Hei!
Olen seurustellut reilu 3v mieheni kanssa. Välillä hyviä ja välillä huonoja aikoja, paljon riitelyä kulttuuri ym. eroista. Koettu ollaan paljon paljon yhdessä kaikenlaista.
Mietin juuri toivottavasti viimeisen kerran lyömistä ja uhkailuja. Epäilen miestäni ( pettämisestä ja/tai valehtelusta )ja jos saan "todisteita" sanon ne aina, koska en osaa olla asioista hiljaakaan. näissä tilanteissa olen saanut nyt muutamia kertoja lyömistä osakseni. uhkailuja muutamia kertoja tappamisesta jos olen ollut epävarma suhteemme jatkosta.
Olen itse joskus lyönyt näissä tilanteissa takaisin, mutta muuten se ei käyttäytymismalliini sovellu missään tilanteessa. olen myös itse pettänyt miestäni, mutta myöntänyt asian reilusti. Hän ei ainakaan myönnä mitään.
Täll kirjoituksella yritän vain kalastella vastausta siihen, että onko tämä omaa syytäni? Jos lyöminen tapahtuu tilateissa kun epäilen miestäni jostain kun olen saanut selville. Hän osaa kyllä ne selittää hyvin, joten en enää luota itseeni, onko asiat totta vai ei. Ja uhkailu tapahtuu siis tilanteissa, jossa olen valmis heittämään yhdessä koetun ajan ja tulevaisuuden suunnitelmat hukkaan? Tiedän kyllä, että tällaista ei saisi tapahtua. silti mietin voisinko muuttaa omaa käyttäytymistäni, ettei näin tapauhtuisi jatkossakaan?
Olen seurustellut reilu 3v mieheni kanssa. Välillä hyviä ja välillä huonoja aikoja, paljon riitelyä kulttuuri ym. eroista. Koettu ollaan paljon paljon yhdessä kaikenlaista.
Mietin juuri toivottavasti viimeisen kerran lyömistä ja uhkailuja. Epäilen miestäni ( pettämisestä ja/tai valehtelusta )ja jos saan "todisteita" sanon ne aina, koska en osaa olla asioista hiljaakaan. näissä tilanteissa olen saanut nyt muutamia kertoja lyömistä osakseni. uhkailuja muutamia kertoja tappamisesta jos olen ollut epävarma suhteemme jatkosta.
Olen itse joskus lyönyt näissä tilanteissa takaisin, mutta muuten se ei käyttäytymismalliini sovellu missään tilanteessa. olen myös itse pettänyt miestäni, mutta myöntänyt asian reilusti. Hän ei ainakaan myönnä mitään.
Täll kirjoituksella yritän vain kalastella vastausta siihen, että onko tämä omaa syytäni? Jos lyöminen tapahtuu tilateissa kun epäilen miestäni jostain kun olen saanut selville. Hän osaa kyllä ne selittää hyvin, joten en enää luota itseeni, onko asiat totta vai ei. Ja uhkailu tapahtuu siis tilanteissa, jossa olen valmis heittämään yhdessä koetun ajan ja tulevaisuuden suunnitelmat hukkaan? Tiedän kyllä, että tällaista ei saisi tapahtua. silti mietin voisinko muuttaa omaa käyttäytymistäni, ettei näin tapauhtuisi jatkossakaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koskaan ei väkivalta toista kohtaan ole oikeutettua,vaikka olisit tehnyt mitä!!Ainoastaan puolustautuminen voidaan sallia,sekin monin eri vaihtoehdoin.Mikä saa edelleenkin naisen luulemaan että on syypää miehen väkivältaan? Tottakai mies voi näin väittää,varsinkin muualta suomeen tulleen.Tiedän että esim usein Turkista tullut mies on sitä mieltä että vaimon(naisystävän) voi hakata "opetukseksi" koska heidän maassaan se on jopa suositeltavaa.Älä jää tuollaiseen suhteeseen.pois ja äkkiä,niin kauan kuin henkikultasi on tallella.Asiat ei parannu,vaikka sinusta tulisi "enkeli" vaan tilanteet jatkuu pahentuen aste asteelta.Pois ,pois vaikka sydämeen sattuisikin,se menee aikaa myöten ohi.Mutta jos saat pysyviä vammoja on mielestäni liian iso hinta suhteesta.
jeps, se tosin on ihan ok, että on itsekin miestä lyönyt, sehän on aivan eri asia :D
Noi miehet yleensa kylla keksii syyn lyoda. Vaikka olisit kuinka kiva tai vaan sanoisit yhden poikittaisen sanan niin turpiin tulee. Kokemusta on. Ei siihen tarvita uskottomuutta tai muuta.. yks poikittainen sana sinulta riittaa ja mies jo hakkaa sua.
Ajattele jos sulle tulisi joku pysyva vamma, vaikka nena murtuisi ja naama olis erinakoinen aina loppuelamaks ? Olisitko tyytyvainen itseesi ? Etta jait tuleen makamaan ?
Miehen pahoinpitely, meneeko se niin etta se on raaempaa ja raaempaa aina ? Yleensa nain on. Aluks vaan tukistetaan sit lapsitaan sit lyodaan ja sit jo lahes tapetaan.. Mieti itse missa vaiheessa haluat poistua kelkasta. Oletko muuten onnellinen hanen kainalossaan ? pelkaatko hanta ?
Kun ma erosin vakivalt miehesta ( 1992) niin pelkasin tota miesta viela vuosien kuluttua.
Eroa en o katunut paivaakaan !!!
Siinähän se. Mä en pelkää miestäni. Tunnen olevani turvassa kun nukutaan yhdessä ja se tuntuu maailman onnellisemmalta paikalta. Me yritetään aloittaa puhtaalta pöydältä.
Lyömisen jälkeenkään ei enää tunnu miltään.
nimenomaan, miehet on perseestä, heitä pitää pelätä, he aina keksivät tekosyyn lyödä ja ovat väkivaltaisia paskoja jne jne. se tosin on ihan ok, että tuo aloittaja on itsekin lyönyt miestään. se on selvästi aivan eri asia! eihän tällä aloittajalla (joka siis on nainen) ole edes kyrpää! ei silloin voi olla väkivaltainen, eikä oikeastaan hänen lyömisiään edes lasketa.
ei teillä sitten selvästi mitään ongelmaa ole. vedätte toisianne vuorotellen nyrkillä turpaan silloin tällöin, muttei sitä kumpikaan näy edes ottavan henkilökohtaisesti. myös petätte toisianne vähän aina silloin tällöin. tuohan vaikuttaa malliesimerkiltä toimivasta suhteesta!