantaa
hyvää yötä ja kauniita unia
mutta, palataan.
Yöhön minut hyvin nukutettu
surut sanoin vesiin hukutettu :)
Tiedän että päätös yhä kelluu,
hätiköinti ei auta "Velluu"
Sydämeni äänet kuulen
tallattu vain hetkeks, luulen
Virheitä on tieni pullollaan,
arviointikyky kallellaan
Silti elämässä kiinni vainen,
olen yksinkin kai onnellinen nainen
Kiitän aikaasi kallista
elämää voi oppia myös mallista
Aamua viisamman sanotaan olevan
paikkaansa pitäneekö tuo
uni saattaa ratkaisun tuoda pulmaan
joskus vaikeaan niin julmaan
asiossa tahtoo olla kaksi puolta
päättäminen aiheuttaa huolta
ajatukseen saatan yhtyä
joskus pitää itsekkääsi ryhtyä
virheet kuuluvat arjen taikaan
niistä oppia voi saada aikaan
onneensa vain hupsu luottaa
se saattaa pettymyksenkin tuottaa
aika vain sveitsiläisten keksintö
että saisivat kellonsa myyt
Aika
kummallinen käsite
jokaisella sille kai omanlainen vastine
Aika sekottuu ja huomaan pian,
kelloon tulleen helpon vian;
Hieman aikaa siirrän taaksepäin
siellä onneakin näin
Mutta jos nyt viisarit vien eteenpäin
tiedän, kamppailla saan onnestain
Hupsu mieli
vaiti on kieli
hetken onneen luottanut
turhaan on viestiin vastausta oottanut
Oman soppansa näin keittänyt
tunteet vapaina on heittänyt
Siitä onnea ei aina ammenna
mutta muistot aina seuraa
aamenta
aikaa pian alkavaa
historia vaiko nykyhetki
kumpaaan tehdään retki
toivoa ei saa kaivoon heittää
vaikka pilvet tummat taivaan peittää
aika on vielä auringon nousta
liikaa älä kiristä jousta
yksin jos sopan kanssa häärii
voi tehdä vääriä määrii
kaksin keitto hiljaa kypsyy
missä seuraus missä syy
niin myös sinun hengesi kanssa.
Oikein kerrot, miekkonen
on taival ees nyt hiekkainen,
Kivi potki ojaan tuohon
kampea sä älä suohon
Kesän lämpö hiukset heittää,
elo kaunis huolet peittää
Keskity siis päivään tähän
hellitä niin kuulet vähän;
Kuinka sydän pieni laulaa
kilpaa lintuin kanssa rauhaa,
Onni tielle vuorollaan
tulee kun se sijan saa
Ei voi elämää vaan teettää,
kaikki murut yhteen liittää
Siitä syntyy keitos soma
jokaiselle ikioma
suohon ei kannata vielä astua
siinä saattaa mekko kastua
haju haittojakin saattaa tulla
jos ei pyykkipoikaa sulla
päivän kerrallaan tahdon taivaltaa
suunnittele en päivää tulevaa
huominen ei huolta tuota
siihen sinä luota
elämää ei kansiin laittaa
siitä olis pelkkää haittaa
virheet täytyy saada tehtyä
muuten saattaa mielikuvitus ehtyä
kokkina omassa sopassa
pyörittää ja hämmentää
tuoksuista joskus sekoaa pää
annna mennä päivän tyyliin
katso tehoaako se lyyliin.
"Viestin hierarkia liian syvä"
sanoo sivusto, vaik kultajyvä
tippunut on matkaa tehdessä,
mietiskelty runon kehrässä
Tähän siksi vastaan mieluusti
uskon sanomaasi, sieluusi
Kokenut oot monta mutkaa,
tarvita ei vauhtitutkaa
Hyppään kelkkaan tämän elämän
vieköön rauhassa se tämän emännän
Runoasi tässä kiittelen
kaiken hyvän sulle viittoilen
Olkoon elämässäs onni myötä
taivas kirkas, kaiken yötä
Pidän mielessä
unohtaa en sua saata
en tämänkään runon maata
Runoilemisiin, Juovikas sika :)
paholaisen keksintö ylläpidon toimesta
yhtä paljon hyötyä kun vanhasta loimesta
joskus kiva riimiä vääntää
ajatuksen suuntaa kääntää
ei sanomani ole kiveen kirjoitettu
minäkin voin olla väärässä
mutta jos neuvoa hakee
kirjoituksen määrässä
anna elämä eten päin viedä
mutta älä silti kaikkea siedä
omaa tahtoa pitää myös käyttää
kaikille se pitää myös näyttää
oiken hyvää jatkoa
sukukoon elämäsi ilman katkoa
miellessä jos pysyy
se lujaa tahtoa kysyy.
"anna elämä eten päin viedä
mutta älä silti kaikkea siedä
omaa tahtoa pitää myös käyttää
kaikille se pitää myös näyttää"
Tämän kirjoitan mä kiveen tuohon
jonka opiskelen
mieleen juotan
Ettei oma heikkous pohjaa lipsuta
kaikkea siis ojaan valuta
Missä mekko kuraa keräisi
nenä jatkuvasti valuisi...
Kiitos, samoin Sinulle,
haikeaa on tämä minulle
:))
joskus nurjan puolen näyttää
seki opiksi kannattaa käyttää
jatkossa pidät toivoa yllä
paremmaksi kaikki muuttuu
sanot vaan kyllä
et tietysti aivan kaikille
et ainakaan maikille
haikeutta turha on ollallaan kantaa
muut paremman toiveen antaa